edsel sanoi:
Väittäisin että noiden alueiden huono maine ei perustu eritasoon, vaan 70-luvun arkkitehtuurin ja halvan toteutuksen yhdistelmään. Monotoniset massat, suurpiirteiset detaljit ja rumasti vanhenevat materiaalit tuottavat ikävää jälkeä vaikka rakennettaisiin tiivistä ja matalaa pellolle.
Nuo luettelemasi heikkoudet ovat niitä asioita, joita pidettiin tavoitteina ja etuina. Niihin pyrittiin. Alueita olivat tekemässä aikansa parhaat arkkitehdit, ja lopputulos oli juuri sitä, mitä jo ensimmäisissä luonnoksissa esitettiin.
Betonikanteen perustuva ratkaisu ei ole sama asia kuin nykyinen maanalainen rakentaminen. Mainitsemassasi Kampissa on säilytetty alkuperäinen maanpinnan taso, vaikka se onkin nykyään maanpinnan alle sijoitetun rakenteen "katto". Betonikansi-idea oli, että autot ajavat maanpinnalla (Itä-Pasila ja Merihaka sekä Raisio), jalankulkijat ovat tasossa +1. Ihmisille tarkoitettu ympäristö on siis täysin keinotekoinen, eikä missään pääse "oikaisemaan", koska jos ei ole tasoa tai siltaa, niin siitä ei kuljeta.
Betoni ja massiiviset "virtaviivaiset" eli monotoniset rakenteet olivat kovaa kulkevien autojen aikaan sopiva ihanne. Autosta ei ole aikaa seurata rakennusten koristeita ja yksityiskohtia. Siksi havaittavat muodot ovat massiivisia (kuten Makkaratalon makkara) ja suuntautuvat vain vaakasuunnassa. Pystysuuntaisia muotoja ei ehdi erottaa. Luonnonmuodot ovat vain haitaksi, koska autot kulkevat mieluiten tasaista ja suoraa tietä.
Betonielementeistä on tehty omakotitalojakin, mutta sellaisilla on ollut heikko kysyntä. 1970-luvun suosikki, harjattu betonipinta, on tavallinen saneerauskohde. Rumia elementtitaloja yritetään piristää nykyään "vanhanaikaisen" rakentamisen keinoin: pinta rapataan ja maalataan, yritetään ympätä joitain yksityiskohtia piristämään kenkälaatikkomaista muotokieltä.
Mutta jotta palattaisiin aiheeseen. Kamppi on oiva esimerkki siitä, kun yhdistetään bussiliikenteeseen metron ominaisuuksia: katettu odotustila ja henkilöautoliikenteen häiriöiden välttäminen erillisellä bussiliikenteen metrotunnelilla.
Entä jos tätä jatkettaisiin Espooseen metron rakentamisen sijasta? Pysäkeille tehtäisiin suljetut "odotuskopit". Niissä olisi läpinäkyvä ovin varustettu seinä myös laiturin reunassa kuten automaattimetroissa. Kopeissa olisi lämmitys, ilmastointi ja tietenkin ne tarjoavat tuulelta ja sateelta suojan. Tällaiset pysäkit ovat muka vain metron etu? Höpö höpö, niitä voidaan tehdä yhtä hyvin busseille ja ratikoille, mutta ne eivät maksa 15 miljoonaa euroa kappale.
Antero