Matkustajaliikenteen uudet konseptit vapaassa kilpailussa

Mainitsemasi 45 cnt/km kustannus autolle pätee vain jollekin uudelle ja kalliille autolle laskettuna. Keskivertoauton km-kustanus on n 30-35 cnt/km. Olen itse päässyt siihen lukemaan ja autoni ei kutenkaan ole mikään vanha romu, enkä huolla sitä itse vaan annan korjaamon tehdä tarvittavat huollot.

Yksittäisen matkan km-kustannuksia vertaillessa pitää autolla ajolle laskea muuttuvia kustannuksia joihin eivät kuulu esim auton arvon aleneminen muun kuin kulumisen osalta, tai rahoituskuluja.

Noinhan se on. Tyypillisesti uuden noin 20000 euron hintaisen bensiiniauton käyttö maksaa noin 4000 euroa/vuosi + noin 20 senttiä/km.

Kun yksittäistä matkaa suunnittelee ja auto on olemassa, yksilölle matkan kustannus on 20 senttiä/km. Jos vaihtoehtona on, ettei autoa omista ensinkään on tilanne erilainen.
 
Ei tarkoita, koska esim. Tampereen ja Helsingin välillä usein Pendolinon ollessa loppuunmyyty perään lähteekin tyhjähkö IC2. Matkustajat ovat siis valmiita maksamaan Pendolinon nopeammasta matka-ajasta.

Tai siitä, että ovat matkalla Tamperetta pidemmälle. Epäilen, että Pendolinon suurempi täyttöaste selittyy varsin pitkälti näillä pidemmälle matkaavilla.

Ero johtuu osin kalustosta. Jos Pendosta on esim. kallistus rikki eikä se pääse ajamaan kuin 160 km/h, jää se myöhään.

En ole vielä koskaan matkustanut Pendolinolla, joka olisi jäänyt myöhään kallistuksen rikkoutumisen takia. Kylläkin useamman kerran Pendolinolla, jonka kallistus on ollut rikki mutta aikataulussa on silti pysytty. Voi tietysti olla, että tilanne on muuttunut, mutta ainakaan aikaisemmin ei Helsingin ja Kokkolan välillä (esimerkiksi) ollut aikataulussa eroa, joka olisi johtunut kalustotyypistä. Pysähtymiskäyttäytymisen vaikutus sen sijaan näkyi kyllä.
 
Tai siitä, että ovat matkalla Tamperetta pidemmälle. Epäilen, että Pendolinon suurempi täyttöaste selittyy varsin pitkälti näillä pidemmälle matkaavilla.

Jos ajatellaan matkasuuntaa Tampere-Helsinki aamulla ja Helsinki-Tampere iltapäivällä, niin aamu klo 7.02 Pendolino kerää satunnaisten havaintojeni mukaan huomattavan osan matkustajistaan Tampereelta. En ymmärrä miksi tamperelaiset keskittäisivät kulkemistaan nimenomaan IC2:een vain siksi että sen pääteasema on Tampereella, jos Pendolinolla pääsee nopeammin. IC2 palvelee niitä jotka ovat menossa Tampereelta väliasemille, väliasemilta Helsinkiin tai kulkemassa väliasemien välillä. Se on vähän kuin lähijuna mutta pidemmällä asemavälillä. Pendolinon pysähtymiskäytäntö ja aikataulu sopii paremmin Tampereelta Helsinkiin kulkemiseen.

Paluumatkalla empiiristen havaintojeni mukaan on enemmän hajontaa. Kotimatkan alkuhetki ei ole yhtä kiinteä kuin aamulla palaverien / työpäivän alkuaika. Ja kun pääsee liikkeelle, sitä hyppää ensimmäiseen oikean suunnan junaan vaikka se olisi hitaampikin, tarkoituksena päästä mahdollisimman aikaisin kotiin. Itse osuin takavuosina yleensä jostain syystä juuri IC-junaan enkä Pendolinoon paluumatkalla.

Ilmeistä lienee että nimenomaan Tampere-Helsinki -välillä on valtavasti matkustajia, koska väli on sopivan lyhyt, juna palvelee erinomaisen hyvin ja sitäpaitsi kun katsoo matkustajamäärägraafeja niin Tampereelta etelään suuntautuva viiva on selvästi paksumpi kuin pohjoiseen suuntautuvat viivat yhteensä.

Tampereella on lisäksi aika paljon matkustajien vaihtuvuutta. Joskus olen ihmetellyt kuinka Pohjanmaan tai Jyväskylän suunnasta tuleva Pendolino on melkein tyhjentynyt Tampereella täyttyäkseen heti uudestaan. Osa kyytiin nousijoistakin on tietysti vaihtomatkustajia mutta osa poistujista oli silti ilmeisesti tulossa juuri Tampereelle. Jos vaihtaa Tampereella junaa niin periaatteessa kai silloinkin voinee päättää vaihtaako Helsingin suuntaan mennessään Pendolinoon vai IC2:een.
 
Viimeksi muokattu:
Tampereella on lisäksi aika paljon matkustajien vaihtuvuutta. Joskus olen ihmetellyt kuinka Pohjanmaan tai Jyväskylän suunnasta tuleva Pendolino on melkein tyhjentynyt Tampereella täyttyäkseen heti uudestaan.

Juurikin näin. Tampereen lisäksi muita ns junien tyhjentymis/täyttymis -paikkoja ovat pääradalla Seinäjoki ja Oulu. Eli kaukojunat palvelee enimmäkseen näitä alle 3 tunnin matkalaisia, jotka tulevat/jäävät väliasemilla. Toki jokunen saattaa olla ihan Helsingistä Ouluunkin maratonmatkalla, mutta suurin osa Oulussa jäävistä on kyllä tullut kyytiin väliasemilta. Väliasemien tärkeys siis kannattaa muistaa, kun suunnitellaan junaliikennöintiä.
 
En ymmärrä miksi tamperelaiset keskittäisivät kulkemistaan nimenomaan IC2:een vain siksi että sen pääteasema on Tampereella, jos Pendolinolla pääsee nopeammin.
Ei siksi, että sen pääteasema on Tampereella, vaan siksi että:

  • se on 5 euroa halvempi (vitosella ostaa jo asematunnelin delistä patongin ja kahvin matkaevääksi)
  • se on matalalattiainen
  • siinä on allergia- ja perhehytit sekä lasten puuhavaunu
  • polkupyörän kuljetusmahdollisuus
  • MiniBistro-kärrymyynti niille, jotka haluavat siitä lystistä maksaa itsensä kipeäksi
Pendolinossa lisäarvoa tuottavat nopeuden lisäksi:

  • futuristinen kalusto
  • tupangihytti (myös normaaleissa IC-junissa)
  • ravintolavaunu
  • neukkari
  • kunnollinen bisnesluokka
 
Ei siksi, että sen pääteasema on Tampereella, vaan siksi että:

Niin, luettelit juuri ne perusteet joilla se markkinasegmentti joka valitsee IC2:n valitsee sen eikä Pendolinoa. Varsinainen pointti edellä oli, että epäiltiin että Pendolinon matkustajat tulevat pääosin Tampereen takaa. Tämähän ei välttämättä ole koko totuus kuten sekään että tamperelaiset pääosin kulkisivat IC2:lla. Omat havaintoni aamu klo 7 pintaan Tampereen asemalla puhuvat sen puolesta, että Pendolinon matkustajista Tampere-Helsinki -välillä hyvin huomattava osa tulee Tampereelta. Nämä ovat pääosin bisnesmatkustajia, joille nopeus ja aikataulu ovat tärkeämpiä kuin hinta. Samaan aikaan IC2:ssa on yleensä väljää ja ihan eri profiilin matkustajat.

Oma ajatukseni oli, että segmentointia ei tarvitse välttämättä tehdä vain junien / junatyyppien välillä vaan sitä voi tehdä myös saman junan sisällä eri luokkien avulla varsin menestyksellisesti, kunhan on kirkkaana mielessä mitkä tekijän insentivoivat minkäkinlaiseen käyttäytymiseen mitäkin markkinasegmenttiä. Periaatteessa Tampere-Helsinki -välillä voisi olla jopa vain yhdenlaisia junia, jos niissä kaikissa olisi kuvatut kolme luokkaa ja niihin myytäisiin lippuja ehdoilla ja tariffeilla, jotka vetoavat eri markkinasegmentteihin. Tällöin noiden junien vuoroväli voisi parhaimmillaan olla puoli tuntia. Sopii kysyä palvelisiko tämä paremmin vain huonommin kutakin markkinasegmenttiä.

Pysähtymiskäyttäytyminen ja junan absoluttinen nopeus ovat tietysti sellaisia asioita, joihin tässä ei oteta kantaa. Ne ovat tärkeitä asioita, mutta niiden sekoittaminen segmentointiin vain sotkee asioita. Vai onko niin, että bisnesprofiilin matkustajalla ei ikinä voi olla asiaa esim. Hämeenlinnaan, jossa Pendolino ei pysähdy nykyään?
 
Juurikin näin. Tampereen lisäksi muita ns junien tyhjentymis/täyttymis -paikkoja ovat pääradalla Seinäjoki ja Oulu.

Ottamatta muutoin kantaa asiaan, väittäisin että Seinäjoki on ennemminkin asema, jossa puolityhjänä pohjoisesta tulevan junan loputkin paikat täyttyvät, ja jossa vastaavasti noin puolet etelästä tulevan melkein täyden junan matkustajista jäävät kyydistä.

Väittämäni perustuu Kokkola-Turku -välillä viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin kuukausittain tehtyihin matkoihin. Voin siis olla väärässäkin. (Ja Oulusta en ainakaan tiedä mitään. ;))
 
Jos ajatellaan matkasuuntaa Tampere-Helsinki aamulla ja Helsinki-Tampere iltapäivällä, niin aamu klo 7.02 Pendolino kerää satunnaisten havaintojeni mukaan huomattavan osan matkustajistaan Tampereelta. En ymmärrä miksi tamperelaiset keskittäisivät kulkemistaan nimenomaan IC2:een vain siksi että sen pääteasema on Tampereella, jos Pendolinolla pääsee nopeammin. IC2 palvelee niitä jotka ovat menossa Tampereelta väliasemille, väliasemilta Helsinkiin tai kulkemassa väliasemien välillä. Se on vähän kuin lähijuna mutta pidemmällä asemavälillä. Pendolinon pysähtymiskäytäntö ja aikataulu sopii paremmin Tampereelta Helsinkiin kulkemiseen.

Myönnän auliisti, että omat empiiriset havaintoni keskittyvät pohjoisen suuntaan mennessä perjantai-iltapäiviin ja etelään tullessa sunnuntai-iltoihin. Pointtini oli kuitenkin se, että jos joku on matkalla Tamperetta pidemmälle, on suunnilleen nollan todennäköisyys sille, että tämä valitsisi Helsingin ja Tampereen välille eri kulkupelin kuin loppumatkalle. Muotoilin sanomani huonosti, ja yleistin ehkä turhan pitkälle omasta kokemuksestani.

Kymmenkunta vuotta tässä mullakin on matkustelua vyön alla, nykyään ehkä alle kerran kuussa :)
 
Pointtini oli kuitenkin se, että jos joku on matkalla Tamperetta pidemmälle, on suunnilleen nollan todennäköisyys sille, että tämä valitsisi Helsingin ja Tampereen välille eri kulkupelin kuin loppumatkalle.

Tämä varmasti pitää paikkansa. Tosin se ei mitenkään sulje pois sitä, etteivätkö tamperelaisetkin pääosin päätyisi samoihin Pendolinoihin eikä IC2-juniin. Paitsi jos ovat hintaherkkiä eivätkä aikatauluherkkiä. :smile:
 
Melkoisen skeptisesti suhtautuisin uusiin konsepteihin kun nykyisissäkin palvelulupauksissa ja suunnitelmien implementoinnissa on suuria ongelmia.
1. luokassa kohtuullisen säännöllisesti matkustavana olisin iloinen jos markkinoinnissa kerrotut "päivän lehdet" olisivat myös junassa tai että "ilmaiset nappikuulokkeet konduktööriltä radion kuunteluun" voisi kytkeä toimivaan radionkuuntelulaitteeseen. Liian usein lehtiä ei ole tai radiot eivät toimi kuin kohinantuottajina. Toimimattomat palvelut joilla lisähintaa perustellaan osuvat myyjänsä valitettavasti omaan nilkkaan. Joskus kun vielä uskoin asiakaspalautteen toimintaa kehittävään vaikutukseen, jaksoin vielä kitistäkin asiasta yhtiölle mutta vastauksen luettuani totesin että antaapa olla. Tsaarin rautatiet jolkottelee omaa tahtiaan, minä omaani.

Suunnitelmien implementoinnista sen verran että Pendoihin on hankittu info-järjestelmä varmaankin ihan rahalla, samoin Edm-makuuvaunuihin (kello-)radiot joka vuoteelle. Kummatkaan eivät kuitenkaan erityisesti ihastuta toimivuudellaan, kas kun selityksen mukaan radiot lakkaavat toimimasta kun väliin kytketään konnarivaunu, ja missäs yöjunassa sellaista ei olisi? Pendoissa taas välkkyilee infoissa joko kello tai nopeustieto jonka voi yleensä ikkunasta katsomalla todeta huuhaaksi. Infomonitoreilla tuotettavan tiedon taso on aivan nolla jolloin voi kysyä että tämäkö sitä parempaa palvelua on tai että tästäkö tässä maksetaan?

Vaikuttaakin kokonaisuutena sille että VR:n ylin johto puhuu pääasiassa ihan nykyaikaisia ja moderneja. Kenttätyötä tekevät ovat mielestäni tätä nykyä hyvällä palvelumielellä ja -asenteella liikkeellä ja heidän kanssaan on mukava matkustaa. Sitä vastoin väliporras speksaa, hankkii ja vie käytäntöön mykät radiot, tyhjät televisiot, asettaa radiokanavat vain ja ainoastaan Ilmalassa sekä huoltaa lehtihyllyt vain Ilmalassa jolloin lopputulos on tämä. Ikävä on kuunnella viestintäjohtaja von Wendtin tökeröä ulosantia millon minkäkin asian selittelyssä tai henkilöliikennedivisioonan johtaja Jaatisen kertoiluja. Asiat eivät näytä silti kummenevan minnekään vaan aina vaan taistellaan samojen ikuisuusongelmien kanssa.

Eiköhän siis uudeksi konseptiksi riitä muutamaksi vuosikymmeneksi se että maalataan vaunut vihreiksi ja ollaan niinku ennenkin.
Monopolissa on kiva olla ja poliitikotkin laidasta laitaan vielä siunaa sen.
 
Tämä varmasti pitää paikkansa. Tosin se ei mitenkään sulje pois sitä, etteivätkö tamperelaisetkin pääosin päätyisi samoihin Pendolinoihin eikä IC2-juniin.

Ei toki suljekaan. Toisaalta suoraan junien täyttöasteesta ei voi lukea, kumpi juna on jollekin tietylle välille suositumpi (no, ok, joistakin junista voi, paremmin kuin toisista ei).

Paitsi jos ovat hintaherkkiä eivätkä aikatauluherkkiä. :smile:

Mistä tulikin mieleeni, että kerran matkustin aikatauluherkkänä Helsinki-Tampere Pendolinolla ja Tampere-Kokkola IC:llä. Sikäli onnekseni, että satuin huomaamattani samaan junaan Provinssirockiin matkaavien kanssa. Ahdasta oli, mutta onneksi edes tunnelma oli katossa :)
 
Suunnitelmien implementoinnista sen verran että Pendoihin on hankittu info-järjestelmä varmaankin ihan rahalla, samoin Edm-makuuvaunuihin (kello-)radiot joka vuoteelle. Kummatkaan eivät kuitenkaan erityisesti ihastuta toimivuudellaan, kas kun selityksen mukaan radiot lakkaavat toimimasta kun väliin kytketään konnarivaunu, ja missäs yöjunassa sellaista ei olisi? Pendoissa taas välkkyilee infoissa joko kello tai nopeustieto jonka voi yleensä ikkunasta katsomalla todeta huuhaaksi. Infomonitoreilla tuotettavan tiedon taso on aivan nolla jolloin voi kysyä että tämäkö sitä parempaa palvelua on tai että tästäkö tässä maksetaan?

Mielestäni aika on ajanut ohi noiden matkustajavaunujen elektronisten härveleiden osalta. Hyvin monella matkustajalla on mukanaan omat musiikinkuuntelulaitteet, eli eivät tarvitse junan keskusradiolaitteistoa mihinkään. Samoin kaikissa kännykkämalleissa on herätyskello nykyisin, joten rätisevä herätyskelloradio makuuvaunussa herättävää lähinnä mieleen nostalgisia tunnelmia 1980-luvun ruotsinlaivamatkoilta.

Sitä mitä kaipaisin pitkän matkan juniin olisi elokuvien katselumahollisuus. Sellainenhan oli 1980-90 luvun joissakin pikajunissa, mutta sittemmin lopetettu. Ainakin IC-junien lastenvaunuissa pitäisi monitoreissa pistää pyörimään matkan ajaksi ns koko perheen elokuvia, niin junioreiden matkanteko ei olisi niin pitkästyttävä.

t. Rainer
 
Sitä mitä kaipaisin pitkän matkan juniin olisi elokuvien katselumahollisuus.

Renfen AVE-junissa on jokaisella matkalla elokuva, jossa on ääniraita englanniksi. Loistavaa palvelua sanon minä! Siinä menee puoli maata matkattua täysin huomaamatta. Renfellä on myös 6 toimivaa radiokanavaa junissa ja jokaiselle matkustajalle jaetaan kuulokkeet matkan alussa.
 
Mielestäni aika on ajanut ohi noiden matkustajavaunujen elektronisten härveleiden osalta. Hyvin monella matkustajalla on mukanaan omat musiikinkuuntelulaitteet, eli eivät tarvitse junan keskusradiolaitteistoa mihinkään. Samoin kaikissa kännykkämalleissa on herätyskello nykyisin, joten rätisevä herätyskelloradio makuuvaunussa herättävää lähinnä mieleen nostalgisia tunnelmia 1980-luvun ruotsinlaivamatkoilta.

Sitä mitä kaipaisin pitkän matkan juniin olisi elokuvien katselumahollisuus. Sellainenhan oli 1980-90 luvun joissakin pikajunissa, mutta sittemmin lopetettu. Ainakin IC-junien lastenvaunuissa pitäisi monitoreissa pistää pyörimään matkan ajaksi ns koko perheen elokuvia, niin junioreiden matkanteko ei olisi niin pitkästyttävä.

t. Rainer

Missasit pointtini, et huomannut kantani olennaista; voihan sanoa että painettua mediaakaan ei enää tarvita mutta kun sen tarjoamisella perustellaan paremmuutta tai hintaa, sen tulee toimia tai annettu palvelulupaus on rikottu. Lisäksi voinee kysyä miksi sitten hankkia koko vempeleitä jos ne ovat jo tullessaan pois käytöstä? Vai onko joku saanut joskus radioääniä 90-luvun alun ic-vaunujen käsinojakahvoista ulos?

Ps. Se elokuvastudio on jo varsin monella matkustajalla käytössään läppärissään. Suosittelen matkaamista esim. Helsinki-Oulun välin pendoilla niin huomaa asian varsin helposti. Mm. siksi laatulupauksessa annetulla sähkönsyötöllä pc-paikoille on merkitystä vaikka akkujakin on keksitty.
Keskeinen kysymys on siis se että jos annetaan palvelulupaus jostain, se tulee kyetä jatkuvasti suurella prosentilla lunastamaan tai se ei ole uskottava. Siksi en pidä uusia konsepteja VR:n toiminnassa uskottavina kun ei vanhojakaan lupauksia saada lunastetuksi.
 
Takaisin
Ylös