Lyhyet metrolinjat

Linnanmäen monoraililla on vain yksi asema josta noustaan ja poistutaan, eikä täten edes täytä julkisen liikenteen määritelmää. Vuoristorata se on.

Ei kuitenkaan liene teknisesti tai poliittisesti kovin vaikeaa jatkaa rataa varsinaisen Linnanmäen alueen ulkopuolelle esim. parkkialueelle ja ratikkapysäkeille julkiseen liikenteeseen, ovathan puistoalue ja monorail molemmat pääsymaksuttomia. Saattaisi vain tulla kovin suosituksi, vaatien nopeampaa ja turvallisempaa kalustoa.
 
Linnanmäen monorail ei tainnut olla kovin vakavasti otettava ehdotus minulta, lähinnä pyrin tuomaan esiin sitä miten monenlaiset liikennevälineet täyttävät ainakin osittain metron määritelmän.

Funikulaarit ovat tietysti hyvin usein metron määritelmän suureksi osaksi täyttäviä laitteita: kulkevat raiteilla, välittävät puhtaasti kaupungin sisäistä paikallista liikennettä ja kulkevat muusta liikenteestä eristettynä. Varsinaisiksi metroiksi funikulaareja en lukisi lähinnä, koska niissä ei ole omaa voimanlähdettä, vaan vaunut liikkuvat vaijerin varassa. Muutoin tietysti Haifan funikulaari täyttää metron määritelmän täysin, samoin Luganon aseman ja ydinkeskustan yhdistävä funikulaari Sveitsissä. Ja myös Serfausin rata. Esimerkkejä lienee lukemattomia muitakin, mutta nämä kolme liikkuvat ainakin tunnelissa ja on siksi joten kuten myös miellettävissä metroiksi.
 
JE sanoi:
Muutoin tietysti Haifan funikulaari täyttää metron määritelmän täysin, samoin Luganon aseman ja ydinkeskustan yhdistävä funikulaari Sveitsissä. Ja myös Serfausin rata. Esimerkkejä lienee lukemattomia muitakin, mutta nämä kolme liikkuvat ainakin tunnelissa ja on siksi joten kuten myös miellettävissä metroiksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Myös Istanbulissa on metrotyyppinen tunnelissa kulkeva funikulaari. Sen vaunut ovat melko saman mallisia kuin Pariisin metron mutta ilman moottoria siis.

Lasketaanko muuten lentokenttien terminaalien väliset kevytraidekuljettimet metroiksi? Jos lasketaan niin silloin niitä on iso tukku enemmän. jos ei, niin silloin eivät ole.

t. Rainer
 
Metroliikenteen määrittelykeskusteluun kommenttina: Kirjoitin 2005 Wikipediaan seuraavan hahmottelun:


Wikipedia 6.8.2005 sanoi:
Kaupunkiraideliikenteen perusmuodot ovat:

* Raitiotie – raideliikennemuoto, joka soveltuu ominaisuuksiltaan liikenteeseen katuympäristössä muun liikenteen kanssa samassa tilassa.

* Metro – raideliikennemuoto, joka on kokonaan erotettu muusta liikenteestä omille, eritasoisille väylilleen.

* Paikallisjuna – raideliikennemuoto, joka kulkee muun rautatieliikenteen kanssa samoilla radoilla.

Helsingin seudulla nämä kolme eri liikennemuotoa on erotettu kokonaan toisistaan. Helsingin_metro, Helsingin_raitioliikenne, Pääkaupunkiseudun_lähiliikenne ovat keskenään yhteensopimattomia ja niiden linjoja ei voi nykyisellään voi erilaisen raideleveyden ja kuormaulottuman takia yhdistää.

Nykyisin uudet kaupunkiraideliikennejärjestelmät yhdistävät usein näiden kolmen järjestelmän eri piirteitä kuhunkin kaupunkiin ja liikennöintialueeseen parhaiten soveltuvalla tavalla.

Järjestelmiä, joissa yhdistetään raitiotien, metron ja paikallisjunan ominaisuuksia, kutsutaan yleensä pikaraitioteiksi jos käytettävä kalusto soveltuu liikenteeseen myös katuympäristössä. Rautatien ja raitiotien piirteitä yhdistävää liikennettä kutsutaan duoraitiotieksi jos siitä merkittävä osa kulkee yleisen liikenteen rautatiellä.

Paikallisjunan ja metron yhdistäminen on myös yleistä. Esimerkiksi Tokion ja Lontoon metroissa on yhdistetty metro- ja paikallisjunia samaan kiskoliikennejärjestelmään.

Automaattirata on metroliikenteen muoto, jossa kuljettaja on korvattu automaatiolla. Automaattiradat ovat aina metroja, koska automaatio soveltuu vain muusta liikenteestä kokonaan erotettuun liikenteeseen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Lisäkommenttina: Asia voidaan hahmottaa tavallaan kolmiona, jossa Helsingin nykyiset metro, paikallisjunat ja raitiotie ovat kolmion kärjissä ääripäinä. Hyvin suuri osa "metro"-markkinointinimellä kulkevista järjestelmistä sijoittuu muualle kuin kolmion kärkiin.
 
JE sanoi:
Berliini. Linja U55 on vain kahden asemavälin mittainen, Hauptbahnhof - Bundestag - Brandenburger Tor. Linja rakennettiin valtion maksamilla tukirahoilla, joiden ehdot velvoittivat ulottamaan metroverkon valtiopäivärakennukselle liittopäiviä (Bundestagia) varten. Linja on erillään muusta metroverkosta, mutta rakennetaan aikanaan yhteen linjan U5 kanssa yhdysradan Brandenburger Tor - Alexanderplatz aikanaan valmistuessa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Rakentaminen on alkanut/alkamassa. Valmista pitäisi tulla vuonna 2019. Uudella rataosuudella avataan kolme uutta asemaa: Berliner Rathaus, Museumsinsel sekä Unter den Linden. Viimeksimainitulla vaihtoyhteys linjalle U6.
 
Piirka sanoi:
Rakentaminen on alkanut/alkamassa. Valmista pitäisi tulla vuonna 2019. Uudella rataosuudella avataan kolme uutta asemaa: Berliner Rathaus, Museumsinsel sekä Unter den Linden. Viimeksimainitulla vaihtoyhteys linjalle U6.
Klikkaa laajentaaksesi...

Näin on. Ja vastaavasti linjan U6 nykyinen asema Französische Strasse poistuu Unter den Lindenin valmistuessa käytöstä. Viime vuoden lopulla virkaan astuneen senaatin suunnitelmissa on, hieman yllättäen, myös muutama muu metrolaajennus sekä raitiotien jatkot entiselle länsipuolella päärautatieaseman lisäksi Turmstrasselle ja Kulturforumille. Todennäköistä kuitenkin on, että vain tämä U5-projekti sekä päärautatieaseman raitiotie saadaan toteutumaan tällä vuosikymmenellä.
 
Kyllä. Hyvin metromainen systeemi toki on kyseessä, tunneliosuuksia on. Mutta myös muuta liikennettä risteävää maanpäällistä rataa löytyy. Kalustoksi tulee CAF:n Urbos-matalalattiavaunuja. Ne kuitenkin tulevat poikkeamaan kääntyvätelisistä Tukholman vaunuista siten, että ovat tyypillisiä, kiinteätelisiä modulivaunuja. Avajaiset tulevat olemaan helmikuussa 2013, vaikka mm. Ruotsin raitiotieseuran jäsenlehti MfSS taisi jo uutisoida liikenteen alkaneen 2011.

Edit: viittasin siis Malagaan.
 
markus1979 sanoi:
Pienenä kuriositeettina voitaneen mainita Moskovan linja 8A, joka koostuu kahdesta asemasta.

Linja on tarkoitus yhdistää kaupungin toisella puolella huristavaan linjaan 8. Wikipedia väittää, että yhdistyminen voisi tapahtua 2020.

https://en.wikipedia.org/wiki/Kalininsko-Solntsevskaya_Line
Klikkaa laajentaaksesi...
Oikeastaan 8A-linjalla on viisi asemaa (Delovoy tsentr, Park Pobedy, Minskaja, Lomonosovskii prospekt, Ramenki) ja pituuttakin yli kymmenen kilometriä. Sen sijaan linja 11A koostuu vain kolmesta asemasta ja on hieman yli kolme kilometriä pitkä https://en.wikipedia.org/wiki/Kakhovskaya_Line
 
8A-linjaa näemmä pidennetty tämän vuoden alussa 3 aseman verran.

Kävin itse tuolla ajelemassa kevällä 2016 ja silloin asemia oli tosiaankin vain kaksi. Tämä pätkä avattu 2014 ja pituutta 3.4 km.

Tämän vuoden laajennuksesta löytyi englanninkielinen uutinen: http://www.railjournal.com/index.php/metros/moscow-metro-line-8a-reaches-ramenki.html

Melko lyhyt metro löytyy myös Ukrainan neljänneksi suurimmasta kaupungista, Dniprosta, 1 linja, 6 asemaa:

https://en.wikipedia.org/wiki/Dnipro_Metro

En ole tuolla vielä itse käynyt, mutta netistä löytyy reilusti kuvia.

Ukrainassahan on kolme metroa (Kiova, Harkova, Dnipro), kolmenneksi suurimmasta kaupungista Odessasta metro puuttuu. En ole lukenut suunnitelmista, mutta sen sijaan Donetskista (mikä on separistien käsissä) rakennusprojekti löytyy:

https://en.wikipedia.org/wiki/Donetsk_Metro

Donetsk on kuitenkin isohko kaupunki, noin miljoona ihmistä itse kaupungissa, kaksi miljoonaa metropolialueella.
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös