Mitä vaaditte paikallisliikenteen bussilta?

Yllättävän usein tosiaan korkealattiaiset vanhukset tarjoavat uusia matalia autoja paempaa kyytiä, matalalattiaisuus kärsii vieläkin lapsentaudeista, valitettavasti. Mutta kehitys kehittyy. Tasaisinta ja laadukkainta kyytiä matalista tarjoavat mielestäni saksalaiset autot, Mersu ja MAN nyt vain yksinkertaisesti tuntuvat tietävän hyvän kaupunkiauton reseptin. tämä pätee niin ihan uusiinkin autoihin kuin jo vaikkapa todella valtavan kulutuksen kokeneisiin vm.1994 MB O405 autoihin Ateenassa. Perusasioita hyvälle kaupunkiautolle on täällä jo listattu useita, itselle tärkeimpiä ovat helppokulkuisuus matkustamossa, nykimätön voimansiirto, riittävä ilmanvaihto- eli avattavien räppänöitten pikainen lisäys olisi paikallaan, miellyttävät sisustusväri-ei sitä iänikuista ahdistavan synkeää harmaata, kunnolliset istuimet-Scalan parjatut etuosastaan ihmeen kallistetut istuimet ovat hölmöt. Jäähdyttävällä ilmastoinnilla ei ole merkitystä meidän ilmastossamme, kattokanavaston puhdistus ja jo mainuttu tuuletusikkunoitten määrän lisäys auttavat riittävästi. Helppokulkuisessa autossa ei ole näitä ihmeen suuren suosion saaneita piippuhyllyjä takimmaisen oven tukkeena.Pysähtymiskilpi voitaisiin tosiaan vaihtaa vanhaan tuttuun standardiin, eli keltaiseen hyvin näkyvään malliin.Autoja tulisi myös oikeasti huoltaa ja siivota riittävästi, sitä ei selvästikään nykyään tehdä, koska ne rämisevät Ikarukset kiusaavat linjoilla viikosta toiseen milloinko mikäkin tukitanko, ikkunalista, suojalevy tms. repsottaen.Samaa vikaa toki muittenkin koritehtaitten autoissa.
 
Kuten edellä on mainittu, niin korkealattiaiset Esim. Torni-volvot ja muut "Wihurit" tarjoavat parempaa kyytiä kuin matalat: vähemmän tärinää, talvella aika usein lämpimiä ja kuulemma Heinolassa olevaan Säffleen verrattuna Tornit lähtevät paremmin liikkeelle.

Esim. Helsingissä H23:lla olevissa ikaruksissa on aivan sietämätön natina niiden ovien vieressä olevien "lasiseinien" takia, joissain autoissa esim.

Tämä ei ole niitä pahimpia Ikaruksia. Pahimpia ovat sellaiset joiden katot vuotavat (, kuten HelB 401) tai katosta tippuu jotain sinistä nestettä en tiedä mitä (, kuten HelB 263 ennen vuotta 2006).
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Pysähtymiskilpi voitaisiin tosiaan vaihtaa vanhaan tuttuun standardiin, eli keltaiseen hyvin näkyvään malliin.

Jep, mikähän älynväläys esim. uusissa Volvoissa on ollut toteuttaa tämä niin että (väärän)kellonajan tilalla alkaa vilkkua "STOP".

Ei mummot sitä huomaa ja huutavat että nappi ei toimi... (Terveisiä CBF:n uudesta Volvosta)
 
Jep, mikähän älynväläys esim. uusissa Volvoissa on ollut toteuttaa tämä niin että (väärän)kellonajan tilalla alkaa vilkkua "STOP".

Ei mummot sitä huomaa ja huutavat että nappi ei toimi... (Terveisiä CBF:n uudesta Volvosta)

Concordialla useassa uudessa Vollessa on kellonajan tilalla vilkkunut myös ADJ, eli ilmeisesti kellonaika asettamatta, joilloinka STOP-teksti ei myöskään hyppää esille. Toivottavasti saavat aikoja asetettua pikapikaa.
 
Concordialla useassa uudessa Vollessa on kellonajan tilalla vilkkunut myös ADJ, eli ilmeisesti kellonaika asettamatta, joilloinka STOP-teksti ei myöskään hyppää esille. Toivottavasti saavat aikoja asetettua pikapikaa.

Tämäkin valtaisa huoltotoimenpide vaatisi kuljettajalta työpanosta noin minuutin verran. Kun ei kiinnosta, niin ei vaan kiinnosta...
Tai sitten kyseessä on perinteinen "kuski ajaa, korjaamo korjaa" -asenne.
 
Tämäkin valtaisa huoltotoimenpide vaatisi kuljettajalta työpanosta noin minuutin verran. Kun ei kiinnosta, niin ei vaan kiinnosta...
Tai sitten kyseessä on perinteinen "kuski ajaa, korjaamo korjaa" -asenne.


Ainakin Scalassa kellon säätäminen vaatii nuppineulaa tai vastaavaa, jota nyt ei ihan jokaisella satu olemaan mukana...
 
Ainakin Scalassa kellon säätäminen vaatii nuppineulaa tai vastaavaa, jota nyt ei ihan jokaisella satu olemaan mukana...


No sehän pointtini juuri olikin.

Suoraksi oikaistu hiuspinni on muuten tarkoitukseen hyvä. Fikkaristakin on apua, niin osuu helpommin niihin pikku reikiin.
 
Keskivertohenkilön kantovarustukseen kun ei kuulu fikkaria eikä hiuspinniä niin adjööt tulevat vilkkumaan vastaisuudessakin. Ilmeisesti kello nollautuu aina kun päävirta kytketään pois joten parhaiten moinen kello korjataan vaikkapa mustalla tarralla.
 
Ilmeisesti kello nollautuu aina kun päävirta kytketään pois

Kello ei nollaudu kun päävirrat otetaan pois, mutta jos autosta katkaistaan virrat kokonaan eli akut kytketään irti, niin silloin kellonaika häviää. Kytkemällä akut irti hetkeksi voidaan korjata pikaisesti joitain sähkö- ja tietokonevikoja, eli auto ns. nollataan.
 
Keskivertohenkilön kantovarustukseen kun ei kuulu fikkaria eikä hiuspinniä niin adjööt tulevat vilkkumaan vastaisuudessakin. Ilmeisesti kello nollautuu aina kun päävirta kytketään pois joten parhaiten moinen kello korjataan vaikkapa mustalla tarralla.
Voisi kai auton varustukseenkin lisätä jonkun tuollaisen neulan jolla homma hoituisi. Ei maksaisi paljon, varsinkaan jos sitten olisi kellot paremmin käytössä ja ehkä jopa suunnilleen oikeassa ajassa.
 
Voisi kai auton varustukseenkin lisätä jonkun tuollaisen neulan jolla homma hoituisi.

Parasta olisi unohtaa kokonaan ne pikku koloihin jemmatut kytkimet. Rehelliset painonapit säätämistä varten olisivat paljon paremmat. Eipä niitä kelloja busseissa kukaan pääse kuljettajan lisäksi säätämään. Itse asiassa ainakin alkupään 8700LE -autojen kelloissa onkin ihan kunnon napit.

Sivumennen sanoen vähän samasta syystä tolppa-Almexeissakin oli ne älyttömän hankalat pikku hakaset, joista päiväys ja kello säädettiin. Ratikoissa ja junissa ne olivat matkustajienkin ulottuvilla, eikä busseja varten kai sitten kannattanut valmistaa erillistä, helpommin säädettävää mallia.

Vielä rankemmin aiheen sivusta, koskien pokan ulottuvilla olevia laitteita: vuosia sitten Itä-Helsingin yölinjoilla junnut keksivät, että on ratkiriemukas juttu päästää ovista paineet ulos hätäavauskahvojen avulla ajon aikana. Niitä olikin sitten leppoisaa käydä vääntämässä takaisin, kun ensin oli raivannut tiensä etusillalle asti täyteen lastatun bussin perälle, rahareppu olalla totta kai.

Moderneissa kaupunkibusseissa tuonkin pystyy onneksi kuittaamaan kuljettajan paikalta käsin. Jotain kehitystä sentään!
 
Moderneissa kaupunkibusseissa tuonkin pystyy onneksi kuittaamaan kuljettajan paikalta käsin. Jotain kehitystä sentään!

Ai pystyy? MANeissa olen katsellut että paineet vapautettaisiin luukun alla olevaa nappia painamalla, näissä varmaan voidaan kuitata se kuskin paikalta, osuinko oikeaan?
 
Ai pystyy? MANeissa olen katsellut että paineet vapautettaisiin luukun alla olevaa nappia painamalla, näissä varmaan voidaan kuitata se kuskin paikalta, osuinko oikeaan?

WL:n uusissa Ivecoissa on joka ovella pieni sähköinen hätäkatkaisin, josta voi laskea paineet ulos. Kuljettajalla on kuittauskytkin, jolla saa paineet takaisin. Näppärää.
 
Malleista:
Carrus Vega ja Lahti 402 ovat mielestäni hyviä.
Kriteereitä voisin asettaa:
1. Helppokulkuisuus tai esteetön pääsy, säädettävä auton alustan kaltevuus (on jo melko monessa uudemmassa kaupunkibussissa).
2. Näkyvyys, eli linjakilvet niin edessä, takana, kuin molemmilla sivuilla. Kyllä, on se tärkeätä olla vasemmallakin kyljellä.
3. Näkymät, eli bussin ikkunoista on hyvät näköalat. Tarkoittaa tässä nyt sitä, että esim. mainosteippaukset eivät jätä katveita. Näin tietää paremmin jäädä pois oikealla pysäkillä.
4. Jousitus ja alusta, näiden toimivuus.
5. Ajoäänet eli melutaso.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös