Millä radalla Pendolinoista olisi hyötyä?

Turun rataa suht ahkerasti käyttäneenä voin kokemuksesta kertoa, että pahiten tunnelit tuntuvat sinisissä vaunuissa, joissa ei ole kiinnitetty paineen vaihteluihin mitään huomiota. IC2-junissa tunneleista ei ole kiusaa.

Niin se oli silloin, kun ei vielä ollut tekniikka ja muu ei ollut niin kehittynyttä. Yleisesti kuitenkin pidän pikajunaa ihan mukavana matkustusvälineenä. Siinä on sitä tunnelmaa. Joskin, Rantaradalla jossa on tosiaan tunneleita aika paljon käy pikajunissa tunneleissa korviin aika ikävästi. Ic2 on taas nykyaikaa. Sen penkit on tehty ehkä lyhempien välien matkustamista varten, mikä toisaalta on aika ikävää jos istut Helsinki-Rovaniemi kakskerrosvaunussa koko matkan.
 
Ic2 on taas nykyaikaa. Sen penkit on tehty ehkä lyhempien välien matkustamista varten, mikä toisaalta on aika ikävää jos istut Helsinki-Rovaniemi kakskerrosvaunussa koko matkan.

Aika harva taitaa matkustaa istumapaikoilla Helsingistä Rovaniemelle, ellei opiskelijoita oteta lukuun. Joko väki lentää sinne tai ottaa yöjunasta makuupaikat. Saa olla aika sitkeä sissi, että maksaa junasta lentoa kalliimman lipun ja ei sitten raaski ottaa makuupaikkaa vaan istumapaikalla matkustelee. Kun nämä pitkittäisyhteydet on hoidettu joko makuuvaunuilla tai lentokoneilla, IC:n penkit riittävät hyvin junalle sopivaan rooliin jäljelle jäävillä lyhyemmillä kaukomatkoilla kuten Helsingistä Tampereelle, Turkuun ja Kouvolaan.
 
Aika harva taitaa matkustaa istumapaikoilla Helsingistä Rovaniemelle, ellei opiskelijoita oteta lukuun. Joko väki lentää sinne tai ottaa yöjunasta makuupaikat. Saa olla aika sitkeä sissi, että maksaa junasta lentoa kalliimman lipun ja ei sitten raaski ottaa makuupaikkaa vaan istumapaikalla matkustelee.

Kyllä asianmukaisia pitkänmatkan päiväjunia ja päivävaunuja yöjunissa tarvitaan jatkossakin, varsinkin matkailusesongin aikaan. Interreilaajat ym turistit joilla on jokin railpassi, matkustavat usein säästösyistä tai siksi että matkasuunnitelmat eivät ole niin tarkat ja jos makuupaikat ovat loppuunmyytyjä, kokonaisen päivän tai yön pituisia matkoja kohteiden välillä istumapaikalla.

Vai olenko niin kalkkis etten ole huomannut että reilaaminen on jo kertakaikkiaan "out", ja että "in" ovat nykyisin vain lomamatkat halpalennoilla, avoautolla ja motskarilla?

t. Rainer
 
Vai olenko niin kalkkis etten ole huomannut että reilaaminen on jo kertakaikkiaan "out", ja että "in" ovat nykyisin vain lomamatkat halpalennoilla, avoautolla ja motskarilla?

Ei tarvitse olla edes reilaaja. Jos makuupaikat ovat täynnä niin silloin on pakko tyytyä päiväpaikkoihin ja yöjunassa (kokemusta on) se ei todellakaan ole hyvä vaihtoehto. Nukkuminen on lähes mahdotonta vanhoissa sinisissä päivävaunuissa, jotka nitisevät ja natisevat.
 
Vai olenko niin kalkkis etten ole huomannut että reilaaminen on jo kertakaikkiaan "out", ja että "in" ovat nykyisin vain lomamatkat halpalennoilla, avoautolla ja motskarilla?

Siltä ikävä kyllä näyttää, matkustajamäärät ovat Interreilillä laskeneet reippaasti huippuvuosista. Alennuksia on siksi annettu nyt aikaisempaa enemmän. Ajattelin tätä lähinnä maksavan suomalasien asiakkaan näkökulmasta, joka siis maksaa erikseen jokaisesta reissustaan. Interreilaajat ovat toki oma lukunsa. Nykyään kun ovat nämä Ryanairit ja muut 20 eurosta lähtevät lennot, niin moni valitsee sellaisen ainakin runkomatkalle Suomen ja Keski-Euroopan välillä, vaikka relaisikin perillä.
 
Ei tarvitse olla edes reilaaja. Jos makuupaikat ovat täynnä niin silloin on pakko tyytyä päiväpaikkoihin ja yöjunassa (kokemusta on) se ei todellakaan ole hyvä vaihtoehto. Nukkuminen on lähes mahdotonta vanhoissa sinisissä päivävaunuissa, jotka nitisevät ja natisevat.

Kannattaa kokeilla silloin esimerkiksi yöbussia Helsingistä Rovaniemelle. Siellä on himmennetty valoja ja aika hiljaistakin, ei ole tungosta ja trafiikki on minimissään. Mukavat penkit. Kaiken kaikkiaan parempi vaihtoehto sille, että olisi IC-junassa, jossa on valot täysillä päällä ja väkeä ramppaa käytävässä taukoamatta.
 
Kannattaa kokeilla silloin esimerkiksi yöbussia Helsingistä Rovaniemelle. Siellä on himmennetty valoja ja aika hiljaistakin, ei ole tungosta ja trafiikki on minimissään. Mukavat penkit. Kaiken kaikkiaan parempi vaihtoehto sille, että olisi IC-junassa, jossa on valot täysillä päällä ja väkeä ramppaa käytävässä taukoamatta.
Jep, ainakin Eskelisen bussi helsinki-rovaniemi on melko mukava kulkupeli tuolla välillä. Hintakaan ei ole paha: aikuisilta 42,60e/suunta (menopaluu 76,90).
Opiskelijoilla hinta on tietysti vielä puolet tuosta, eli 21,30e.
 
Tärkeintä junan suurin nopeus, vaan se miten suuret nopeuserot eri junilla on. Näinpä voitaisiin päätyä päätelmään, että olisi järkevää laittaa jokaiselle radalle vain yhden tyyppisiä junia. Mille radoille Pendolinot tulisi keskittää, jotta niistä olisi hyötyä?
Aivan oikein päätelty! Suurin hyöty Pendolinoista saadaan joko mutkaisilla radoilla tai niillä reiteillä, joilla tarvitaan nopeita junia (Pendolino kuitenkin teoriassa on Suomen nopein juna). Ehdotankin Pendolinoja reiteille Helsinki-Oulu ja Helsinki-Jyväskylä. Oletan, että Jyväskylän radalla vielä on mutkia, joissa kallistuksesta voisi olla hyötyä.

Jos "Karelian Trains ltd" hankkii luotijunia Suomen ja Venäjän väliseen liikenteeseen, niin ainakin jokin vuoro voisi käydä Turussa (satamassa) kääntymässä, korvaten jonkun VR:n pendo-vuoroista. Saataisiin elvytettyä vanha kunnon Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari kuriiriyhteys joka viimeksi taidettiin ajaa v 1917. Myös Helsinki-Moskova päiväjunaa pendolla tai vastaavalla kannattaisi harkita.
Hieno idea! Ehkä Karelian Trains toteuttaa tuon sitten, kun kaluston on hankittu ja toimivaksi todettu. Mielestäni Turku-Vainikkala-Neuvostoliitto-matkustajajunia on ajettu paljon myöhemminkin, tietääkö joku tarkemmin? Moskovan Pendolinoon ei taida riittää kalustoa tai matkustajia; tuhat kilometriä on pitkä matka päiväjunalla matkustettavaksi, mikäli nopeus on korkeintaan 220 km/h.

Tunnelit on tehty liian ahtaiks. Ratkaisu olisi porata viereen uusi isompi reikä tai korottaa tunnelia.
Ja vaihtoehtona on vielä tunnelin pohjan madaltaminen, mikä tuntuu olevan suosittua Yhdysvalloissa.

Anteeksi valitus. Lyhenne 'kmph' ei ole mitenkään yleisesti käytetty. Ulkomaan kielissä lyhenne 'kph' tarkoittaa kilometriä tunnissa ja 'mph' mailia tunnissa. Suomessa voitaisiin kirjoittaa vaikkapa km/h.

Aika harva taitaa matkustaa istumapaikoilla Helsingistä Rovaniemelle. Saa olla aika sitkeä sissi, että maksaa junasta lentoa kalliimman lipun ja ei sitten raaski ottaa makuupaikkaa vaan istumapaikalla matkustelee.
Minä ainakin olen matkustanut Lappeenrannasta Rovaniemelle istumapaikalla. Ikinä en ole makuupaikkaa ostanut. Myös ystäväni (yli 50-vuotias johtavassa asemassa oleva diplomi-insinööri - eikä ole rautatieharrastaja), jonka sukulaiset asuvat Rovaniemellä, matkustaa aina istumapaikalla. Viimekertaiselta matkaltani muistan, että monet istumapaikalla matkustaneet jäivät pois Kokkolassa. Ilmeisesti Helsinki-Kokkola on niin lyhyt matka, ettei sitä varten kannata makuupaikkaa ostaa. Istumapaikkoja tarvitaan siis yöjunissakin.

Vai olenko niin kalkkis etten ole huomannut että reilaaminen on jo kertakaikkiaan "out", ja että "in" ovat nykyisin vain lomamatkat halpalennoilla?
Taidat olla kalkkis (mutta ei se mitään, minäkin olen). Nykyisin on muotia ostaa halpoja lentoja ihan mihin tahansa kohteeseen, ja sitten Internetin keskustelufoorumeilla kysellä, että mitä kohteessa kannattaisi tehdä. Interrail ei tunnu olevan suosiossa. Halpalennoilla lennellään päättömästi naurettavan lyhyitä matkoja ilman mitään varsinaista syytä matkailuun. HUOM! Tällä kirjoituksella en viittaa tämän foorumin kuvat-osiossa oleviin kysymyksiin ulkomaiden joukkoliikennekuvauskohteista.
 
Aivan oikein päätelty! Suurin hyöty Pendolinoista saadaan joko mutkaisilla radoilla tai niillä reiteillä, joilla tarvitaan nopeita junia (Pendolino kuitenkin teoriassa on Suomen nopein juna). Ehdotankin Pendolinoja reiteille Helsinki-Oulu ja Helsinki-Jyväskylä.

Tulisiko Helsingistä Ouluun ajaa nykyistä päärataa vai hypoteettista Äänekosken rataa? Tämä visiohan mahdollistaisi Pendolino-liikenteen Helsingistä Tampereelle, Jyväskylään, Kajaaniin ja Kuopioon (junan jakaminen Jyväskylässä Pieksämäen ja Oulun suuntiin). Äänekosken radalla hyöty olisi erityisen suuri, koska se on hyvin mutkainen ja ei tulisi kysymykseenkään tavan IC-junilla päästellä siellä suurilla nopeuksilla. Olen nyt puhunut vahvasti tämän Äänekosken vaihtoehdon puolesta, koska Pendolinot on nyt hankittu ja hienosta kallistustekniikasta olisi saatava jotain kunnollista eroa IC-juniin nähden, koska Pendot olivat sen verran kalliita. Koska rata Äänekoskelta tulee Ylivieskaan väärään suuntaan, juna tulee kääntää Ylivieskassa ja tällöinkin Pendolino on oikea juna siihen, kun veturia ei tarvitse vaihtaa toiseen päähän.
 
Makuuvaunu on kulkenut Turkuun asti ainakin 70-luvun puoliväliin asti: http://vaunut.org/kuvasivu/12509 ja http://vaunut.org/kuvasivu/35166

Tarkkaa lopettamisajankohtaa en tiedä.

No niinhän se ajoi. Toki aika lyhyen ajan ymmärtääkseni, 1960-luvun lopulta jonnekin vuoteen 1977 tai 1978 asti. Sillä junalla ei päässyt Leningradista suoraan Turkuun vaan ainoastaan Moskovasta tai Viipurista, koska Moskovan-juna ei siihen aikaan pysähtynyt Leningradissa. Leningradista kulki siihen aikaan erillinen yöjuna Helsinkiin joka ei sopinut oikeastaan yhteen minkään Turun laivajunan kanssa. Aikataulumuutos jolloin Leningradin yöjuna muuttui Repin-päiväjunaksi ja Moskovan junan aikataulua nopeutettiin usealla tunnilla ja venäläinen makuuvaunu Turun satamaan lopetettiin, ja Silja lopetti perinteisen matkustajalaivaliikenteen Turusta Tukholman Skeppsbrohon oli joskus vuoden 1977 tai 1978 paikkeilla.

Pendolino-kalustolla luulisi Pietari-Turku matkan sujuvan n 6-7 tunnissa.

t. Rainer
 
Moskovan Pendolinoon ei taida riittää kalustoa tai matkustajia; tuhat kilometriä on pitkä matka päiväjunalla matkustettavaksi, mikäli nopeus on korkeintaan 220 km/h.
Helsinki-Moskovan pendo tms -vuoron kohdalla ajattelin sitä, että sama junarunko joka tulee Helsignistä Pietariin jatkaisisi RZD:n kotimaan vuorona Moskovaan. 5 miljonan ja 10 miljoonan asukkaan kaupunkien välillä luulisi olevan matkustajapotentiaalia.

t. Rainer
 
Tulisiko Helsingistä Ouluun ajaa nykyistä päärataa vai hypoteettista Äänekosken rataa?
Pendolinoista on hyötyä myös niillä suorilla radoilla, joilla tarvitaan suurta nopeutta. Näin siis Pendolinoja kannattaisi ajaa nykyistä reittiä välillä Helsinki-Oulu. Siinä vaiheessa, kun Äänekosken rata saadaan Pendolinolla ajettavaan kuntoon, ovat Pendolinot jo kuolleita. Jyväskylä-Oulu-välille jokin parin vaunun dieselmoottorijuna voisi olla sopiva.

Helsinki-Moskovan pendo tms -vuoron kohdalla ajattelin sitä, että sama junarunko joka tulee Helsignistä Pietariin jatkaisisi RZD:n kotimaan vuorona Moskovaan.
Ja välillä tuo runko toimisi Pietarin sisäisessä liikenteessä Suomen ja Moskovan asemien välillä? Vai oliko idea, että päivittäin poikkeuksellisesti yksi Pietari-Moskova-juna lähtisikin Suomen asemalta, ja ne muut normaalisti Moskovan asemalta?
 
Ja välillä tuo runko toimisi Pietarin sisäisessä liikenteessä Suomen ja Moskovan asemien välillä? Vai oliko idea, että päivittäin poikkeuksellisesti yksi Pietari-Moskova-juna lähtisikin Suomen asemalta, ja ne muut normaalisti Moskovan asemalta?

En ajatellut niin pitkälle. Ymmärtääkseni Pietarin rataverkko eri silmukkoineen on sellainen että yksi pysähdys riittäisi, ja se olisi joko Suomen, Moskovan tai uudella Laatokan asemalla.

t. Rainer
 
Siinä vaiheessa, kun Äänekosken rata saadaan Pendolinolla ajettavaan kuntoon, ovat Pendolinot jo kuolleita. Jyväskylä-Oulu-välille jokin parin vaunun dieselmoottorijuna voisi olla sopiva.

Riippuu valtion päätöksistä. Rakennettiinhan Lahden oikoratakin muutamassa vuodessa. Jos valtiolla päätetään, että Oulun nopeat junayhteydet laitetaan kuntoon, uskon että esimerkiksi viidessä vuodessa saataisiin tämä Äänekosken rata korjattua suurille nopeuksille. Rahaahan se tietysti maksaa, mutta niinhän rautatiehankkeet aina. Halvempaa se varmaankin on, kuin tehdä koko Pohjanmaan rata kaksiraiteiseksi. Vaikka tehtäisiinkin, siltikään sillä ei kapasiteetti riittäisi kunnolla eri nopeuksisille junille ja pitäisi valita, palvellaanko radan varren taajamia vai mennäänkö nopeasti suurten kaupunkien väliä.
 
Takaisin
Ylös