vristo
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 4,198
Aloitan tämän ketjun kahdella puhuttelevalla kuvalla.
Tässä linkissä on kuva Helsingin metron M100-sarjan junasta.
Tämä taas on Tukholman tunnelbanan junasarjaa C15.
Kummatkin junasarjat ovat lähes samanikäisiä eli valmistettu 1980-luvulla, mutta aikalailla eri aikakausilta näyttävät olevan kotoisin.
Tämä Tukholman tunnelbanan pieni C15-sarja toki valmistettiin samojen suunnitelmien pohjalta kuin se tunnelbanan perusjuna, jonka C6-sarja aloitti, mutta sillä erolla, että se sisältää silloista 80-luvun modernia sähkötekniikkaa.
Helsingin metron M100-junasta taas pyrittiin luomaan heti suunnittelun alusta alkaen aikaa kestävä ja moderni metrojuna koko käyttöiälleen. Siinä onkin onnistuttu niin hyvin, että mm. sisustusratkaisuja ei ole juurikaan tarvetta muuttaa nyt hankinnan alla olevaan uuteen, täysautomaattiseen M300-junasarjaan, vaan niissä pyritään varsin samankaltaisiin ratkaisuhin (myös M200-junasarjassa), väritystä myöten. Olen ymmärtänyt, että penkitkin tulevat olemaan aivan samat, aikaa kestävät, oranssiset Helsingin metron penkit. Erona entisiin junasarjoihin on toki se, että varsinaista ohjaamoa ei enää ole, vaan sekin tila on täysin matkustajien käytössä.
Helsingin metro väristä, oranssista, keskusteltiin tuolla toisessa viestiketjussa. Päivi Simpanen kirjoittaakin mielestäni hyvin opinnäytetyössään:
HKL:n raitiovaunussa 154 on nykyisessä mainosväreissään mukailtu tätä Helsingin metron väriteemaa, mutta se ei istu siihen ollenkaan. Lisäksi Helsingin metron oranssin ja siihen oleellisesti liittyvät mustien raitojen välinen suhde on tässä ratikassa täysin väärä. M100-junassahan on yksi koko junan ulkonäköön oleellisesti vaikuttava asia on sen nokka, jossa musta reunustaa ajovaloja. Juuri tämä luonut M100-junalle sen persoonallisen ulkonäön, ikäänkuin kasvot. Tätä imagoa sitten tehostaa vielä M100-junan erityinen äänimaailma (jota on käytetty mm. testiäänenä eräällä surround-äänien testi-CD:llä). HKL154:sessa nämä mustat raidat on sijoiteltu siihen (mm. nokkaan) täysin tästä ideasta poikkeavasti ja siten hukattu koko idea (tämä ei ole yllätys, sillä esim. "EB-ratikka-mainosvaunussa" muunmuassa EB-nuolten mittasuhteet ovat häiritsevän väärät). M100-junassa sen persoonallinen väritys on oleellinen osa sen ulkoasua ja siten koko muotoilua.
M100-metrojunat, niiden äänineen, ovat muovautuneet osaksi niin metron kuin koko Helsingin kaupungin imagoa yhtälailla kuin vaikkapa Eifel-torni Pariisissa tai Towerin silta Lontoossa.
Näin toteaa myös Päivi Simpanen opinäytetyössään:
"Helsinkiin liittyväksi yhdeksi symboliksi on mahdollista nostaa Helsingin metron designin ja asemien arkkitehtuurin ja taideteosten muodostama kokonaisuus".
---------- Viesti lisätty kello 15:29 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 15:19 ----------
Mielenkiintoinen yksityiskohta Päivi Simpasen opinnäytetyöstä, josta olisi mielenkiintoista tietää enemmänkin:
Tässä linkissä on kuva Helsingin metron M100-sarjan junasta.
Tämä taas on Tukholman tunnelbanan junasarjaa C15.
Kummatkin junasarjat ovat lähes samanikäisiä eli valmistettu 1980-luvulla, mutta aikalailla eri aikakausilta näyttävät olevan kotoisin.
Tämä Tukholman tunnelbanan pieni C15-sarja toki valmistettiin samojen suunnitelmien pohjalta kuin se tunnelbanan perusjuna, jonka C6-sarja aloitti, mutta sillä erolla, että se sisältää silloista 80-luvun modernia sähkötekniikkaa.
Helsingin metron M100-junasta taas pyrittiin luomaan heti suunnittelun alusta alkaen aikaa kestävä ja moderni metrojuna koko käyttöiälleen. Siinä onkin onnistuttu niin hyvin, että mm. sisustusratkaisuja ei ole juurikaan tarvetta muuttaa nyt hankinnan alla olevaan uuteen, täysautomaattiseen M300-junasarjaan, vaan niissä pyritään varsin samankaltaisiin ratkaisuhin (myös M200-junasarjassa), väritystä myöten. Olen ymmärtänyt, että penkitkin tulevat olemaan aivan samat, aikaa kestävät, oranssiset Helsingin metron penkit. Erona entisiin junasarjoihin on toki se, että varsinaista ohjaamoa ei enää ole, vaan sekin tila on täysin matkustajien käytössä.
Helsingin metro väristä, oranssista, keskusteltiin tuolla toisessa viestiketjussa. Päivi Simpanen kirjoittaakin mielestäni hyvin opinnäytetyössään:
Helsingin metro muotoilun näkökulmasta sanoi:Metron hieno ja intensiivinen väri perustuu sille, että Suomessa on niin ikävä ja harmaa ilmasto. Oranssi on aina iloinen ja aurinkoinen ja laittaa ihmiset hyvälle tuulelle. Kun metroon astuu sisään ja siellä istuu mustia ja harmaita ihmisiä, niin oranssi penkki loistaa ja vapaa istumapaikka näkyy helposti. (Simola & Mäkelä 2008, 17–18, Rajalin, haastattelu 13.2.2009.) Oranssi väri kuvastaa positiivista asennoitumista (Studio Nurmesniemi Ky. 1995, 1). Oranssi väri on kestänyt hyvin aikaa ja se on periytynyt myös uusin metrovaunuihin ja metrografiikkaan.
Helsingissä on siniset bussit ja vihreät raitiovaunut, niinpä oranssi metro sopii tähän värimaailmaan. Oranssi väri on myös signaaliväri ja tekee metrosta helpommin havaittavan. (Rajalin, haastattelu 13.2.2009.) 1960-luvulla oranssi oli suosittu väri. Vuonna 1967 Fiskars lanseerasi sakset, jotka saivat värinsä tehtaan henkilökunnan äänestettyä oranssia vaihtoehtoa (Simola & Mäkelä 2008, 58).
HKL:n raitiovaunussa 154 on nykyisessä mainosväreissään mukailtu tätä Helsingin metron väriteemaa, mutta se ei istu siihen ollenkaan. Lisäksi Helsingin metron oranssin ja siihen oleellisesti liittyvät mustien raitojen välinen suhde on tässä ratikassa täysin väärä. M100-junassahan on yksi koko junan ulkonäköön oleellisesti vaikuttava asia on sen nokka, jossa musta reunustaa ajovaloja. Juuri tämä luonut M100-junalle sen persoonallisen ulkonäön, ikäänkuin kasvot. Tätä imagoa sitten tehostaa vielä M100-junan erityinen äänimaailma (jota on käytetty mm. testiäänenä eräällä surround-äänien testi-CD:llä). HKL154:sessa nämä mustat raidat on sijoiteltu siihen (mm. nokkaan) täysin tästä ideasta poikkeavasti ja siten hukattu koko idea (tämä ei ole yllätys, sillä esim. "EB-ratikka-mainosvaunussa" muunmuassa EB-nuolten mittasuhteet ovat häiritsevän väärät). M100-junassa sen persoonallinen väritys on oleellinen osa sen ulkoasua ja siten koko muotoilua.
M100-metrojunat, niiden äänineen, ovat muovautuneet osaksi niin metron kuin koko Helsingin kaupungin imagoa yhtälailla kuin vaikkapa Eifel-torni Pariisissa tai Towerin silta Lontoossa.
Näin toteaa myös Päivi Simpanen opinäytetyössään:
"Helsinkiin liittyväksi yhdeksi symboliksi on mahdollista nostaa Helsingin metron designin ja asemien arkkitehtuurin ja taideteosten muodostama kokonaisuus".
---------- Viesti lisätty kello 15:29 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 15:19 ----------
Mielenkiintoinen yksityiskohta Päivi Simpasen opinnäytetyöstä, josta olisi mielenkiintoista tietää enemmänkin:
Helsingin metro muotoilun näkökulmasta sanoi:Metrotoimisto toimi aktiivisesti metron korkeatasoisen muotoilun puolesta. Metrotoimisto halusi kysyä arkkitehdeiltä ja muotoilijoilta, millainen metro voisi olla. Rajalinia ja Nurmesniemeä pyydettiin tekemään yhteinen tarjous. Taustalla oli kotiinpäin veto eli oli vaarana, että metron suunnittelu annetaan Moskovaan. Moskovassa oli jo olemassa suunnittelutoimisto Helsingin metron suunnittelua varten. (Rajalin, haastattelu 13.2.2009.)