Lähijunaliikennettä käsiteltävä kokonaisuutena
4.1.2006
Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen lähijunaliikennettä tulisi tarkastella YTV-alueen ja sen ulkopuolisten kuntien muodostamana kokonaisuutena. Liikenteen palvelutaso olisi perusteltua suunnitella keskitetysti. Lisäksi kunnille olisi annettava mahdollisuus osallistua sekä palvelutason määrittelyyn että liikenteen rahoitukseen.
Lähijunaliikenteen julkisen rahoituksen uudistamista pohtinut työryhmä luovutti mietintönsä liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huoviselle 4. tammikuuta. Mietintö on tarkoitus lähettää pikaisesti lausuntokierrokselle.
Työryhmä ehdottaa henkilöliikennelakia muutettavaksi viimeistään vuoden 2007 alusta siten, että valtion ja YTV:n lisäksi myös kunnat voisivat rahoittaa lähijunaliikennettä suoraan.
Näin kunnilla olisi mahdollisuus järjestää alueelleen peruspalveluja eli valtion ostamia junavuoroja paremmat lähijunapalvelut. Kukin kunta päättäisi itse, minkä suuruisella summalla se ostaisi lisävuoroja. Kunta voisi myös alentaa matkustuksen hintaa lipputuella.
Junaliikenteen myönteisten ympäristö- ja aluerakennevaikutusten takia valtion on perusteltua tukea merkittävästi pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen lähiliikennettä, mietinnössä todetaan. Työryhmä esittää vuodesta 2007 alkaen noin kolmen miljoonan euron lisäystä valtion joukkoliikenteen määrärahakehykseen. Sen sijaan vuodelle 2006 lisärahoitusta ei tarvita.
Esityksen mukaan ministeriön rahoittama perustarjonta kasvaisi Keravan ja Lahden välisen oikoradan 22 yhdensuuntaisella junavuorolla arkipäivisin. Pääradan palvelujen parantamiseksi pyrittäisiin arkisin ruuhka-ajan ulkopuolelle lisäämään vähintään 12 lähijunavuoroa. Lisäksi turvattaisiin nykyiset lähiliikenneyhteydet Karjaan radalla.
Huovinen: Joukkoliikenteen oltava todellinen vaihtoehto
Ministeri Huovinen pitää hyvänä työryhmän esitystä oikoradan lähiliikenteen tukemisesta. Hän painottaa, että oikoradan lähijunaliikenteeseen on saatava riittävä tarjonta jo alusta lähtien, jotta joukkoliikenne olisi todellinen vaihtoehto yksityisautoilulle. Aluksi vuorotarjonnan lähtökohtana on ruuhka-aikoina lähijuna kerran tunnissa ja päiväsaikaan joka toinen tunti. Viikonloppuisin vuoroja olisi vähemmän.
- Pitkän aikavälin tavoitteeksi on asetettava riittävä joukkoliikennepalveluiden kysyntä. Paljon on kiinni pääkaupunkiseudun asukkaista, sillä heidän valintansa viime kädessä ratkaisevat lähijunaliikenteen palvelutason ja liikennöintitiheyden. Siksi jokaisen olisi hyvä miettiä omaa liikkumistaan ja valintojaan, Huovinen muistuttaa.
