Maankäyttö pääkaupunkiseudun asemien ympäristössä

Kani sanoi:

Hyvät joukkoliikennekeskeisen kaupunkisuunnittelun ystävät, tervetuloa tutustumaan Euroopan parhaaseen joukkoliikennekaupunkiin ja sen hienoimpaan referenssiin, metron avulla tiiviiksi rakennettuun Itä-Helsinkiin.

Kaikki tämä tiiviys on 0-500 metrin päässä metroasemistamme, ja todistaa ylivoimaisen kaupunkisuunnittelumme voittokulkua.

Klikkaa laajentaaksesi...

Täytyy muistaa että Google street view kuvat ovat perusasennossaan laajakulmaisia eli vääristävät.

Tässä parin tärkeimmän raitiotiepysäkin naapurustoa:

Ooppera: https://www.google.fi/maps/@60.1823...ata=!3m4!1e1!3m2!1srJGhex_U3Q56W-HpaMhwBg!2e0

Senaatintori: https://www.google.fi/maps/@60.1690...ata=!3m4!1e1!3m2!1s_S418X-0MFv-qhQxCZfNfw!2e0

Hakaniemen tori: https://www.google.fi/maps/@60.1790...ata=!3m4!1e1!3m2!1s3-FRBwYitVyk6bf27ocrLg!2e0

t. Rainer

R.Silfverberg sanoi:

Tässä parin tärkeimmän raitiotiepysäkin naapurustoa:

Klikkaa laajentaaksesi...

Samaa mieltä siitä, että torit ja pysäköintipaikat voisi Helsingin kantakaupungissa rakentaa, mutta hei! onko se joku synninpäästö asemien ympäristön tehottomalle maankäytölle, että Helsingistä löytyy raitiovaunupysäkkejä torien vierestä?

Ihmettelen keinotekoista tarvetta vastakkainasettelulle.

j-lu sanoi:

Samaa mieltä siitä, että torit ja pysäköintipaikat voisi Helsingin kantakaupungissa rakentaa, mutta hei! onko se joku synninpäästö asemien ympäristön tehottomalle maankäytölle, että Helsingistä löytyy raitiovaunupysäkkejä torien vierestä?

Ihmettelen keinotekoista tarvetta vastakkainasettelulle.

Klikkaa laajentaaksesi...

Mä halusin vain havainnollistaa miten Street view kuvat vääristävät toreja ja aukeita paikkoja joita siis Helsingissä riittää.

Toki itä-Helsingin takapihoiltakin löytyy parkkipaikkoja mutta onko se silloin niin kamalaa?

Näytetäänmpä samalla todellisen miljoonakaupungin keskustaa:

https://www.google.fi/maps/@52.5330...ata=!3m4!1e1!3m2!1sE_mB3pKkLVLJTErXEnTNOA!2e0
ja
https://www.google.fi/maps/@52.5330...ata=!3m4!1e1!3m2!1s3v6DSFYLmhpBrJX2gpF-yQ!2e0

Toki syyt tälle rakentamattomuudelle löytynevät lähihistorian kunnioittamisessa, mutta on niitä muitakin vastaavia paikkoja.

t. Rainer

Kalasataman ja siitä itään olevien metroasemien ympäristöt ovat ylhäältäkin katsottuna hyvin autoväylä-, liikennevihreä- ja pysäköintipainotteisia. Tätä tilaa ei voi käyttää mihinkään muuhun kuin autoiluun. Toreilla yleensä on vaihtelevaa toimintaa ja ihmisetkin tuntuvat niillä viihtyvän oleskelemaan, Itäväylällä oleskelua taas kutsutaan liikenneruuhkaksi. Helsingissä on kyllä varaa tehostaa torienkin toimintaa, liikennealueet juna-asemien ympärillä lienevät kuitenkin paljon helpommin paranneltavia.

Vs: Tampereen pikaratikkahanke

Nakkiputka sanoi:

. Berliinin Friedrichstrasselta voisi myös hakea oppia.

Klikkaa laajentaaksesi...

Aika kiva ja hieman reunemmalta on Berliinin Savignyplatz.

---------- Viestit yhdistetty klo 20:14 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 20:08 ----------

Timppak sanoi:

Tätä Saksan esimerkin mukaista rakentamista olen miettinyt miksei Suomessakin voisi olla vastaavaa. S-Bahn on rakennettu monessa kohdin kaariholvisillalle ja jokaisessa holvissa sijaitsee kivijalkakauppa, baari, autotalii, varasto tms. Miksei samanlaista voisi tehdä metron tai kaupunkijunaraiteiden alle? Esim. Kalasatamaan olisi mahtunut metrosillan alle useampikin liike. Vai estääkö runkomelumääräykset tällaisen rakentamisen?

Klikkaa laajentaaksesi...

Käsittääkseni mitään teknisiä esteitä ei ole. Sen tietää myös, jos on joskus vieraillut tuollaisessa viadukti-liikkeessä. Sieltä löytyy ravintoloitakin. Wienissäkin on vastaavaa linjan U6 viaduktissa, mutta tiloista melkoinen osa on tyhjillään. Syynä on luultavasti viaduktin sijainti keskellä Gürteliä, viaduktin kummallakin puolen on vilkas autotie.

Luultavasti Suomessa on yksinkertaisesti ajateltu, että meillä on tilaa rakentaa, joten mitä mieltä on rakentaa asemanseutua tukkoon. Toisin sanoen ei ole ymmärretty jalankulun vaatimuksia ja kuinka herkkää se on jo muutaman sadan metrin matkanpidennyksiin. On nähtä vain tiiviin rakentamisen kustannukset ja luultavasti pelätty myös autoliikenteen ruuhkautumista.

R.Silfverberg sanoi:

Mä halusin vain havainnollistaa miten Street view kuvat vääristävät toreja ja aukeita paikkoja joita siis Helsingissä riittää.

Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä tori/aukio näyttää vähintään yhdeksän kuukautta vuodesta vääristelemättä ankealta, ihan sama millä polttovälillä se on kuvattu. Ja metronvarren pusikko, moottoritie, joutomaa, tai parkkikenttä näyttää ankealta ympäri vuoden. Ei tälläisia asioita tarvitse havainnollistaa.

Ja sitten tuo, että piti etsiä maailmalta sellainen kuva, joka näyttää vähän itämetron asemanympäristöltä. Mitä sillä haluat sanoa? Että Suomessa osataan hommat ihan hyvin, eläköön politbyroo! Välillä en kyllä ymmärrä joidenkin kirjoittajien tarkoitusperiä. Helsinkiläinen kaup... lähiösuunnittelu on vähän kuin pedofilia, ei sitä kukaan eettinen ja järkevä ihminen edes yritä puolustella.

hylje sanoi:

Toreilla yleensä on vaihtelevaa toimintaa ja ihmisetkin tuntuvat niillä viihtyvän oleskelemaan, Itäväylällä oleskelua taas kutsutaan liikenneruuhkaksi.

Klikkaa laajentaaksesi...

Helsingistä tulee mieleen yksi täkäläiseen ilmastoon kohtuullisesti sopiva tori, nimi on Töölöntori, ja senkin pääasiallinen funktio on olla parkkipaikka autoille. Töölöntori on mitoiltaan 40 x 80 metriä, osapuilleen. Se on noin puolta pienempi kuin Rautatientori tai Senaatintori, ehkä viidesosan siitä, mitä on aukea alue Hakaniemen torilla ja sen ympäristössä. Helsingissä on toreja ja aukioita ihan liikaa ja ne ovat liian isoja ja suojattomia ottaen huomioon, että täällä on tarkenee hengailla toreilla ja terasseilla ilman karvahattua ja lämpölamppuja noin kolme kuukautta vuodesta. Sen sijaan, että Helsinkiin rakennetaan militaristivaltioden esihistoriasta lähtöisin olevia ja Suomen oloihin täysin sopimattomia paraatitoreja, voitaisiin kehittää jotain täkäläisiin oloihin paremmin sopivaa. Tai sitten vaan kopioida katetut kauppakujat ja rakentaa torit täyteen sellaisia. Saattaisiin yhdeksänä kuukautena toreille muutakin käyttöä kuin autojen pysäköinti.

Juu, komppaan torien gryndaamista tehokkaana keinona parantaa torien käyttöä. Jäljellejäävälle toritilalle tiivistyy enemmän elämää.

Toinen tarpeellinen uhri ovat puistot, jotka nekin parantuvat kun niitä tiivistää ja hommaa palveluja reunoille. Meillä on hyviä ihmistungosta kerääviä kaupunkipuistoja kuten Koffari ja Ruttis, mikseivät kaikki kaupinkipuistot ole hyviä? Tai parempia? Lenkkeily- ja korpipuistoon pääsee bussillakin, ja niistä erityisesti innostunut voi myös muuttaa niiden äärelle.

Ja vaihteeksi tositarina Espoosta.

Katson ikkunasta ulos. Aivan ikkunan alla on kapea kaksikaistainen autotie. Raitiotietä siihen on suunniteltu. Heti tien takana on reilut sata metriä ryteikköä. Siinä kasvaa pajua, koivuja, omenapuita ja muistaakseni jalaviakin. Ryteikössä meanderoi puro, jossa elää pieniä kaloja. Käyn tuossa "puistossa" tekemässä vihtoja. Ryteikköön on kaavailtu vaikka mitä, mutta siinä se on rakentamattomana. Heti ryteikön takana on neliraiteinen rautatie ja sen takana näkyy oranssi bussi. Vasta bussin takana näkyy huoltoasema ja matalia rakennuksia. Kauempana on korkeampia asuintaloja.

Käännän päätäni oikealle. Ryteikköä on radan kummallakin puolella. Näkökenttään sattuu kolme toimistorakennusta. Käännän päätäni vasemmalle, ja mitä näenkään? Rautatieaseman, josta ruuhka-aikaan pääsee junalla ehkäpä 10 kertaa tunnissa Helsinkiin. Kävely reittioppaan mukaan kotioveltani tälle rautatieasemalle kestää 7 minuuttia. Matkalla ohitan kaksi toimistorakennusta, en yhtään asuinrakennusta. Jos yritän kävellä asemalle jonkin toisen asuinrakennuksen ohi, on minun pakko lähteä aivan päinvastaiseen suuntaan. Asun siis puolen kilometrin päässä erittäin vilkkaasta rautatieasemasta. Monet tämän saman talon asukkaista ajavat rautatieasemalle bussilla.

Kilometrin päähän on muutama vuosi sitten avattu uusi moottoritieliittymä. Siihen aletaan rakentaa uutta asuinaluetta. Rautatieaseman vieressä oleva ryteikkö pysyy rakentamattomana.

vompatti sanoi:

Ja vaihteeksi tositarina Espoosta.

Katson ikkunasta ulos. Aivan ikkunan alla on kapea kaksikaistainen autotie. Raitiotietä siihen on suunniteltu. Heti tien takana on reilut sata metriä ryteikköä. Siinä kasvaa pajua, koivuja, omenapuita ja muistaakseni jalaviakin. Ryteikössä meanderoi puro, jossa elää pieniä kaloja. Käyn tuossa "puistossa" tekemässä vihtoja. Ryteikköön on kaavailtu vaikka mitä, mutta siinä se on rakentamattomana. Heti ryteikön takana on neliraiteinen rautatie ja sen takana näkyy oranssi bussi. Vasta bussin takana näkyy huoltoasema ja matalia rakennuksia. Kauempana on korkeampia asuintaloja.

Klikkaa laajentaaksesi...

Joo, mä tiedän paikan. Se on hienosti nimetty oikein yhden venäläisen kaupungin mukaan. Paikalle kaavailttiin vajaa 10 vuotta sitten valtavaa sisähuvi-/urheilupuistoa jossa olisi ollut keinolumetettu laskettelurinne! Sitten sinne piti tulla IKEA, nyt ei ole tietoa.

t. Rainer

Ei sillä etteikö esim. tässä blogissa http://neljasataatuhatta.blogspot.fi/ esitettyjä ratkaisuja voisi pitää hyvänä, on kuitenkin kyseenalaista tiivistää kaupunkia periaatteella "umpikortteleita kaikkialle", "umpikortteleita kaikkialle minne mahtuu", "kaikkea suunnittelua ohjaa umpikortteli" - vain siksi että täällä näyttäisi enemmän 'eurooppalaiselta'.

Kaupunkisuunnittelussa niin suunnitelijat kuin asukkaatkin 100 vuotta sitten totesivat umpikorttelit "ahtaiksi ja tunkkaisiksi".

Pidän kyllä umpikortteleista. Mutta eivät ne ole ainoa ratkaisu erittäin tiiviiseen rakentamiseen.

Eikä umpikorttelikaupunkia pidä rakentaa vain siitä syystä, että täällä sitä ei koskaan rakennettu ns. 'loppuun', samoille tasoille kuin muissa Euroopan kaupungeissa.

Tuon blogin umpikorttelihuumassa kaikki innovatiiviset ratkaisut on unohdettu.

Umpikortteleita kyllä, mutta osana uutta ja innovatiivista kaupunkirakentamista.

Ja suomalaiset ovat kyllä ihan eurooppalaisia ja sivistyneitä huolimatta massiivisesta pelosta että mitä ne ulkkarit ajattelee meidän kaupunkimotareiden laidoista.


Kani linkitti pöpelikköjä, kyllähän niitä löytyy joka kaupungista. Metron varrelta myös Itä-Helsingissä löytyy noin joka aseman seudulta tiivistä kaupunkia.

Ei kaikkea näe 500m säde-tilastoista taikka metroaseman ovelta.

Ja mitä kävelyyn tulee, monet ihmiset nauttivat ihmiselle välttämättömästä tavasta käyttäytyä. Mitä olisi tapahtunut jos ihmiset eivät olisi lähteneet ylittämään mäkiä, jokia, järviä, vuoria...

Mistä ihmeen innovaatioista mahdat oikein solkata? Viestisi sisällön perusteella päättelen, että joukkoliikenteen solmukohtien ympäristö on hyvin käytetty tärkeisiin ja innovatiivisiin asioihin kuten autoiluun eikä eurooppalaisiin ja vanhanaikaisiin asioihin kuten kaupunkiin.

Nykytilanne asemien ympäristössä ei ole sellainen jota tulisi ajatella pieleen menneenä. Vaikka kehitys olisi ollut syytä olla toista, on se hyvä tehdä viimeistään nyt, kuten usealla alueella tehdään. Kaupunki vaan niin tiiviiksi kuin mahdollista. Kuitenkaan umpikortteli ei ole universaali ratkaisu.

R.Silfverberg sanoi:

Näytetäänmpä samalla todellisen miljoonakaupungin keskustaa:

https://www.google.fi/maps/@52.5330...ata=!3m4!1e1!3m2!1sE_mB3pKkLVLJTErXEnTNOA!2e0
ja
https://www.google.fi/maps/@52.5330...ata=!3m4!1e1!3m2!1s3v6DSFYLmhpBrJX2gpF-yQ!2e0

Toki syyt tälle rakentamattomuudelle löytynevät lähihistorian kunnioittamisessa, mutta on niitä muitakin vastaavia paikkoja.

Klikkaa laajentaaksesi...

Niin, kyseessähän on paikka, joka vielä 25 vuotta sitten oli kahden maailmanlaajuisen valtablokin raja-aluetta. Ja joita erotti ns. antifašistinen suojamuuri.

Toisaalta kannattaa käyttää hyödyksi tilanne sellaisena kuin se on, kun ei vielä joka aseman ympäristö ole pelkkää kauppaa ja kerrostaloa. Sovimme eilen kaupat varsin edullisesta pientaloasunnosta, josta reilun vuoden kuluttua pääsee junaan kävelemällä 300 metriä