M100-metrojuna oli aikaansa edellä, moderni vielä nykyäänkin

vristo · 6 Marraskuu 2010

Aloitan tämän ketjun kahdella puhuttelevalla kuvalla.

Tässä linkissä on kuva Helsingin metron M100-sarjan junasta.

Tämä taas on Tukholman tunnelbanan junasarjaa C15.

Kummatkin junasarjat ovat lähes samanikäisiä eli valmistettu 1980-luvulla, mutta aikalailla eri aikakausilta näyttävät olevan kotoisin.
Tämä Tukholman tunnelbanan pieni C15-sarja toki valmistettiin samojen suunnitelmien pohjalta kuin se tunnelbanan perusjuna, jonka C6-sarja aloitti, mutta sillä erolla, että se sisältää silloista 80-luvun modernia sähkötekniikkaa.

Helsingin metron M100-junasta taas pyrittiin luomaan heti suunnittelun alusta alkaen aikaa kestävä ja moderni metrojuna koko käyttöiälleen. Siinä onkin onnistuttu niin hyvin, että mm. sisustusratkaisuja ei ole juurikaan tarvetta muuttaa nyt hankinnan alla olevaan uuteen, täysautomaattiseen M300-junasarjaan, vaan niissä pyritään varsin samankaltaisiin ratkaisuhin (myös M200-junasarjassa), väritystä myöten. Olen ymmärtänyt, että penkitkin tulevat olemaan aivan samat, aikaa kestävät, oranssiset Helsingin metron penkit. Erona entisiin junasarjoihin on toki se, että varsinaista ohjaamoa ei enää ole, vaan sekin tila on täysin matkustajien käytössä.

Helsingin metro väristä, oranssista, keskusteltiin tuolla toisessa viestiketjussa. Päivi Simpanen kirjoittaakin mielestäni hyvin opinnäytetyössään:

Helsingin metro muotoilun näkökulmasta sanoi:
Metron hieno ja intensiivinen väri perustuu sille, että Suomessa on niin ikävä ja harmaa ilmasto. Oranssi on aina iloinen ja aurinkoinen ja laittaa ihmiset hyvälle tuulelle. Kun metroon astuu sisään ja siellä istuu mustia ja harmaita ihmisiä, niin oranssi penkki loistaa ja vapaa istumapaikka näkyy helposti. (Simola & Mäkelä 2008, 17–18, Rajalin, haastattelu 13.2.2009.) Oranssi väri kuvastaa positiivista asennoitumista (Studio Nurmesniemi Ky. 1995, 1). Oranssi väri on kestänyt hyvin aikaa ja se on periytynyt myös uusin metrovaunuihin ja metrografiikkaan.

Helsingissä on siniset bussit ja vihreät raitiovaunut, niinpä oranssi metro sopii tähän värimaailmaan. Oranssi väri on myös signaaliväri ja tekee metrosta helpommin havaittavan. (Rajalin, haastattelu 13.2.2009.) 1960-luvulla oranssi oli suosittu väri. Vuonna 1967 Fiskars lanseerasi sakset, jotka saivat värinsä tehtaan henkilökunnan äänestettyä oranssia vaihtoehtoa (Simola & Mäkelä 2008, 58).

HKL:n raitiovaunussa 154 on nykyisessä mainosväreissään mukailtu tätä Helsingin metron väriteemaa, mutta se ei istu siihen ollenkaan. Lisäksi Helsingin metron oranssin ja siihen oleellisesti liittyvät mustien raitojen välinen suhde on tässä ratikassa täysin väärä. M100-junassahan on yksi koko junan ulkonäköön oleellisesti vaikuttava asia on sen nokka, jossa musta reunustaa ajovaloja. Juuri tämä luonut M100-junalle sen persoonallisen ulkonäön, ikäänkuin kasvot. Tätä imagoa sitten tehostaa vielä M100-junan erityinen äänimaailma (jota on käytetty mm. testiäänenä eräällä surround-äänien testi-CD:llä). HKL154:sessa nämä mustat raidat on sijoiteltu siihen (mm. nokkaan) täysin tästä ideasta poikkeavasti ja siten hukattu koko idea (tämä ei ole yllätys, sillä esim. "EB-ratikka-mainosvaunussa" muunmuassa EB-nuolten mittasuhteet ovat häiritsevän väärät). M100-junassa sen persoonallinen väritys on oleellinen osa sen ulkoasua ja siten koko muotoilua.

M100-metrojunat, niiden äänineen, ovat muovautuneet osaksi niin metron kuin koko Helsingin kaupungin imagoa yhtälailla kuin vaikkapa Eifel-torni Pariisissa tai Towerin silta Lontoossa.
Näin toteaa myös Päivi Simpanen opinäytetyössään:
"Helsinkiin liittyväksi yhdeksi symboliksi on mahdollista nostaa Helsingin metron designin ja asemien arkkitehtuurin ja taideteosten muodostama kokonaisuus".

---------- Viesti lisätty kello 15:29 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 15:19 ----------

Mielenkiintoinen yksityiskohta Päivi Simpasen opinnäytetyöstä, josta olisi mielenkiintoista tietää enemmänkin:

Helsingin metro muotoilun näkökulmasta sanoi:
Metrotoimisto toimi aktiivisesti metron korkeatasoisen muotoilun puolesta. Metrotoimisto halusi kysyä arkkitehdeiltä ja muotoilijoilta, millainen metro voisi olla. Rajalinia ja Nurmesniemeä pyydettiin tekemään yhteinen tarjous. Taustalla oli kotiinpäin veto eli oli vaarana, että metron suunnittelu annetaan Moskovaan. Moskovassa oli jo olemassa suunnittelutoimisto Helsingin metron suunnittelua varten. (Rajalin, haastattelu 13.2.2009.)

hylje · 6 Marraskuu 2010

Metrojunat ovat lähes kaikin puolin hienoja, mutta niiden ongelmana on aina ollut epäyhteensopivuus kaiken kanssa. Maailmalla ei taida olla ainuttakaan junaverkkoa jossa se toimisi kevyin muutoksin kuten sähkönsyötön vaihtamalla.

Hyviä kokemuksia tulisi silti hyödyntää. Kuinka kaukana on pikaraitiolinja, jonka vaunukokemus vastaa tarkasti metroa? Jokeri olisi varsin houkutteleva konsepti, koska sen suunnittelu tähän mennessä loisi sen teknisen pohjan asiaan kuuluvalla väylällä. Siitä puuttuvat vain oranssit vaunut muovipenkkeineen, jotka voidaan saada näyttämään ja tuntumaan hieman kapeammilta metrojunilta. Entäs lähijunat? Sm5 (tai sen tulevat uudemmat mallit) ovat jo valmiiksi hyvin Helsingin metron tuntuisia jo ilman oranssiakin. Kaikki kolme ovat hyvin samanlaisia, ja helposti ymmärrettävänä samana juttuna vaikka asemat ovatkin kaikki eri tasossa, paikoin merkittävästikin. HSL:n aikana ne ovat vieläpä saman viraston alaisia, ja yksi niistä on kokonaan rakentamatta vielä!

Antero Alku · 6 Marraskuu 2010

M100-metrojunat olivat sähkö- ja valmistustekniikaltaan edistyksellisiä. Olihan Valmetin tarkoitus valloittaa niillä maailma juuri teknisen paremmuuden ansiosta, ja siksi Helsinki tarvittiin pilottiasiakkaksi, vaikka Helsinki ei tarvinnutkaan maailman suurimpia metrojunia.

Mutta kyllä aika on ajanut M100-junista ohi jo. Oikosulkumoottorit ovat vakioratkaisu, lisäksi jarrutus takaisin verkkoon, jota M100 junissa ei ole. M100-junien vinkuva ääni on vika eikä hieno ominaisuus. En ole toimitussopimuksia lukenut, mutta minulle on kerrottu, että alun perin junien piti olla ”äänettömiä”. Mutta vinkunaa ei saatu poistetuksi, joten se hyväksyttiin kuten moni muukin asia, miltä osin alkuperäisiä sopimuksia ei täytetty.

Muotoilun erinomaisuus on minulle kyllä hieman kysymysmerkki. Lähes tulkoon hätkähdin kun aikanaan ensi kerran näin metrojunan Bryssselissä. Metroliikenne Brysselissä on alkanut 1976, Helsingissä 1982. Tosin tämä sama muotoiluidea oli jo Valmetin protojunissa 1971. Niin Brysselin kuin Helsinginkin M100-junien muotoilu on minusta yksinkertaisesti vanhanaikaista. Hillittynä se toki kestää aikaa, mutta se ei tee muotoilusta modernia.

HKL:n metrojunien sisustus on myös vanhanaikainen. Helsinkiläiselle, joka ei liiku maailmalla, vanhanaikaisuus ei pistä silmään, kun ei ole vertailukohteita. Ja ilmeisesti on jotenkin vaikea verrata lähiliikennejunien ja metron sisustusta. Vaikka sama kangasverhoilun mukavuus ja värien käytön rauhallisuus voisi toistua metrossakin kuin on Sm5:n sisustuksessa. Mutta kun katselin Innotransissa esillä olleita sisustusratkaisuja, en kyllä minkään sisustuksen kohdalla kaivannut HKL:n metron oranssista muovisisustaa. En edes Rooman metrojunan kanssa, vaikka siellä olikin pitkittäiset muovipenkit. Ne olivat kuitenkin sentään harmaat.

Junan ulkoväri sekä värikieli asemilla ovat eri asia kuin sisustus. Voimakkaiden värien ja muovin käyttö sisustuksessa oli 1970-luvun muoti-ilmiö, ja siinä mielessä oranssit muovipenkit ovat ymmärrettävä ratkaisu. Mutta se on nimenomaan lyhyen aikaa elänyttä 1970-luvun designia. En kaipaa sitä enää, ja onkin sääli, ettei M100-junien sisustusta ajanmukaistettu peruskorjauksessa. Ja tietenkin sekin oli sääli, että tämä 70-lukulainen muovi-ilme otettiin M200-juniin. Jos tai kun tämä sama jatkuu vielä M300-junissa, niin kai sitten jonkun mielestä on eduksi ankkuroida metro menneisyyteen.

Minä voisin ilkeästi sanoa, että menneisyyteenhän metro kuuluukin, mutta jääköön nyt sanomatta. Sen sijaan voin kysyä, kuinka moni haluaisi 50-, 60- tai 70-lukujen bussien designin ja pitää huonona sitä, että niin ulkoisesti kuin sisustuksenkin osalta bussien muotoilu on kehittynyt?

Antero

Albert · 6 Marraskuu 2010

On tullut nähtyä metro-ja muuta junaa sentään jossain maailmalla. Ei M100 siinä "vertailussa" häpeä. Väritys on piristävä. Olen itse kokenut satoja kertoja kuuden aikaan aamuväsyneenä sen. Muovipenkit ovat upeita ainakin selkävaivaisille kuten minä. Eikähän niissä joudu tuntikausia istumaan!
Tietysti, jos vihaa metroa, ei siitä löydä mistään mitään hyvää.
Mutta sallittaneen minunkin mielipiteeni. Eli, että metro oli ja on parannus siihen mitä oli sitä ennen. Ja Itäväylän katumaasturikuskit ym ovat varmasti myös tyytyväisiä.

ultrix · 6 Marraskuu 2010

vristo sanoi:
Kummatkin junasarjat ovat lähes samanikäisiä eli valmistettu 1980-luvulla, mutta aikalailla eri aikakausilta näyttävät olevan kotoisin.

M100:sta tulee jotenkin mieleen 1980-luvun linjakkaimmat urheiluautot: Ferrari F40, ehkä Testarossa ja Lamborghini Countach. Eipä silti, perinteistä Subway-muotoilua edustavat SL:n C-junat ja VR:n Sm1/2-junat ovat myös ihan mukavaa muotoilua muotoiluun sopivasti maalattuina.

vristo sanoi:
M100-junan erityinen äänimaailma

...on niin värisyttävä, että käytyäni pitkästä aikaa Helsingissä 20.9. ja käveltyäni Sörnäisten metroasemalle tirautin muutaman kyyneleen. Ensin R-kioskin edessä oli venäläinen kitaratrubaduuri, sitten laiturille tullessani sentimentaalisena juna saapui pitäen sen ulinansa, ja vielä se maanalainen tuoksu, jotain aivan maagista!

Knightrider · 6 Marraskuu 2010

M100 olisi laadukas, jos sen äänimaailma, varsinkin tunnelissa olisi siedettävä sekä siinä olisi pehmeämmät penkit - ilmastointikin olisi kiva kesällä. Toki ilman erityisolosuhteitamme olisi mahdollista lisätä remonttilistaan vielä seuraavan aseman vaihtoyhteydet (HELMI) kertova näyttö.

Loppujen lopuksi M100:n plussiksi jäävät muotoilu ja väri, muotoilu on edelleen (mielestäni) nykyaikainen ja väri, kuten muutkin ovat huomanneet, on piristävä.

M100:sille on tehty pientä pintaremonttia mutta se on ollut vain rahan haaskausta - matkustajat voivat nyt nähdä seuraavan aseman nimen sekä lisää mainoksia - ja kuulla ärsyttävää piip-piip-piip-ääntä.

M200 on ollut myös turha välivaihe - toki uusia metroja on tarvittu mutta olisivat suoraan panostaneet laatuun ja korjanneet jotain M100:sen virheitä - samat penkit siellä on eikä informaatiokaan ole laadukas. Tunnelissa melua on muistaakseni vähemmän, mutta esimerkiksi nivelosa on hiukan turha lisä - muutama seisomapaikka lisää sekä vaunusta toiseen siirtymisen mahdollisuus, jotka ovat aika turhia. Nivelen avulla ei saavuteta ainakaan kapasiteetissa mitään. Paljonkohan nivelten huolto maksaakaan verrattuna kahteen erilliseen vaunuun - samaa haluaisin tietää bussien tapauksessa.

Toivottavasti M300 olisi Flirtin luokkaa - ilmastointi, pehmeät penkit.. jos vaunusta toiseen pitää saada liikkua niin silloin pitäisi saada liikkua myös vaunuparista toiseen, jos vaikka ystäväsi on metrossa voit käydä kokonaan sen läpi. Toki silloin metrosta tulisi vielä vaikeampi mukauttaa kun koko olisi kiinteä kaksi vaunuparia, mutta Espoon asemien myötä se ei haittaisi mitään. Infonäyttö on hyvä, kun siihen saadaan jotain informaatiotakin - Siilitielle tullessa on kiva tietää onko kiire rynnätä 79:iin vai voiko pysäkille tepastella rauhassa.

aki · 6 Marraskuu 2010

Knightrider sanoi:
Toivottavasti M300 olisi Flirtin luokkaa - ilmastointi, pehmeät penkit..

Mielestäni pehmeät penkit ovat turhia kaupunkimetrossa jolla tehdään suhteellisen lyhyitä matkoja, Muoviset penkit on muutenkin helpompi pitää puhtaana eivätkä ole niin herkkiä ilkivallalle kuin kankaiset penkit, Sm1 ja 2:ssa näkee välillä melko likaisia ja tahraisia istuimia ja myös selkänoja pään kohdalta saattaa olla tummunut. vaikka flirtit ovat muuten väljiä niin silti penkitys on toteutettu samalla tavalla kuin Sm 1,2 ja 4:ssa, eli 2+3, tuo kolmen istuttava penkkiryhmä on todella ahdas ja yleistä onkin että ainoastaan ikkuna ja käytäväpaikalla istutaan ja keskipenkki jätetään tyhjäksi, junan ollessa täynnä matkustajien on pakko tiivistää ja sitten istutaan kuin sillit suolassa! Metrojen 2+2 penkitys on siinä suhteessa paljon parempi.

vristo · 7 Marraskuu 2010

Knightrider sanoi:
Toivottavasti M300 olisi Flirtin luokkaa - ilmastointi, pehmeät penkit.. jos vaunusta toiseen pitää saada liikkua niin silloin pitäisi saada liikkua myös vaunuparista toiseen, jos vaikka ystäväsi on metrossa voit käydä kokonaan sen läpi.

M300-junat on suunniteltu olemaan neljän vaunuparin mittaisia, täysin läpikuljettavia pötköja. Eli samaan tapaan kuin Frirtit tai matalalattiaiset raitiovaunut, mutta sillä erolla, että niissä lattia on samalla tasolla koko matkaltaan, ilman vaikkapa Flirtin kaltaisia nousuja telien kohdalla. Mutta se ero aiempiin metrojunasarjoihin M300:sissa tulee olemaan, että niiden tarjouspyynnössä ei ole muotoiluun liittyviä vaatimuksia, lukuunottamatta oranssia väriä. Myyjän on esitettävä niiden muoto ja näinollen ne tulevat perustumaan johinkin tunnettujen valmistajien normaaleihin metrojunamalleihin. Tämäkin metrovaunusarjan penkit tulevat mahdollisesti olemaan edellisten sarjojen kaltaisia ja ne voidaan valmistaa siten Suomessa, mikä minusta on merkittävä asia. Suomalaisten huippumuotoilijoiden sunnittelemien oranssien metrojunapenkkien aikakausi jatkukoon myös tulevissa metrojunasarjoissa.

M200-sarjan tarjouspyyntöjen mukana oli kotimaisten metromuotoilijoiden Börje Rajalin ja Antti Nurmesniemi tekemä muotoilusuunnitelma. Tarjouspyyntöjen voittaja perustui saksalaisen DWA Deutsche Waggonbau AG:n konseptiin. Kuten tunnettua tämän vaunusarjan valmistus siirtyi sittemmin Bombardierin vastuulle ja M200-junien muotoilussa isojen valmistajien valmistustekniikat piti ottaa huomioon, sillä tuotannon muutoksien toteuttaminen on kallista ja usein mahdotonta. M200-junien saksalaisia serkkuja onkin nähtävissä esimerkiksi Berliinin S- ja U-Bahn-junina (näissä mittasuhteet ovat toki pienemmät).

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/5c/S-Bahn_Berlin_Baureihe_481.jpg

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c1/U-Bahn_Berlin_Zugtyp_H.JPG

---------- Viesti lisätty kello 0:14 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 0:02 ----------

Antero Alku sanoi:
M100-junien vinkuva ääni on vika eikä hieno ominaisuus.

Tähän en malta olla sanomatta, että se on yksi niistä asioista, joka erottaa sen muiden metrokaupunkien junista ja esimerkiksi minä tunnistaisin sen missä tahansa. Erittäin ainutlaatuinen metrojunan ääneksi. Täytyy myöntää, että aluksi minäkin hieman oudoksuin sitä, kun se oli jotain sellaista mitä koskaan aiemmin missään metrossa (tai muussakaan sähköisessä kulkuvälineessä) ollut kuullut. Mutta nyt sen on suorastaan sen tavaramerkki ja kun se äänimaailma joskus katoaa Helsingin metrosta, menettää se mielestäni merkittävän osan identiteettiäänkin.

---------- Viesti lisätty kello 0:49 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 0:14 ----------

Jotenkin tunnen "luissani", että Helsingin seuraava M300-metrojuna on aikalailla tämän kaltainen:

http://www.youtube.com/watch?v=Lk-rGtu4dJU&feature=related

SD202 · 7 Marraskuu 2010

vristo sanoi:
Tähän en malta olla sanomatta, että se on yksi niistä asioista, joka erottaa sen muiden metrokaupunkien junista ja esimerkiksi minä tunnistaisin sen missä tahansa. Erittäin ainutlaatuinen metrojunan ääneksi. Täytyy myöntää, että aluksi minäkin hieman oudoksuin sitä, kun se oli jotain sellaista mitä koskaan aiemmin missään metrossa (tai muussakaan sähköisessä kulkuvälineessä) ollut kuullut. Mutta nyt sen on suorastaan sen tavaramerkki ja kun se äänimaailma joskus katoaa Helsingin metrosta, menettää se mielestäni merkittävän osan identiteettiäänkin.

Samaa mieltä. Joukkoliikenneharrastajana arvostaa kulkuvälineiden äänimaailmaakin. Helsingin M100 -junien äänimaailma on todella persoonallinen ja eiköhän helsinkiläiset metromatkustajat ole tottuneet tuohon ääneen niin hyvin, että äänet tuntuvat tutuilta ja turvallisilta. Maailmalla on monia metrojunia, jotka vain suhisevat kulkiessaan. Hiljaisia nuo junat toki ovat, mutta joukkoliikenneharrastajalle ne eivät tarjoa mitään lisäarvoa.

Myös Tukholman C4-C15 -metrojunien äänimaailma saattaa aiheuttaa joillekin joukkoliikenneharrastajille ns. "hiivattikohtauksia".

Samppa · 7 Marraskuu 2010

vristo sanoi:
M300-junat on suunniteltu olemaan neljän vaunuparin mittaisia, täysin läpikuljettavia pötköja.

Po. kahden vaunuparin mittaisia.

MaZo · 7 Marraskuu 2010

Samppa sanoi:
Po. kahden vaunuparin mittaisia.

Neljän vaunun. Ei puhuta vaunupareista enää M300-sarjan yhteydessä.

vristo · 7 Marraskuu 2010

MaZo sanoi:
Neljän vaunun. Ei puhuta vaunupareista enää M300-sarjan yhteydessä.

No, noihan mun piti siis sanoakin, sorry.

Kahden nykyisen vaunuparin eli neljän vaunun mittaisia pötköjä (= runsaat 80 metriä).
Esimerksiksi Hong Kongissa metrojunat ovat juurikin 8 vaunun mittaisia (=runsaat 160 metriä) pötköjä (joita yritin tänne aluksi tuputtaa).

hylje · 7 Marraskuu 2010

Lissabonin metro on siitä mielenkiintoinen, että usean sukupolven metrojunat näyttävät, tuntuvat ja kuulostavat samalta. Helsinki ei ole ainutlaatuinen yhtenäisyydessään.

late- · 7 Marraskuu 2010

Knightrider sanoi:
Toki ilman erityisolosuhteitamme olisi mahdollista lisätä remonttilistaan vielä seuraavan aseman vaihtoyhteydet (HELMI) kertova näyttö.

Metroissa ja ratikoissa nyt olevat mainos- ja infonäytöt pystyisivät näyttämään tämän tiedon. Ne pystyvät avaamaan ihan suoraan melkein mitä tahansa www-sivuja. Osittain HSL:n käynnistämisen takia resursseja ei ole riittänyt toteutukseen asti. Ensin pitää myös ratkaista joitakin teknisiä ongelmia tiedonsiirron kanssa erityisesti ratikkapuolella. Näyttöjen parissa on äskettäin aloittanut uusi ihminen HSL:llä, joten kehitystä pitäisi taas tapahtua. Tekniikan saaminen täyteen ojennukseen vienee kuitenkin aikansa.

Knightrider sanoi:
Nivelen avulla ei saavuteta ainakaan kapasiteetissa mitään. Paljonkohan nivelten huolto maksaakaan verrattuna kahteen erilliseen vaunuun - samaa haluaisin tietää bussien tapauksessa.

Käytännön kapasiteetissa saavutetaan, kun matkustajat voivat jakautua suurempaan yksikköön. Kuormituksella on tapana kohdistua tiettyihin oviin ja sitä kautta tiettyihin vaunuihin. Tietysti kokonaan läpikuljettaja yksikkö on tässä mielessä vielä parempi ja niitä hankitaankin seuraavaksi.

vristo · 7 Marraskuu 2010

hylje sanoi:
Helsinki ei ole ainutlaatuinen yhtenäisyydessään.

Ei toki mitenkään ainutlaatuinen.

Tukholman C1-C15-vaunusarjat olivat toisiaan muistuttavia, vaikkakin vuosien varrella muotoilu ja eräät yksityiskohdat muuttuivat. Ja tekniikkaa tietysti kehittyi siinä samalla.

Myös esimerkiksi Washingtonin metron kaikki 1126 metrojunaa muistuttavat hyvin paljon toisiaan ulkonäöltään vaikka niitä on toimitettu useiden eri valmistajien valmistamia sarjoja vuodesta 1976 lähtien. Muistan muuten jotenkin hämärästi, että Washington oli yksi niistä kaupungeista maailmassa, jonka metrojuniin Strömbergillä oli suunnitelmat toimittaa M100-junista tuttua oikosulkumoottoritekniikkaa joskus 1970-luvulla. Tällaisesta oli muistaakseni jossain Strömbergin esitteessä. Muistankohan oikein?

http://en.wikipedia.org/wiki/Washington_Metro_rolling_stock

Ja totetuuden nimessähän on sanottava, etteivät Helsingin metron M100- ja M200-junat juurikaan muistuta toisiaan, eivätkä ole edes yhteensopivia keskenään. Ovat vaan oransseja molemmat (jossa on musta raita jossain), mutta ei edes samaa sävyä, vaan M200-junat ovat enemmän punaisen sävyisiä.

---------- Viesti lisätty kello 17:36 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 16:41 ----------

Äänikuvia maailmalta (klikkaa avautuvan sivun play-nuolta):

Lontoo

Helsinki