Metron ovet auki väärältä puolelta

No, pointti varmaankin tässä kaikessa, että kun on avointa sähköä, pitää pyrkiä välttämään kosketusta. Mikä onnistuu siten, että avaa ovet laiturin puolelta, mikä ihan riittävällä todennäköisyydellä toteutuukin.
 
Täytyy kyllä sanoa, että noiden metrovaunujen turvallisuus on totaalisen lapsenkengissä. Tottakai pitää olla mahdollisuus hätäaukaisuun, mutta jos homma on puhtaasti metrokuskin huolellisuuden varassa, kumman puolen ovet avataan, niin järjestelmä on suunniteltu täysin väärin. Rakenna nyt sitten tuollaiseen häkkyrään automaattiajo!
 
Täytyy kyllä sanoa, että noiden metrovaunujen turvallisuus on totaalisen lapsenkengissä. Tottakai pitää olla mahdollisuus hätäaukaisuun, mutta jos homma on puhtaasti metrokuskin huolellisuuden varassa, kumman puolen ovet avataan, niin järjestelmä on suunniteltu täysin väärin. Rakenna nyt sitten tuollaiseen häkkyrään automaattiajo!

Taitaa olla kutakuinkin sama systeemi valtaosassa maailman rautatiekalustoa, ei siis ole mikään metron erityispiirre.
 
Täytyy kyllä sanoa, että noiden metrovaunujen turvallisuus on totaalisen lapsenkengissä. Tottakai pitää olla mahdollisuus hätäaukaisuun, mutta jos homma on puhtaasti metrokuskin huolellisuuden varassa, kumman puolen ovet avataan, niin järjestelmä on suunniteltu täysin väärin. Rakenna nyt sitten tuollaiseen häkkyrään automaattiajo!

Juuri noin minäkin ajattelin ja se sai minut kirjoittamaan tänne, kun 3-vuotias oli pudota väärin avatusta ovesta. Olin siihen päivään mennessä ajatellut että väärien ovien avaamisen mahdollisuutta ei olisi olemassa.

Ajelin eilen metrolla ja tarkkailin "väärän oven puolta" . Kalasataman ja Itäkeskuksen pysäkeillä on teräsaita melko lähellä vaunua. Istuin uudemmassa vaunutyypissä. Katselin aidan suuntaan ja pohdin että ei siitä hyvät refleksit omaava 150-kiloinen mies putoa, mutta 3-vuotias hoikka tyttö voi pudota niin pahasti että käy vaikka mitä.

Kun ei mitään ole sattunut väärän oven aukaisuun liittyviä onnettomuuksia, siitäkö se sitten johtuu että kyseinen järjestelmä on olemassa.
 
Millaiset avausjärjestelmät on Suomen rautatiekalustossa? Onko väärän puolen ovien avaaminen tai lukituksen vapauttaminen mahdollista?

Vanha muisto Helsingin rautatieasemalta Sm1- tai Sm2-junasta: tuntui jännältä, kun konduktööri avasi junan saavuttua ja matkustajien poistuttua väärän puolen oven ja vaihtoi määränpääkyltin. Sitä en muista, tapahtuiko avaaminen napista painamalla vai hätävapautuskahvan avulla.

Lontoon metrossa on käytössä järjestelmä, joka estää kuljettajaa avaamasta väärän puolen ovia. Toki teknisissä järjestelmissä on aina vikojen mahdollisuus, ja poikkeustilanteita varten ovet pitää saada auki, vaikka juna ei esimerkiksi olisi laiturissa oikealla kohdalla, eli siihenkin varmasti on toiminnot. Mainittakoon myös, että osa laitureista on junaa lyhyempiä, jolloin kaikki ovet eivät tietenkään avaudu, ja tämän toiminnon kytkeminen on tietääkseni kuljettajan tarkkaavaisuuden varassa.
 
Nyt muuten mieleen palautui Kuukankorven lausunto Metro-lehdessä, jossa hän totesi että tällainen käytäntö metrojunissa on olemassa eikä siihen ole tulossa muutoksia. eli se on havaittu kuitenkin toimivaksi, vaikka hän samalla myönsi että näitä väärien ovien avauksia sattuu silloin tällöin.
 
Viimeksi muokattu:
Lontoon metrossa on käytössä järjestelmä, joka estää kuljettajaa avaamasta väärän puolen ovia. Toki teknisissä järjestelmissä on aina vikojen mahdollisuus, ja poikkeustilanteita varten ovet pitää saada auki, vaikka juna ei esimerkiksi olisi laiturissa oikealla kohdalla, eli siihenkin varmasti on toiminnot. Mainittakoon myös, että osa laitureista on junaa lyhyempiä, jolloin kaikki ovet eivät tietenkään avaudu, ja tämän toiminnon kytkeminen on tietääkseni kuljettajan tarkkaavaisuuden varassa.

Tässä hieman lisätietoa:

Lontoossa ovien puolen valvonta (CSDE, Correct Side Door Enable) on käytössä pelkästään pintalinjoilla (Circle, H&C, District ja Metropolitan). Vanhemmissa junissa valvottiin myös koko junan olemista laiturilla samalla järjestelmällä, asentamalla lähetin tiettyyn kohtaan laituria.

Nyt uusien S-sarjan vaunujen kanssa osa laitureista on junaa lyhyempiä, ja avautuvien ovien valinta (sekä jopa asiasta kuuluttaminen oikeassa vaunussa!) tapahtuu täysin automaattisesti metrin toleranssin sallivalla lähettimellä.

Syvillä linjoilla (ne muut) vaara on vielä olemassa.

http://www.trainweb.org/districtdave/html/correct_side_door_enable.html
http://www.sellacontrols.com/rail-s...ective-door-openingcorrect-side-door-enabling


Jotta asia ei mene täysin ulkomaiden puolelle, niin täytyypä vielä mainita että täällä väärän puolen ovien avaaminen on käynyt välillä myös laiturille tullessa, juurikin taas Itäkeskuksessa.
 
Millaiset avausjärjestelmät on Suomen rautatiekalustossa? Onko väärän puolen ovien avaaminen tai lukituksen vapauttaminen mahdollista?

On mahdollista, minkäänlaisia estoa ei ole.
Taisi olla vielä 1990-luvun puolella, kun sinisessä kalustossa ovet eivät olleet lukossa lainkaan, vaikka juna oli liikkeessä.
 
Jotain turvajärjestelmää on joitakin vuosia sitten mietitty estämään ovien avaaminen väärältä puolelta, mutta mitään luotettavaa ratkaisua ei silloin keksitty. Ovet täytyy saada asemalla auki ja järjestelmän häiriöit aiheuttavat sitten ylimääräisiä viiveitä. Automaattimetro tietysti ratkaisisi ongelman, mutta on vähän raskas järjestelmä siihen tarkoitukseen. Kuten todettu ainakin Lontoosta löytyy järjestelmä tähän ja se vaikuttaa periaatteeltaan sellaiselta, että voisi meilläkin toimia lumesta ja jäästä huolimatta.

Kehitystyötä on tehty sitten ovien avausnappien/-vipujen logiikassa.
M100:ssa on lähes vierekkäin eri puolien ovien avausvivut, joista vetämällä ovet aukeaa ja työntämällä menevät napeille. Niiden välissä on ovien sulkupainike. Ovienavaustapahtuma on kuljettajalle niin selkärangasta tulevaa rutiinia, että pari poikkeavaa "väärän puolen" asemaa vaativat erityistä keskittymistä, ettei refleksin omaisesti kisko aina samaa vipua. Joku kuljettaja on kertonut, että tällaista asemaa lähestyessä istuu vasemman käden päälle, ettei vahingossa avaa väärän puolen ovia.

M200:ssa ovet avataan napeilla, jotka ovat oikeassa tai vasemmassa konsolissa. Ne ovat siis selvästi erillään ja tietääkseni M200:ssa ei ole tahattomia väärän puolen ovien avaamisia tapahtunut.

M300:ssa on vastaava asettelu kuin M100:ssa, koska ajopöydässä ei ollut tilaa asettaa ovien hallintalaitteita selvästi erilleen. Ovien avausvivut asetettiin kuitenkin kääntymään sivuttain, eli ovet aukeavat työntämällä vipua ns. ovia kohti. Väärään suuntaan vääntäminen asettaa siis ovet napeille eikä avaa niitä. M100:n peruskorjauksessa ajopöytää muokataan aika rankalla kädellä ja mm. ovien avausvivut on korjauksen yhteydessä tarkoitus kääntää sivuttain, kuten M300:ssa, koska järjestely on vaikuttanut toimivalta, vaikkei täydellinen olekaan.
 
Kiitos msorri:lle ja tlajunen:lle lisätiedoista.

Varsinaiseen aiheeseen: Voisin kuvitella, että väärien ovien avaaminen on hyvin harvinaista, vaikka metron varrella laiturit ovat muutamia poikkeuksia lukuunottamatta aina samalla puolella. Rutiininomaisessa työssä tuollaiset valtavirrasta poikkeavat asiat lienevät huomattavia riskitekijöitä.
 
MaZon vastaus selvitti tätä pitkään pohdittua kysymystä. Käsittääkseni tuota M300:n ratkaisua voidaan pitää täysin toimivana eikä sen monimutkaisempaan ratkaisuun ole tarvetta.
 
Yksinkertainen ratkaisu yksinkertaiseen ongelmaan: lukittavalla kääntökytkimellä valittaisiin avattavien ovien puoli. Ovet avattaisiin siis joka kerta samasta napista, ja kauemmas ohjaamon paneelista erilliset napit ovien eripuoliselle avaukselle esim. hätätapauksessa. Liikkeelle lähdettäessä ja yli 20 km/h vauhdissa ovikytkin palautuisi 0-asentoon, ja ovien puoli olisi siis aina kuljettajan varmistettava ennen asemalle saapumista. Vaihtoehtoisesti automaattinen oikean puolen tunnistus.
 
Lähijunissa riskiä pienentänee se, että laiturien puolisuus on vaihtelevampaa kuin metrossa jossa voidaan suorastaan pitää harvinaisena oikeanpuoleista laituria. Tarkoitan siis että se on asia johon pitää käytännössä joka pysähdyksellä kiinnittää huomiota.
 
Takaisin
Ylös