Hämeenlinnan seudun radanvarsikunnat kaavoittavat asuntoja ahkerasti Helsinki-Tampere-radan varteen. Toivomuksena on, että asutus tuo pääradalle tulevaisuudessa paremmat liikenneyhteydet työmatkalaisille.
Kuntia kaavoituspuuhiin patistellut kansanedustaja Jari Koskinen (kok.) uskoo, että radanvarsiasutus nopeuttaa pyrkimyksiä saada raiteille uusia kiskoja ja sitä kautta enemmän junavuoroja.
Pääradan kehittäminen on hallituksen liikennepoliittisessa selonteossa mainittu yhtenä seuraavalle hallituskaudelle suunnitelluista hankkeista. Se on kuitenkin kirjattu koskemaan vain Helsinki-Riihimäki-väliä. Koskisen mukaan asiassa on edettävä askel kerrallaan. - Jostain pitää aloittaa. Riihimäeltä on sitten mahdollisuus jatkaa Hämeenlinnaan asti.
Raideliikenteen tehostaminen on paitsi ilmastoystävällinen myös taloudellinen vaihtoehto Etelä-Suomessa, kertoo Janakkalan teknisen toimen ja maankäytön johtaja Juha Prittinen. Janakkalassa raideliikenne on huomioitu kaavoituksessa etenkin Turengissa, missä lähijuna pysähtyy jo nyt.
Ihmisiä pitää Prittisen mukaan saada radanvarteen, jotta junaliikenne käy kannattavaksi - ei toisinpäin. - Niin se menee terveesti. Janakkalan kunnanjohtajan Pekka Harjun mukaan kyseessä on kuitenkin muna-kana-tilanne. Helsingin seudulta asukkaiden saaminen riippuu rautatieyhteyksistä. Jos ne eivät pelaa, ollaan moottoritien varassa eikä se ole kestävän kehityksen vaihtoehto, Harju toteaa.
Kalvolan Iittala on uusine asuinalueineen on rautatieaseman välittömässä yhteydessä. Vain suunnitteilla oleva Numminmäen asutusalue jää kunnanjohtaja Antti Salosen mukaan vähän kauemmaksi. Hattulassa Parola kuuluu radan vaikutuspiiriin ja koko kunta on liikenteen kannalta solmukohdassa. - Hattulan suosio suinpaikkana perustuu juuri sijaintiin, toteaa
kunnanjohtaja Martti Pura.
Ministeriö maksaa lähijunat Tampereen ja Riihimäen välillä
Hattulassa, Kalvolassa ja Janakkalassa toivotaan, että juna pysähtyisi useammin myös niiden asemille. VR liikennöi nykyään vain siellä, missä se kannattaa taloudellisesti. Siksi Liikenne- ja viestintäministeriö ostaa VR:ltä sellaiset junavuorot, jotka muuten tuottaisivat tappiota. Tampere-Riihimäki-välillä kulkevasta kuudesta taajamajunavuorosta jokainen on ministeriön kustantama. Lähijunien määrä tuskin lisääntyy lähiaikoina, sillä määrärahat pysyvät vuosittain samana tämän hallituskauden ajan. Tampere-Riihimäki-välille voisi kuitenkin järjestää lisävuoroja pelkillä aikataulujärjestelyillä, jos rahaa olisi.
Kunnat eivät aio maksaa junavuoroista
- Paluuliikenne tarvitsisi yhden iltavuoron lisää, jotta työmatkaliikenne Turengista Helsinkiin ja takaisin saataisiin pelaamaan. Harjun mukaan ministeriölle on ehdotettu iltaseitsemän jälkeen Helsingistä lähtevää junavuoroa, mutta rahoitusta ei ole löytynyt. Kunnassa ei kuitenkaan ole edes harkittu sitä, että kunta itse kustantaisi puuttuvan junavuoron. - Se ei ole kuntien tehtävä vaan valtion, Harju totetaa. Samaa mieltä ollaan Kalvolassa. - Jos se polku avataan niin mikään ei kohta enää riitä, toteaa Kalvolan kunnanjohtaja Antti Salonen.