Nurmirata

Vaan eikös Helsinginkin esikaupunkiraitiotiet Haagaan ja Munkkaan olleet tietynlaisia "nurmiratoja"? Ainakin olivat maastoon rakennettuja kapearaiteisia rautateitä, jos eivät olleet nurmetettuja.

Eiväthän ne nurmiratoja olleet, sorastettuja pölkkyratoja vain.

Nurmiradalla kasvaa nurmikko, mutta Helsingissä sen sijaan betonikivikko.
 
Mitenkäs tuollaisen nurmiradan hoitaminen sitten onnistuisi?

Täällä Dresdenissä se hoidetaan ihan ruohonleikkurilla. Liikenneyhtiöllä (DVB AG) on omat laitteet ja oma henkilöstö hoitamaan nurmikkoa.
Joissakin kaupungeissa puisto-osasto hoitaa asian.

Toisin kuin Helsingissä, Keski-Euroopassa nurmiradalla on useimmiten vignoolikiskotusta. Se lisää entisestään nurmiradan hyviä puolia.

Onko Helsingissä mitään suunnitelmia käyttää taas vignoolikiskoja? Edes Jokerilla?
 
Raide-Jokerin osalta keskustelussa kannattaa muistaa, että nythän vasta ollaan tilaamassa yleissuunnitelma.

Keskustelussa ollaan sikäli tärkeässä aiheessa vignol-kiskotettu ja tarvittaessa esim. nurmetettu rata on teknisesti monessa suhteessa parempi ja edullisempi kuin Helsingissä nykyisin käytettävät ratkaisut.
 
Vaan eikös Helsinginkin esikaupunkiraitiotiet Haagaan ja Munkkaan olleet tietynlaisia "nurmiratoja"? Ainakin olivat maastoon rakennettuja kapearaiteisia rautateitä, jos eivät olleet nurmetettuja.
Compact ehtikin vastata jo tärkeimmän osalta. Mutta siis 1960-luvulla vielä Helsingissä oli kilometrikaupalla vignol-kiskotettua raitiotietä. Mieleeni tulevat pitkät pätkät Paciuksenkadulla, Munkkiniemen Puistotiellä, Mannerheimintiellä (ja sen vierellä Ruskeasuon päässä), Mäkelänkadulla, Hämeentiellä ja Porkkalankadun vieressä Salmisaaren suunnalla (samoin toki Kustaa Vaasan tien hallireittiradalla). Ympäristömyönteisenä ratkaisuna varmasti tuollainen rata houkutteli ruohojakin kasvamaan, mutta mistään nurmiradoista sanan varsinaisessa merkityksessä ei ollut tietenkään kysymys.

Nykyään metristä vignolrataa taitaa löytyä enää vain Koskelan hallialueelta.

Keskustelussa taisi vilahtaa tuttu "meillä vs. muualla maailmassa" -vertauskin. Muualla maailmassa Norrköpingissä on myös monenlaisia ratkaisuja, kuten tällaisia. Suht tutun näköistä jälkeä. Löytyypä sieltä muunkinlaisia toteuttamistapoja, ettei sen puoleen. Tässä tapauksessa ruoho taitaa olla kirjaimellisesti vihreämpää aidan toisella puolella... ;)
 
Munkkiniemen puistotielläkin on kahdenlaista maastorataa, kiskot kun uusittaan kahdessa erässä.
Ensimmäinen osuus Solnantieltä kaupunkiin päin on rumaa pölyävää hiekkarataa kun taas pohjoisempi pätkä taitaa olla ensimmäinen kivinurmirata kokeilu Helsingissä.
Ainahan toivoa sopii, että saataisiin eteläisempikin pätkä samanlaiseksi kivinurmeksi.
 
Tässä on kuva nurmiradan hoitokoneesta Freiburgissa.
Mahtaako tuo nyt kuitenkaan olla "ruohonleikkuri"... vai onko tähän Schörlingin uraimuriin/lakaisukoneeseen asennettu myös todella kiskoparin välinen ruohonleikkuri? Millä laitteella leikataan sitten raiteen ulkopuolinen alue? Nättiä ja hyvin hoidettua tuo rata on jokatapauksessa verrattuna suomalaiseen betonikivirataan.

Ja tällaisesta kiskopyöräratkaisusta saa myös toimivan torniauton nurmiradoille. Samoin sellainen olisi käyttökelpoinen myös Vignol-pölkkyradoilla.

Lopuksi: koska Helsingissä kasvaa hienoja nurmikkoja puistoissakin, nurmikon saisi kyllä kukoistamaan täällä raitiotielläkin jos haluttaisiin.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Helsingin kivinurmiradat ovat oikea vitsi, joten turha niitä on enempää asentaa. Betonikoloista ei kasva edes rikkaruohotkaan, vaan vihreyden sijasta tuloksena on ympäri vuotinen mutasotku, kun huoltoliikenne sekoittaa mullan tasaiseksi klöntiksi kivien päälle.

Parempi idea olisi peittää hiekkapohjaiset rataosuudet (ja miksei muutkin) kokonaisilla laatoilla reiällisten sijaan. Näissä voisi sitten käyttää erilaisia kuviointeja ja värejä katumaisemaa elävöittämään. Toimivia esimerkkejä tällaisesta rataosuudesta ovat Tukholmankatu välillä Haartmaninkatu-Topeliuksenkatu ja Runeberginkatu välillä Sandelsinkatu-Pohjoinen Hesperiankatu. Näissä raitiotie on muusta ajoradasta korotetulla väylällä, joka on kivitetty punertavin betonilaatoin. Lakaisuautokeikka aika ajoin, ja väylä pysyy siistinä.
 
Näissä raitiotie on muusta ajoradasta korotetulla väylällä, joka on kivitetty punertavin betonilaatoin. Lakaisuautokeikka aika ajoin, ja väylä pysyy siistinä.

Ratikkakaistan päällysteenä on mun käsittääkseni värjätty asvaltti. Ruudutus on saatu aikaan "muottien" eli rautatankokehikon avulla. Se erottuu hyvin autokaistoista ja on varmaan suht edullinen toteuttaa, eli näitä saisi tulla kyllä lisää.
 
Mahtaako tuo nyt kuitenkaan olla "ruohonleikkuri"... vai onko tähän Schörlingin uraimuriin/lakaisukoneeseen asennettu myös todella kiskoparin välinen ruohonleikkuri?

Veikkaan, että kyseessä on pelkkä puhdistuskone. Nurmiradan tasolla olevia urakiskoja pitää puhdistaa varsinkin heti ruohonleikkuun jälkeen. Jäljet viittaisivat siihen, että nurmikko on ajettu tavallisella koneella pituussuuntaisina raitoina,

Karlsruhesta ja muualta Saksasta löytyy betonilaatalle perustettua vignol-kiskoista rataa, jossa kiskon harja on noin 5 senttiä nurmikon yläpuolella ja kiskon molemmille puolille on asennettu uusiomuoviset täytepalat. Näillä nurmiradoilla ei tarvita mitään muuta huoltoa kuin kiskojen hionta. Vignol-kisko on itsepuhdistuvaa ja oikeilla kasvillisuusvalinnoilla "nurmikko" ei kasva mainittavasti pituutta. Tietysti tavallista nurmea voi myös käyttää, jolloin tavallinen ruohonleikkuri on luultavasti helpoin tapa pitää pituus kurissa.
 
Veikkaan, että kyseessä on pelkkä puhdistuskone.
Niin minäkin. Olennaista kuvan laitteessa on, että se osoittaa, miten kuorma-autosta rakennettu radanhoitokone kulkee nurmiradalla. Siis ei kumipyörien ja nurmen varassa vaan raiteella.

Koneen varusteena voi olla myös ruohonleikkauslaitteet. Nehän eivät kummalliset vehkeet ole. Tielaitoskin leikka pientareiden nurmiluiskat kuorma-autoon tai traktoriin kiinnitetyllä varren päässä olevalla leikkurilla. Terää pyöritettäneen hydrauliikalla.

Karlsruhesta ja muualta Saksasta löytyy betonilaatalle perustettua vignol-kiskoista rataa, jossa kiskon harja on noin 5 senttiä nurmikon yläpuolella ja kiskon molemmille puolille on asennettu uusiomuoviset täytepalat.
Tämän rakenteen etu on myös siinä, että rataa päästään tarvittaessa korjaamaan tärvelemättä nurmikkoa. Kumitäytteiden poisto paljastaa kiskon kiinnityksen ja tilaa on myös tukemiskoneen kynsille, jos nurmen alla on ratapölkyt.

Antero
 
ööööööö--- "laatta-nurmirata" (siis ruohotettu betonilaatta+kaista nurmikkoa). silti minusta on ihan toimiva.
 
Turussa nurmirataa oli halliraide Veistämönpuistikossa Linnan- ja Amiraalistonkatujen välissä. Myös Korppolaismäen rata Hirvensalontien osuudella kääntösilmukkoineen. Nurmikko ajettiin vaunuvuorojen välissä tavallisella moottoriruohonleikkurilla.
 
Ensimmäinen osuus Solnantieltä kaupunkiin päin on rumaa pölyävää hiekkarataa kun taas pohjoisempi pätkä taitaa olla ensimmäinen kivinurmirata kokeilu Helsingissä. Ainahan toivoa sopii, että saataisiin eteläisempikin pätkä samanlaiseksi kivinurmeksi.

Munkkiniemen puistotie on menossa remonttiin tänä vuonna ja samassa yhteydessä raitiokiskot uusitaan ja rata-alue muutetaan viherradaksi. Ohessa suunnitelma
 
Takaisin
Ylös