- Liittynyt
- 18 Elokuu 2006
- Viestit
- 2,312
Ketjussa suomalaisen veturiteollisuuden kehitysmahdollisuuksista samoin kuin toisessa ketjussa kanta-asiakaskorttien mahdollisuuksista on väläytelty hieman mihin suuntaan rautateiden matkustajaliikennettä voisi kehittää. En tiedä sopisiko tämä niihin ketjuihin, mutta ehkä tämä vaatii uuden ketjun?
Kerrataan: tähän mennessä on todettu että Pendolino ei välttämättä ole Suomen nykyoloissa paras mahdollinen kalustovalinta, koska esim. FLIRT:illä pääsee käytännössä samoihin nopeuksiin edullisemmin. Toisaalta VR:n value proposition on hukassa, erityisesti 1. lk osalta. Eikä operointikonsepti (Pendo, IC/IC2, lähijuna aikataululomitettuna) ole kauheasti kehuja foorumilla viime aikoina kerännyt sekään.
Lähdin sitten miettimään millä konseptilla rakentaisin tyhjästä aloittavalle VR:n kanssa esim. välillä Tampere-Helsinki suoraan kilpailevalle prospektiiviselle operaattorille liiketoimintamallin ja segmentointistrategian. Alla oleva on allekirjoittaneen yksityisajattelua, josta sopii (luonnollisesti perustellen) olla eri mieltä.
Kalustoksi valitsisin kenties mainitut FLIRT-junat pisimpänä mahdollisena kokoonpanona.
Luokkia olisi 1. lk ja 2. lk lisäksi nk. AB-lk jonka value proposition olisi "me kuljetamme sinut aikatalun mukaisesti paikasta A paikkaan B, ja siinä kaikki". Käytännössä AB-lk olisi mukavuudeltaan lähijunan tasoa, itse asiassa tarkoituksellisen epämukava hintaherkälle ja mukavuudesta piittaamattomalle markkinasegmentille. Sitä siis myytäisiin hyvin edullisella hinnalla. AB-paikkakiintiö olisi kuitenkin niin pieni että se täyttyisi aina jo ennakkovarauksista eikä riittäisi edes kaikille halukkaille. Tarkoitus olisi että kun AB on myyty loppuun, ylimenevä kysyntä valuisi automaattisesti 2. lkaan.
1. ja 2. lkan välinen suhde pitäisi olla sellainen että 1. lk on selkeästi VR:n luokkajakoa suurempi prosentti. Tässäkin tarkoituksena, että kun 2. lk täyttyy niin loppu kysyntä valuu automaattisesti 1. lkaan.
Luokkien väliset hintaerot pitäisin VR:ää pienempinä, mutta panostaisin luokkien differoimiseen mukavuuden suhteen. Tällöin AB-luokkaan ajautuisi vain niitä jotka todella matkustavat vaikka karjaluokassa, kunhan on halpaa. Nämä olisivat mahdollisesti uusia asiakkaita, jotka ovat pitäneet VR:n hinnoittelua liian kovana. Jos on vähänkään mukavuudenhaluinen, lisäinvestoinnin 2. lkan lipusta pitäisi tuntua hyvältä sijoitukselta. Samoin 1. lkan lisähinta pitäisi olla sen verran pieni verrattuna 2. lkaan että osa matkustajista valitsee 1. lkan sen kummempia kyselemättä ja kokee saavansa vastinetta rahalle, ja toisaalta että ne jotka toisinaan joutuvat menemään 1. lkaan kun 2. lk on loppuunmyyty eivät koe itseänsä huijatuiksi.
Samoin antaisin alennuksia ennakkoon varaamisesta, mutta vastaavasti differoisin myös takaisinmaksu- ja muutosehtoja sekä alennuksia luokka- ja lipputyyppikohtaisesti.
Tarkempia lisätietoja liitetyissä kuvissa.
Saa kommentoida. Tosin huomatkaa että tämä konsepti on raakileen tasolla. En tietenkään ole tarkastellut laskelmien tasolla mikä vaikutus tällaisella tariffipolitiikalla olisi tulovirralle ja kannattavuudelle. Tosin uskoisin että mitä enemmän matkustajia saadaan ohjattua korkeampaan (=kalliimpaan) matkustusluokkaan kuin refleksinomaisesti menisivät, sen paremmat edellytykset on terveelle liiketoiminnalle.
Kerrataan: tähän mennessä on todettu että Pendolino ei välttämättä ole Suomen nykyoloissa paras mahdollinen kalustovalinta, koska esim. FLIRT:illä pääsee käytännössä samoihin nopeuksiin edullisemmin. Toisaalta VR:n value proposition on hukassa, erityisesti 1. lk osalta. Eikä operointikonsepti (Pendo, IC/IC2, lähijuna aikataululomitettuna) ole kauheasti kehuja foorumilla viime aikoina kerännyt sekään.
Lähdin sitten miettimään millä konseptilla rakentaisin tyhjästä aloittavalle VR:n kanssa esim. välillä Tampere-Helsinki suoraan kilpailevalle prospektiiviselle operaattorille liiketoimintamallin ja segmentointistrategian. Alla oleva on allekirjoittaneen yksityisajattelua, josta sopii (luonnollisesti perustellen) olla eri mieltä.
Kalustoksi valitsisin kenties mainitut FLIRT-junat pisimpänä mahdollisena kokoonpanona.
Luokkia olisi 1. lk ja 2. lk lisäksi nk. AB-lk jonka value proposition olisi "me kuljetamme sinut aikatalun mukaisesti paikasta A paikkaan B, ja siinä kaikki". Käytännössä AB-lk olisi mukavuudeltaan lähijunan tasoa, itse asiassa tarkoituksellisen epämukava hintaherkälle ja mukavuudesta piittaamattomalle markkinasegmentille. Sitä siis myytäisiin hyvin edullisella hinnalla. AB-paikkakiintiö olisi kuitenkin niin pieni että se täyttyisi aina jo ennakkovarauksista eikä riittäisi edes kaikille halukkaille. Tarkoitus olisi että kun AB on myyty loppuun, ylimenevä kysyntä valuisi automaattisesti 2. lkaan.
1. ja 2. lkan välinen suhde pitäisi olla sellainen että 1. lk on selkeästi VR:n luokkajakoa suurempi prosentti. Tässäkin tarkoituksena, että kun 2. lk täyttyy niin loppu kysyntä valuu automaattisesti 1. lkaan.
Luokkien väliset hintaerot pitäisin VR:ää pienempinä, mutta panostaisin luokkien differoimiseen mukavuuden suhteen. Tällöin AB-luokkaan ajautuisi vain niitä jotka todella matkustavat vaikka karjaluokassa, kunhan on halpaa. Nämä olisivat mahdollisesti uusia asiakkaita, jotka ovat pitäneet VR:n hinnoittelua liian kovana. Jos on vähänkään mukavuudenhaluinen, lisäinvestoinnin 2. lkan lipusta pitäisi tuntua hyvältä sijoitukselta. Samoin 1. lkan lisähinta pitäisi olla sen verran pieni verrattuna 2. lkaan että osa matkustajista valitsee 1. lkan sen kummempia kyselemättä ja kokee saavansa vastinetta rahalle, ja toisaalta että ne jotka toisinaan joutuvat menemään 1. lkaan kun 2. lk on loppuunmyyty eivät koe itseänsä huijatuiksi.
Samoin antaisin alennuksia ennakkoon varaamisesta, mutta vastaavasti differoisin myös takaisinmaksu- ja muutosehtoja sekä alennuksia luokka- ja lipputyyppikohtaisesti.
Tarkempia lisätietoja liitetyissä kuvissa.
Saa kommentoida. Tosin huomatkaa että tämä konsepti on raakileen tasolla. En tietenkään ole tarkastellut laskelmien tasolla mikä vaikutus tällaisella tariffipolitiikalla olisi tulovirralle ja kannattavuudelle. Tosin uskoisin että mitä enemmän matkustajia saadaan ohjattua korkeampaan (=kalliimpaan) matkustusluokkaan kuin refleksinomaisesti menisivät, sen paremmat edellytykset on terveelle liiketoiminnalle.
Liitetiedostot
Viimeksi muokattu: