• Uutisviestien sisällöt mahdollisine virheineen ovat kyseisen sivuston käsialaa. Viestien linkit eivät välttämättä toimi, jos kyseisen sivuston ylläpitäjä on poistanut uutisen.

HKL: Metron kapasiteetin turvaaminen vaatii vuorovälin tihentämistä

Heli-rata on jo poistettu kaavoista ja rakennettukin joiltain osin. Junat Porvoon suuntaan ovat enää haave, ei tapahdu.

Östersundomin tulevaisuus näyttää kaikin puolin utuiselta. Kallis toteuttaa, liian kaukana, että tonttitulot kattaisivat riittävästi. Joissain (ehkä valistuneissa) arvailuissa Vapaavuoren pakkomielle keskustatunnelista liittyi myös osaltaan Östersundomiin.

Olin valtuuston lehterillä kun Östersundomin pakkoliitoksessta päätettiin. Käsittämätöntä hurmosta . Valtuutettu Hakasta lukuunottamatta muut ryhmät katsoivat liitoksen välttämättömäksi. No nythän se sitten on nähty se välttämättömyys.
 
Joo kyllä se rata Tapanilasta itään Jakomäen kautta Österdundomiin näyttäisi olevan järkevin vaihtoehto, Jos siinä nyt on enää varausta ja jos siis sinne on raskasraide pakko rakentaa.


Kaupunkirakenteeseen ei ole jätetty rautatien mentävää aukkoa, vaan varaus on poistettu ja rautatien paikalle rakennettu sekä asuintaloja että muita rakennuksia. Jätin aikoinaan muistutuksen kun ensimmäisten asuintalojen rakentamista linjaukselle käsiteltiin silloisessa kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja sen enempää ei voi tehdä tällaista typeryyttä havaitessaan.
 
Kaupunkirakenteeseen ei ole jätetty rautatien mentävää aukkoa, vaan varaus on poistettu ja rautatien paikalle rakennettu sekä asuintaloja että muita rakennuksia. Jätin aikoinaan muistutuksen kun ensimmäisten asuintalojen rakentamista linjaukselle käsiteltiin silloisessa kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja sen enempää ei voi tehdä tällaista typeryyttä havaitessaan.

Missäs nämä linjauksen estävät rakennukset oikein on? Kun Tapanilan aseman pohjoispuolella on Suurmetsäntien kulmassa puistoa johon mahtuisi hyvin kaarre ja Suurmetsäntien pohjoispuoli on vapaana lukuunottamatta huoltorakennusta Lahdenväylän vieressä.
 
Missäs nämä linjauksen estävät rakennukset oikein on? Kun Tapanilan aseman pohjoispuolella on Suurmetsäntien kulmassa puistoa johon mahtuisi hyvin kaarre ja Suurmetsäntien pohjoispuoli on vapaana lukuunottamatta huoltorakennusta Lahdenväylän vieressä.
Se kaarre on nyt raivattu ja ryhtynee pikapuoliin kasvamaan kerrostaloja...
 
Olin valtuuston lehterillä kun Östersundomin pakkoliitoksessta päätettiin. Käsittämätöntä hurmosta . Valtuutettu Hakasta lukuunottamatta muut ryhmät katsoivat liitoksen välttämättömäksi. No nythän se sitten on nähty se välttämättömyys.

2007 oli muistaakseni pientalorakentamisen huipouvuosi, yli 15K aloitusta. Sen jälkeen dippasi, mutta about 2010 päästiin vielä ihan hyviin lukuihin. Nykyään madellaan jossain 7K aloituksen tienoilla ja suunta on vakaa. Vielä muutama vuosi sitten alalla uskottiin vakaasti pientalorakentamisen lähtevän uuteen nousuun, kunhan taloudellinen tilanne vain paranee. Ei lähtenyt.

Pointtina, että Östersundomin ryöstön aikaan maailma ja Suomi näyttivät aika toiselta kuin nyt. Ja sen perusteella miltä näytti, Helsinki olisi ollut aika nesteessä, jos työikäisten kaikkoaminen pientalopelloille olisi jatkunut, eikä Helsingillä olisi ollut peltotontteja myytäväksi.

Edellisen valossa Östersundomin kaappauksessa oli kyllä ajatusta. Suomalaisella kuntarakenteella kaupunkiseuduilla on jatkuvasti kuntien välinen nollasummapeli käynnissä ja keskuskunnilla on siinä liian usein maksajan rooli, varsinkin, jos ei ole maata.

Mutta tietysti Östersundom nykynäkymillä on vähän sellainen varasuunnitelman oloinen maapläntti, johon ei kannata ehkä liian paljon ajatuksia uhrata. Kyllä se siellä säilyy.
 
^ Jos on yhden sillan kestävyydestä kiinni, niin halvempaa se on uusia/vahvistaa silta kuin automatisoida metro. Edellisen hinta ehkä kymmenyksen jälkimmäisestä.
 
Kulosaaren silta on tosiaan vahvistettu, mutta ymmärtääkseni osa muista metrosilloista on vielä vanhalla, heikommalla kantavuudella. Niitä vahvistetaan samalla, kun remontoidaan (kaikki alkuperäiset lienevät korjausiässä), mutta en ole kyllä missään nähnyt millä aikataululla kaikki olisi vahvistettu.
 
Kulosaaren silta on tosiaan vahvistettu, mutta ymmärtääkseni osa muista metrosilloista on vielä vanhalla, heikommalla kantavuudella. Niitä vahvistetaan samalla, kun remontoidaan (kaikki alkuperäiset lienevät korjausiässä), mutta en ole kyllä missään nähnyt millä aikataululla kaikki olisi vahvistettu.

Ymmärtääkseni metrojunien täyttämistä "tuulilasikuormaan" asti on viimeinen vaihtoehto. Helsingin metrolla tehdään suht pitkiä matkoja eikä haluta turvallisuutta eikä matkustuskokemuksia ylipäänsä huonontaa. Asemien kapasiteetti tulee kanssa vastaan ainakin lännessä.

t. Rainer
 
Samoin sivupenkkimetrojunissa on tyypillisesti neljä ovea per vaunu per puoli, kahdella ovella asemapysähdykset kasvaisivat kohtuuttoman mittaisiksi.
 
Kulosaaren silta on tosiaan vahvistettu, mutta ymmärtääkseni osa muista metrosilloista on vielä vanhalla, heikommalla kantavuudella. Niitä vahvistetaan samalla, kun remontoidaan (kaikki alkuperäiset lienevät korjausiässä), mutta en ole kyllä missään nähnyt millä aikataululla kaikki olisi vahvistettu.

2021 on seuraava siltojen vahvistamisvaihe tarkoitus toteuttaa kun Kipparlahden, Sahaajakadun ja Siilitien sillat otetaan työn alle. Kaikkien siltojen pitäisi olla vahvistettu siihen mennessä kun M400 -junat aikaisintaan otettaisiin käyttöön, n. 2028-2030. Tarkoitus siis on, että siltojen kantavuus ei rajoittaisi (niin paljoa) suurinta sallittua akselipainoa.
 
Takaisin
Ylös