- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,978
Miksi Helsinki ei ostanut Turun aavevaunuja?
- Viestiketjun aloittaja 339-DF
- Aloituspäivämäärä
Rattivaunu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 5,967
TuKL 53, oli ensin muiden SRS-vaunujen kanssa Kuninkaankartanonsaaressa, kunnes siirrettiin Malminkartanoon, jossa lopullinen tuhoutuminen tapahtui. Seuran vaunut häädettiin pois Tekniikan museon takapihalta jossain vaiheessa 1970-luvun loppupuolella.
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,978
Siis oliko Tekniikan museon pihalla todella raitiovaunujakin? Mä muistan vain veturit. Kyllä on harmi tapaus.
t. Rainer
Rattivaunu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 5,967
Ne olivat siellä kauempana takana. Omat muistikuvat ovat jostain 1977 paikkeilta suurin piirtein. Jo silloin ikkunalaseja oli rikki ja vandalismin merkkejä nähtävissä.Siis oliko Tekniikan museon pihalla todella raitiovaunujakin? Mä muistan vain veturit. Kyllä on harmi tapaus.
t. Rainer
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,468
Jep, aaveet olivat suunnilleen samanlevyisiä kuin Stadissa 2-akseliset ja arkut.
Rattivaunu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 5,967
Palaan vielä tuohon kysymykseen, miksi Turun raitioliikenteen viimeisten kuukausien aikana ajettiinkin kaksiakselisilla vaunuilla Aaveiden sijasta. Perustelunahan on erityisesti korostettu sitä, että kansalaisille haluttiin luoda mielikuva vanhanaikaisesta liikennemuodosta, joka joutikin jäädä historiaan. Varmasti tuokin oli yksi motiiveista, mutta kaiken kaikkiaan mielenkiintoisen listan asiasta kirjoitti jäsenemme Eira tällä foorumilla jo noin 12 vuotta sitten. Linkki kyseiseen viestiin.
Yksinkertaisin selitys voisi olla, ettei nähty tarvetta muuttaa viimeisen kolmosen puolikkaan vaunukiertoa ennen sen sulkemista.
Rattivaunu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 5,967
Näin ilman muuta sellaisessa tilanteessa, jos kakkosella olisi ollut vain telivaunuja eli Aaveita ja kolmosella tietyt muunlaiset vaunuyksilöt. Tarkalleen ottaen tilanne ei ollut aivan tuo, vaan kakkosellakin kulki normaalina käytäntönä myös erilaisia kaksiakselisia moottorivaunuja Aaveiden joukossa. Myös uusimipia eli vuonna 1951 valmistuneita nk. Nesslingejä, joita sitten jäi kolmosen puolikkaalle vielä kesäksi ja alkusyksyksi liikenteeseen (toki osa kolmosen liikenteestä oli hoidettu Nesslingeillä jo ennen kakkosen lakkautustakin). Mutta itse kolmosen vuorotarjontaa / aikataulurakennetta ei tässä yhteydessä olisi tarvinnut muuttaa (eikä ehkä muutettukaan), kalustokoko (ml. muut ominaisuudet) pysyi kolmosella ennallaan kakkosen loputtuakin (raitiolinjana). Mutta ehkä tällä kiertonäkökohdalla tarkoitettiinkin kalustotyyppiä eikä niinkään yksilöitä?
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,468
Tuon ajan sanomalehdet kertovat asiasta jotain, mutta vaikea niistä on päätellä, miten tosissaan asian kanssa on oltu ja mihin instanssiin pääkaupungissa on oltu yhteydessä.
HS 4.10.1969: "Turun raitiovaunut on tarkoitus myydä Helsingin kaupungille. Uusimmat vaunut myydään liikenteeseen ja vanhemmat vaunut toivotaan voitavan luovuttaa varaosiksi."
HS 4.7.1970: "[Turun] Apulaiskaupunginjohtaja Paavo Koponen totesi, että raitiovaunuvanhuksien kohtalosta ei ole vielä tehty päätöstä. Helsingin kaupungin kanssa on käyty neuvotteluja kaupasta. Helsingissä raitiovaunut ovat erillisillä kaistoilla, joten siellä tämä liikennemuoto voidaan vielä säilyttää. Hinnoista ei ole vielä sovittu."
HS 4.10.1969: "Turun raitiovaunut on tarkoitus myydä Helsingin kaupungille. Uusimmat vaunut myydään liikenteeseen ja vanhemmat vaunut toivotaan voitavan luovuttaa varaosiksi."
HS 4.7.1970: "[Turun] Apulaiskaupunginjohtaja Paavo Koponen totesi, että raitiovaunuvanhuksien kohtalosta ei ole vielä tehty päätöstä. Helsingin kaupungin kanssa on käyty neuvotteluja kaupasta. Helsingissä raitiovaunut ovat erillisillä kaistoilla, joten siellä tämä liikennemuoto voidaan vielä säilyttää. Hinnoista ei ole vielä sovittu."
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,978
Mahtoiko kauppa kaatua siihen että Helsinki olisi joutunut ottamaan vanhatkin "varaosiksi"?
t. Rainer
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,468
Muutama ote vielä:
US 1.6.1972: "Kaksikymmentä raitiovaunua on parhaillaan kaupungin liikennelaitoksen hoivissa odottamassa kohtaloaan. Jokin vanhoista vaunuista varataan Tekniikan museon kokoelmiin, joitakin siirrettäneen lasten leikkipaikoille ja loput romutetaan. Helsingin kaupungin liikennelaitos on kiinnostunut turukulaisista raitiovaunuista saadakseen niistä varaosia. Kokonaisina Turun ratikat eivät Helsinkiin sovi kapeutensa vuoksi."
HS 1.10.1972: "Turun raitiovaunut ovat vanhoja – ne eivät kelvanneet enää Helsingin liikennelaitokselle. Ne ovat lähinnä romutavaraa."
Suomenmaa 5.10.1972: "Raitsikoiden eräs hautausmaa sijatsee Stålarminkadun päässä. Siinä on hyväkuntoisia entisiä kakkoslinjan vaunuja kuin häpeämässä olemassaoloaan. Vaunut eivät menneet kaupaksi edes Helsingin kaupungille, vaan pääosa niistä on yksinkertaisesti romutettava." Kuvassa näkyy ainakin viisi aavevanua.
US 1.6.1972: "Kaksikymmentä raitiovaunua on parhaillaan kaupungin liikennelaitoksen hoivissa odottamassa kohtaloaan. Jokin vanhoista vaunuista varataan Tekniikan museon kokoelmiin, joitakin siirrettäneen lasten leikkipaikoille ja loput romutetaan. Helsingin kaupungin liikennelaitos on kiinnostunut turukulaisista raitiovaunuista saadakseen niistä varaosia. Kokonaisina Turun ratikat eivät Helsinkiin sovi kapeutensa vuoksi."
HS 1.10.1972: "Turun raitiovaunut ovat vanhoja – ne eivät kelvanneet enää Helsingin liikennelaitokselle. Ne ovat lähinnä romutavaraa."
Suomenmaa 5.10.1972: "Raitsikoiden eräs hautausmaa sijatsee Stålarminkadun päässä. Siinä on hyväkuntoisia entisiä kakkoslinjan vaunuja kuin häpeämässä olemassaoloaan. Vaunut eivät menneet kaupaksi edes Helsingin kaupungille, vaan pääosa niistä on yksinkertaisesti romutettava." Kuvassa näkyy ainakin viisi aavevanua.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,978
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,468
Vielä löytyi Hufvudstadsbladet 7.10.1969, jossa kerrotaan ehkä kaikkein seikkaperäisimmin tästä aiheesta. Aiemmin ketjussa mainittu Valanto ei muistanut asiaa aivan oikein, koska neuvotteluja oli käyty ja Turussakin oli käyty vaunuja katsomassa. Muutama keskeinen lainaus tästä uutisesta:
"Det är ingen idé att köpa en så liten serie som den i Åbo, kommenterar trafikverkschefen i Helsingfors, dipl. ing. Matti Laamanen Åbos planer på att sälja sina vagnar till huvudstaden."
"Vi måste köpa större vagnar [...] som medger en relativ minskning av personalen."
"Vi har varit i Åbo och studerat vagnarna. [...] Motorn och underredet är ungefär desamma som i Helsingfors, däremot är Åbovagnarna smalare och mindre och ser också annorlunda ut."
Eli tiivistetysti turkulaiset olivat liian pieniä, niitä oli liian vähän eivätkä ne olisi mahdollistaneet säästöjä henkilöstokuluissa, kuten nivelvaunut. Uutisen lopussa kerrotaan vielä Köpiksen pieleenmenneestä kaupasta ja tarjouspyynnöstä. Vuonna 1971 olisivat sitten 150 hengen vetoiset nivelvaunut käytössä.
Yhä edelleen olen sitä mieltä, että lyhyellä tähtäimellä ne olisivat olleet fiksu ostos, vaikka ne olisikin sitten poistettu 1977, kuten arkut myöhemmin poistettiin. Mutta näin sitä silloin perusteltiin.
"Det är ingen idé att köpa en så liten serie som den i Åbo, kommenterar trafikverkschefen i Helsingfors, dipl. ing. Matti Laamanen Åbos planer på att sälja sina vagnar till huvudstaden."
"Vi måste köpa större vagnar [...] som medger en relativ minskning av personalen."
"Vi har varit i Åbo och studerat vagnarna. [...] Motorn och underredet är ungefär desamma som i Helsingfors, däremot är Åbovagnarna smalare och mindre och ser också annorlunda ut."
Eli tiivistetysti turkulaiset olivat liian pieniä, niitä oli liian vähän eivätkä ne olisi mahdollistaneet säästöjä henkilöstokuluissa, kuten nivelvaunut. Uutisen lopussa kerrotaan vielä Köpiksen pieleenmenneestä kaupasta ja tarjouspyynnöstä. Vuonna 1971 olisivat sitten 150 hengen vetoiset nivelvaunut käytössä.
Yhä edelleen olen sitä mieltä, että lyhyellä tähtäimellä ne olisivat olleet fiksu ostos, vaikka ne olisikin sitten poistettu 1977, kuten arkut myöhemmin poistettiin. Mutta näin sitä silloin perusteltiin.
Compact
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 2,293
Kuten edellä kerrotaan, vuoden 1980 Raition artikkelissa tämä asia jo todettiin, 40 vuotta sitten
Turun lakkauttaessa raitsikkansa, ei ollut oikein myyjän markkinat. Lissabon tuskin tarvitsi, koska A) sielläkin lakkautettiin linja toisensa jälkeen ja B) väärä raideleveys ja mahdollisesti C) eivät olisi soveltuneet sikäläiselle rataverkolle, vaikka Turun vaunut olivat kapeampia kuin Lissabonissa.
Trondheimissäkään ei ollut tarvetta uusille vaunuille. Kaupunkilinjat eivä kadonneet minnekään vuoden 1956 hallipalon jälkeen. Tuolloin harkittiin raitioliikenteen korvaamista johdinautoilla. Päätettiin kuitenkin jatkaa ratikoilla, koska rataverkko oli hyvässä kunnossa. Rataverkko laajentui vielä 1958, kun kakkoslinja pidennettiin Ladeen. Osaan palon jälkeen rakennettuhin uusin vaunuihin käytettiin tulipalossa vahingoittuneiden vaunujen osia. Vaikka Gråkallin rata yhdistyi 1970-alkupuolella kaupunkiraitiotiehen, ei vaunupulaa syntynyt, koska kaupunkilinja kolmonen lakkautettiin vuonna 1968. Turkkusen vaunut olisivat olleet auttamattoman pieniä kahden metrin leveydellään, kun taas Trondheimin vaunuista löytyi 60 senttiä enemmän leveyttä.
Alexandrian vaunukaupoista löysin mielenkiintoisia koukeroita. Egyptiläiset olivat aikeissa ostaa Kölnin "Samba" -vaunuja, mutta kauppa peruuntui Kuudenpäivänsodan takia. Seuraavaksi iskivät silmänsä Tukholman Mustangeihin. Egyptiläiset vaativat, että myyjä peruskorjaa kustannuksellaan oikeanpuoleiseen liikenteeseen sopiviksi. Tukholmasta annettiin vastaus: "Saatte "koko roskan" siinä kunnossa missä on - ("koko roska" = ml. vaunujen roskakorit sisältöineen). Egyptiläiset vetivät herneet neniinsä, kauppoja ei syntynyt Tukholmassakaan.
Köpiksen lakkautuspäätös tehtiin 1965 ja samalla yritettiin keskeyttää vaunujen vuonna 1960 alkanut toimitus. Tilaajan kannalta olisi keskeytys tullut maksamaan liikaa, joten koko 100:n vaunun sarja toimitettiin vuoteen 1968 mennessä. Vaunusarja tuli maksamaan 70 miljonaa euroa (nykyrahassa). Suurin syy sihen, että vaunut päätyivät Alexandriaan helsinkiläisten nenän edessä lienee ollut, että Köpiksessä haluttiin päästä eroon koko sarjasta mitä pikimmin - sekä raitiotielaitoksen, että poliitikkojen tahdosta. Helsinkiin olisi otettu vain osa koko vaunusarjasta. Köpiksessä laskettiin, että myymällä 99 vaunua (1 vaunu oli tuhoutunut tulipalossa), oltaisiin saatu 22 miljoonan euron myyntitulot, rahoja ei vaan koskaan kuulunut. Ensimmäiset 50 vaunua lähetettiin Alexandriaan vuodenvaihteen 1969-70 tienoilla ja loput 49 viimeisen linjan lakkautuksen jälkeen vuonna 1972.
Turun vaunuja oltaisin tuskin saatu myydyksi esim. Itä-Saksaan, koska Neuvostoliitto vasallivaltoineen oli kuin toiselta planeetalta. Sikäläinen raitiotieteollisuus, kuten esim. Tatra suolti kalustoa itä-blokkiin. Turun vaunut olisivat olleet tyystin poikkeavaa kalustoa rautaesiriipun takaisilla metrisillä raitioteillä.