Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom.: This feature may not be available in some browsers.
Pilvenpiirtäjien rakentamattomuushistoria on Suomessa synkkä, eikä sillä voi kehua mitenkään kellekään.Mutta miksi ihmeessä Suomeen pitäisi ryhtyä rakentamaan pilvenpiirtäjiä, (joiden kriteerit täyttyvät tässä maassa jo 17:a kerroksellakin. Onhan tähänkin päivään asti pärjätty ilmankin. Ja silhuetista sen verran, että Hotelli Tornistakaan ei pidetty, ja siitä vitsailtiin, että mikä on ainoa paikka, mistä sitä ei nää Helsingissä - no tietenkin Hotelli Torni. Aikaa on kulunut, mutta kun suomessa ei ole tähän päivään mennessä rakennettu yhtään pilvenpiirtäjää, niin miksi nyt pitäisi. Mm. Sakassa sillä voi nykyään jo kehua, että ei ole pilvenpiirtäjiä. Ja mikäs on Kone Oy:llä kaivoksissa ajella, niitähän tässä maassa riittää.
Niin, ne jotka haluavat pistetään tavalla tai toisella hiljaiseksi, milloin mihinkin syyyhyn vedotenHarvapa sitä kateudesta nimittelee, mutta on syytä muistaa, että kaikki ei välttämättä halua pilvenpiirtäjiä keskelle kantakaupunkia.
Mitä minä kaipaisin Helsinkiin olisi n 30-kerroksinen hotelli, jonka ylimmässä kerroksessa olisi näköalabaari. Samaan tyyliin kuin esim hotelli Latvija Riiassa. Sinne voisi kuka tahansa mennä nauttimaan näköalasta kun aurinko laskee Suomenlahden yllä. Se voisi sijaita yhtä hyvin Helsingin keskustassa kuten esim Töölönlahdella kuin Pasilassa, mutta kaikana lähiössä sellainen ei oikein kannata.Korkeita taloja ei pidäkään sijoittaa kuin haulikolla ammuttuna, ja siihen voikin vaikuttaa kaavoituksella. Ja onko ihan oikeasti sellaisia ihmisiä, joilla on varaa asua näköala-asunnossa pilvenpiirtäjässä keskellä kaupunkia? Eikä korkeuksissa killuvaan kylpyläkäänkään ilmaisksi pääse. Eikä joka kioskilla ole intressiä muuttaa Keski-Pasilaan pilvenpiirtäjän 35:een kerrokseen.
Marginaalien ja marginaalinen. Jos jollain on varaa vaihtaa maasturi joka vuosi uuteen, niin on varaa asua vaikka missä. Onko se parempi että kaikki raharikkaat asuvat Kirkkonummella ja Sipoossa? Ja voihan korkeita torneja rakentaa vaikka kaupungin vuokrataloiksikin. Mikä tahansa asumismuoto opiskelijabokseista porhojen penthouse-kämppiin voidaan sijoittaa pilvenpiirtäjään. Jos eivät suomalaiset rakennusliikkeet osaa rakentaa niitä kannattavasti niin joku ulkomainen kyllä osaa.Tuo näköala-asunnoissa asuvien ryhmä on kyllä täysin marginaalinen ja kun huomioidaan hintataso, on se vielä pienempi. Mistä kaikki ihmiset putkahtavat, kun satamat, sipoon valtausalueet, kaikki tiivistysrakentaminen jne. on valmiina? Ei koko suomi ole muuttamassa Helsinkiin, varsinkaan Pasilaan.
Antaa töksähtää vaan. Se tuo vaihtelevuuta horosontiin. Parempi niin että joka kaupunginosassa maamerkki tai pari, kuin frankfurtmainen pilvenpiirtäjämetsä. Kaikkein vähiten haluan että uusitan 1970-luvun monotoniset DDR-malliset lähiöt joissa kaikki talot ovat saman korkuisia, 8-14-kerroksisia muureja.Minua ärsyttää cirrus, kun se vain yksinkertaisesti töksähtää maisemasta. Ja kun pilvenpiirtäjistä kasataan rypäs, niin voi katsoa miltä esim. Frankfurt a.m. näyttää, kun sinne on muodostunut sellainen. Näyttää melko hirveältä.
Kaikki on jo esikaupungeissa rakennettu tiiviisti, joten tulevat rakennushankkeet tehdäänkin vielä jäljellä oleville virkistysalueille. Tästä loistesimerkkinä Myllypuron metsät. Ne kun eivät vaan ole päättäjien takapihoja, niin eipä kiinnosta. Tällä menolla ollaan vaan jo siinä tilanteessa, että virkistysalueet sijaitsevat naapurikunnissa, kun täällä kaikki on jo rakennettu täyteen, eikä loppua näy. Mitä pitää tapahtua, että touhuun tulee joku järki?
Ei Suomeen mitään oikeita pilvenpiirtäjiä ole tulossa. Lähinnä korkeita tornitaloja ja ilmastokiimalla voidaan perustella hyvin tehokas rakentaminen keskeisellä paikalla hyvien yhteyksien varrella.Mutta miksi ihmeessä Suomeen pitäisi ryhtyä rakentamaan pilvenpiirtäjiä, (joiden kriteerit täyttyvät tässä maassa jo 17:a kerroksellakin. Onhan tähänkin päivään asti pärjätty ilmankin. Ja silhuetista sen verran, että Hotelli Tornistakaan ei pidetty, ja siitä vitsailtiin, että mikä on ainoa paikka, mistä sitä ei nää Helsingissä - no tietenkin Hotelli Torni. Aikaa on kulunut, mutta kun suomessa ei ole tähän päivään mennessä rakennettu yhtään pilvenpiirtäjää, niin miksi nyt pitäisi.
Länsimetrossa veronmaksajat ovat maksumiehinä, kun taas Pasilasta irtoaa tuloja keskeisellä paikalla sijaitsevasta arvokkaasta tonttimaasta. Järjetöntä olisi säilyttää tuollaisella paikalla nykyisiä pusikoita, kun niitä on koko seutu jo muutenkin täynnä.Pilvenpiirtäjiä voi hyvin verrata länsimetroon. Osa haluaa, osa ei. Kuitenkin pitäisi käyttää järkeä. Valitettavasti kaikilla pilvenpiirtäjien suunnittelijoilla tuntuu olevan aika kaukaahaetut suunnitelmat. Eikä niitä suunnitelmia vain ajankuluksi suunnitella, vaan joillain on tarve saada oma monumenttinsa, ja siksi tätäkin asiaa ajetaan.
Kateushan se suurin este on. Töölönlahtea on hyvä kehittää ympäristön talojen korkuisena keskeisen sijainnin takia ja Pasilaan voi taas rakentaa korkeampia taloja, koska se ei sijaitse kantakaupungin keskellä. Vai tulevatko Pasilan "pilvenpiirtäjät" varjostamaan Aleksanterinkadulla kävellessä ja pilaavat siten maiseman.Harvapa sitä kateudesta nimittelee, mutta on syytä muistaa, että kaikki ei välttämättä halua pilvenpiirtäjiä keskelle kantakaupunkia.
Ainakin itse toivon, että laajennetulla pisaralla voitaisiin poistaa koko Töölön metron "tarve". Eikä sen jälkeen tynkämetroakaan tarvitse porata Viikin ja lentoaseman suuntaan, kun paljon paremmin näitä suuntia palvelisi kevyempi maanpäällinen ratkaisu eli pikaratikat. Ja paremmin se pisara kantakaupunkia palvelee mahdollisimman suurella määrällä asemia. Jotta kustannukset ei karkaa liian suureksi, niin olisi selvitettävä eri asemien hyödyt. Olisi mielenkiintoista saada selvitys tällaisesta vaihtoehdosta.Pisara olisi huvä ratkaisu liikenteeseen, niin ei tarvitse ruveta metron kanssa säätämään.
Eläminen maksaa, hui kauhistus! Kellä on varaa lentää tai käydä keskustassa syömässä, sehän maksaa. No harvat kioskit sijaitsevat nykyään edes kuudennessa kerroksessa enkä usko muutokseen tulevaisuudessakaan. Nyt ollaan luomassa uusia mahdollisuuksia, sillä esim. harva toimiva (kannattava) ravintola muuttaa keskustasta Pasilan "pilvenpiirtäjän" korkeuksiin.Korkeita taloja ei pidäkään sijoittaa kuin haulikolla ammuttuna, ja siihen voikin vaikuttaa kaavoituksella. Ja onko ihan oikeasti sellaisia ihmisiä, joilla on varaa asua näköala-asunnossa pilvenpiirtäjässä keskellä kaupunkia? Eikä korkeuksissa killuvaan kylpyläkäänkään ilmaisksi pääse. Eikä joka kioskilla ole intressiä muuttaa Keski-Pasilaan pilvenpiirtäjän 35:een kerrokseen.
Kumma, että kaikissa kerrostaloissa ylimmät kerrokset ovat aina halutuimpia. Ja outoa, että kantakaupunki on suosituinta asumisaluetta Helsingissä hintatason perusteella. Miten näillä ihmisillä voi olla varaa tähän?Tuo näköala-asunnoissa asuvien ryhmä on kyllä täysin marginaalinen ja kun huomioidaan hintataso, on se vielä pienempi. Mistä kaikki ihmiset putkahtavat, kun satamat, sipoon valtausalueet, kaikki tiivistysrakentaminen jne. on valmiina? Ei koko suomi ole muuttamassa Helsinkiin, varsinkaan Pasilaan.
Sittenhän Suomi on jo täynnä pilvenpiirtäjiä (Keilaniemi, Ruoholahti, Leppävaara). Olkoon Keski-Pasila jatke tälle joukolle. Keskeinen paikka, valmis infra ja olemassa olevan kaupunkirakenteen eheytys yhdistämällä erillään olevat alueet. Kohta Helsingissä on enemmään pilvenpiirtäjiä kuin Nykissä (Nämähän ovat vertailukelpoisia keskenään :lol.Kyllä tässä maassa ja 20 kerroksinen talo on pilvenpiirtäjä.
Jos sanot, että Frankfurt on ruma, niin et taida Helsingistäkään pitää. Samanlaisia kivitaloja sielläkin näyttäisi olevan. Voittaa muuten itä-Pasilan ja monen muun alueen mennen tullen. Ja jotta totuus ei unohtuisi, niin en toivo edes noin korkeita pilvenpiirtäjiä Pasilaan. Joten toivottavasti käytät päätäsi ja suhteutat projektin erityisolosuhteiden Helsinkiin, Suomen omaan metropolialueeseen, jossa metsän ja pusikon välistä voi nähdä vilauksen Pasilan linkkitornista ja savupiipuista. Ja tähän maisemaan (kolmas kuva) tarvittaisiin lentokenttämetro, mielellään maanalla kun päällä ei ole oikein tilaa.Minua ärsyttää cirrus, kun se vain yksinkertaisesti töksähtää maisemasta. Ja kun pilvenpiirtäjistä kasataan rypäs, niin voi katsoa miltä esim. Frankfurt a.m. näyttää, kun sinne on muodostunut sellainen. Näyttää melko hirveältä.
Joo pusikot suorastaan natisevat liitoksistaan tämän väenpaljouden edessä. Helsingissä ei tarvitse koskea yhteenkään metsään tai puistoon, jos vain haluttaisiin rakentaa nykyisille hukkapaikoille. Jotain suurimpia virheitä lähiöistä voisi joutua purkamaan, mutta järkevämmällä rakentamisella voisi saada suurempia yhtenäisiä virkistysalueita. Samalla hyvien joukkoliikenneyhteyksien rakentaminen olisi helpompaa tiivistetyille alueille. Joten näkisin rakentamisen mieluummin nykyisten pusikkojen tilalle kuin koskemattomaan metsään. Ja näitä alueita on paljon.Kaikki on jo esikaupungeissa rakennettu tiiviisti, joten tulevat rakennushankkeet tehdäänkin vielä jäljellä oleville virkistysalueille. Tästä loistesimerkkinä Myllypuron metsät. Ne kun eivät vaan ole päättäjien takapihoja, niin eipä kiinnosta. Tällä menolla ollaan vaan jo siinä tilanteessa, että virkistysalueet sijaitsevat naapurikunnissa, kun täällä kaikki on jo rakennettu täyteen, eikä loppua näy. Mitä pitää tapahtua, että touhuun tulee joku järki?
Ne ainoat yli 16 -kerroksiset talot jotka siihen aikaan rakennetiin, Meilahden sairaalan päärakennus, Raaden Hammas ja Merihaan virastotorni, tulivat niin rumiksi että pilvenpiirtäjien maine oli lopullisesti mennyttä suomalaisten silmissä.
Jos auringonlaskun katsominen on sen väärti, että pitäisi siksi rakentaa jokin pilvenpiirtäjä, olen hieman toista mieltä. Eikös Haukilahdessa ole vesitorniravintola, josta voi nähdä merelle ja auringonlaskua? Entä Tapiolan keskustornin näköalaravintola? Ovatko nuo enää olemassakaan, eli jos eivät, niin ei liene hyvä pisnes?Mitä minä kaipaisin Helsinkiin olisi n 30-kerroksinen hotelli, jonka ylimmässä kerroksessa olisi näköalabaari. Samaan tyyliin kuin esim hotelli Latvija Riiassa. Sinne voisi kuka tahansa mennä nauttimaan näköalasta kun aurinko laskee Suomenlahden yllä. Se voisi sijaita yhtä hyvin Helsingin keskustassa kuten esim Töölönlahdella kuin Pasilassa, mutta kaikana lähiössä sellainen ei oikein kannata.
Jos sinulla on mielikuva kauniista pilvenpiirtäjästä, linkitä sellaisen kuva tänne. Ja sellainen kuva vain kelpaa, joka on otettu katutasolta, sieltä mistä sen kolossin joutuisimme itsekukin näkemään.
Veit sanat suustani, eivät ihmiset mitään pötkömäisiä tornaja ihaile vaan pitää olla muotoja. Henk kohtaiset suosikkini pilvenpiirtäjien joukosta ovat nämä:Ehkä kauneimmat pilvenpiirtäjät ovatkin neuvostoarkkitehtien luomuksia?
Haukilahden "Haikaranpesä" taitaa toimia vielä, mutta sijainti ja liikenneyhteydet ilman autoa sinne (tai itse asiassa sieltä pois auringon laskeuduttua) ovat niin surkeat kuin ola voi.Jos auringonlaskun katsominen on sen väärti, että pitäisi siksi rakentaa jokin pilvenpiirtäjä, olen hieman toista mieltä. Eikös Haukilahdessa ole vesitorniravintola, josta voi nähdä merelle ja auringonlaskua? Entä Tapiolan keskustornin näköalaravintola? Ovatko nuo enää olemassakaan, eli jos eivät, niin ei liene hyvä pisnes?
Ne ainoat yli 16 -kerroksiset talot jotka siihen aikaan rakennetiin, Meilahden sairaalan päärakennus, Raaden Hammas ja Merihaan virastotorni, tulivat niin rumiksi että pilvenpiirtäjien maine oli lopullisesti mennyttä suomalaisten silmissä.
Mitä minä kaipaisin Helsinkiin olisi n 30-kerroksinen hotelli, jonka ylimmässä kerroksessa olisi näköalabaari. Samaan tyyliin kuin esim hotelli Latvija Riiassa. Sinne voisi kuka tahansa mennä nauttimaan näköalasta kun aurinko laskee Suomenlahden yllä. Se voisi sijaita yhtä hyvin Helsingin keskustassa kuten esim Töölönlahdella kuin Pasilassa, mutta kaikana lähiössä sellainen ei oikein kannata.
Teen varmaan poikkeuksen kannattamalla Laajasalon raitiotiesiltaa. Loppuviimein minua ei liikuta tippaakaan, miltä Helsinki näyttää mereltä, vaan miltä se näyttää maankamaralta. Sieltähän sitä kuitenkin useimmin tulee katseltua.Ota huomioon että samat ihmiset jotka vastustaavat pilvenpiirtäjiä merellsten näköalojen pilaantumisen vuoksi vastustavat myös Laajasalon raitiotiesiltaa.
Nimenomaan maamerkki voikin sopia alueelle, mutta rakennusrypäs ei välttämättä ole esteettisin vaihtoehto. Vaikka näsinneula ei olekaan mikään varsinainen pilvenpiirtäjä, toimii sen idea hyvin, kun se yksinään erottuu maisemasta. Tuo DDR-tyylin arkkitehtuuri on kyllä järkyttävää, ja toivottavasti mitään vastaavaa ei koskaan tulla rakentamaan. Pohjimmiltaan jääräpäisyyteni johtuu siitä, etten haluaisi nähdä tämän torson kaltaisia pytinkejä keskellä Pasilaa.Parempi niin että joka kaupunginosassa maamerkki tai pari, kuin frankfurtmainen pilvenpiirtäjämetsä. Kaikkein vähiten haluan että uusitan 1970-luvun monotoniset DDR-malliset lähiöt joissa kaikki talot ovat saman korkuisia, 8-14-kerroksisia muureja.
Ongelma on vain se, että toinen vaihtoehto ei poissuje toista vaihtoehtoa, joten kaikkialle rakennetaan, vaikka se ei olisi "välttämätöntä".Helsingin rakennustiheys on Euroopan pääkaupunkien väljimmästä päästä. Kyllä tänne mahtuu rakentamaan, ja jos rakennettaisiin korkeampiakin taloja, niin jäisi virkistysalueita enemmän jäljelle.
Ainakin itse toivon, että laajennetulla pisaralla voitaisiin poistaa koko Töölön metron "tarve". Eikä sen jälkeen tynkämetroakaan tarvitse porata Viikin ja lentoaseman suuntaan, kun paljon paremmin näitä suuntia palvelisi kevyempi maanpäällinen ratkaisu eli pikaratikat. Ja paremmin se pisara kantakaupunkia palvelee mahdollisimman suurella määrällä asemia. Jotta kustannukset ei karkaa liian suureksi, niin olisi selvitettävä eri asemien hyödyt. Olisi mielenkiintoista saada selvitys tällaisesta vaihtoehdosta.
Näinhän se on, mutta periaatteessa, jos kantakaupungissa ei viitsi katsoa toisen talon seinää, voi muuttaa maalle. En kuitenkaan kiistä näköala-aumisen etuja.Korkeissa taloissa näköala-asuminen tulee lähinnä mukavana lisänä. Voit asua kantakaupungissa, mutta samalla näet jotain muutakin kuin naapuritalon seinän.
Sitä täytyy tosiaan ihmetellä!:lol: Kyllä varmasti korkeimmalla olevat asunnot menevät kaupaksi, mutta cirruksessakin oli pitkään alempana myymättömiä asuntoja, siellä kun ei ole näitä "pilvenpiirtäjän" etuja.Kumma, että kaikissa kerrostaloissa ylimmät kerrokset ovat aina halutuimpia. Ja outoa, että kantakaupunki on suosituinta asumisaluetta Helsingissä hintatason perusteella. Miten näillä ihmisillä voi olla varaa tähän?
Kaikki kantakaupungin uudet alueet lisäävät alueen asuntokannan monipuolisuutta ja lisäävät kysyntää uusille palveluille. Tarve asunnoille syntyy sekä seudulle muuttajista että asumisväljyyden kasvun myötä. Kantakaupungin uudet alueet tulevat varmasti olemaan haluttuja kohteita, toisin voi olla huonojen liikenneyhteyksien metsälähiöillä. [...] Keski-Pasilan asukasmäärä (2000-3000) on uusien alueiden kokonaismäärään nähden marginaalinen. Toimistotilaa on taas todella paljon (10000-15000).
Asuntojen hintataso on myös mielenkiintoinen kysymys. Oletko sitä mieltä, että rakennusalalla toimii kilpailu täydellisesti? Eikä rakennusyhtiöt pysty sääntelemään uusien asuntojen hintatasoa. Tai ylipäätään ovatko kaikki voimattomia asuntojen hintatason nousun edessä?
Olen edelleen sitä mieltä, että pilvenpiirtäjien ripottelu sinne tänne näyttää pahalta. Vaikka Helsingin eräät kaupunginosat ovat melko järkyttäviä, tai muute mitään sanomattomia, ei se tarkoita, etten pitäisi Helsingistä, onhan se kuitenkin kokonaisuutena kohtuullinen, tosin ei täydellinen. Täälä tosiaan on kivitaloja, mutta niiden välissä ei ole pilvenpiirtäjää. Enkä pelkästään yritä, vaan myös käytän päätäni ja ymmärrän, että Helsinkiin halutaan korkeampaa talokantaa, mutta niiden arkitehtuuriia ja määrää on silti syytä miettiä. Mutta aina ei esikaupunkikaan näytä kovin luonnonläheiseltä.Jos sanot, että Frankfurt on ruma, niin et taida Helsingistäkään pitää. Samanlaisia kivitaloja sielläkin näyttäisi olevan. Voittaa muuten itä-Pasilan ja monen muun alueen mennen tullen. Ja jotta totuus ei unohtuisi, niin en toivo edes noin korkeita pilvenpiirtäjiä Pasilaan. Joten toivottavasti käytät päätäsi ja suhteutat projektin erityisolosuhteiden Helsinkiin, Suomen omaan metropolialueeseen, jossa metsän ja pusikon välistä voi nähdä vilauksen
Joo pusikot suorastaan natisevat liitoksistaan tämän väenpaljouden edessä. Helsingissä ei tarvitse koskea yhteenkään metsään tai puistoon, jos vain haluttaisiin rakentaa nykyisille hukkapaikoille. Jotain suurimpia virheitä lähiöistä voisi joutua purkamaan, mutta järkevämmällä rakentamisella voisi saada suurempia yhtenäisiä virkistysalueita. Samalla hyvien joukkoliikenneyhteyksien rakentaminen olisi helpompaa tiivistetyille alueille. Joten näkisin rakentamisen mieluummin nykyisten pusikkojen tilalle kuin koskemattomaan metsään. Ja näitä alueita on paljon.
Minä voin hyvin allekirjoittaa sen, että 1950-luvun neukkulassa pystyttiin tekemään todella hienoja ja vaikuttavia rakennuksia. Sääli vaan, ettei viimeaikoina ole liiemmin tullut vastaavanlaisia tuotoksia.Näinhän se on, että pilvenpiirtäjä on aina ruma, vaikka voissa paistaisi, eikä koskaan kaunis. Kaikki talot, joita sanotaan kauniiksi, ovat "ihmisen kokoisia" eli sen verran matalia, että se kauneus voidaan ihmissilmin todeta maantasalta. Ja tehdä nähtäviksi ne kauneuden yksityiskohdat. Pilvenpiirtäjä ei voi lähtökohtaisesti olla kaunis, se on henkisesti kuin pystyyn nostettu moottoritie. [...] Ja sellainen kuva vain kelpaa, joka on otettu katutasolta, sieltä mistä sen kolossin joutuisimme itsekukin näkemään. [...] Ehkä kauneimmat pilvenpiirtäjät ovatkin neuvostoarkkitehtien luomuksia?
Entisaikojen rakentaminen oli ensisijaisesti taidetta Jos vaikkapa katsoo Helsingin keskustankin vanhempia rakennuksia niin kyllä niissä silmä lepää! [...]
Valitettavasti vuosien saatossa on tuhottu monia upeita keskustan rakennuksia ja rakennettu sitten jotain käytännöllistä kauneutta tilalle....
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuva:Moskau_Uni.jpg
eivät ihmiset mitään pötkömäisiä tornaja ihaile vaan pitää olla muotoja [...]
http://www.ukraina-hotel.ru/ ,
[...]
Valitettavasti arkkitehdit jotka ne loi työntävät koiranputkea mutta ehkä joskus tulee niiden aika taas
Pohjimmiltaan jääräpäisyyteni johtuu siitä, etten haluaisi nähdä tämän torson kaltaisia pytinkejä keskellä Pasilaa.
Ihan vaan välikommenttina sivusta: minusta Malmön Torso on kaunis ja vastaavalla tavalla persoonallista arkkitehdin kynänjälkeä haluaisin nähtä täällä Helsingissäkin.
KSV:n mukaan tuleva Pasila näyttäisi nyt tältä
KSV:n mukaan tuleva Pasila näyttäisi nyt tältä:
Kuva
Meillä on saunassa samanvärisiä "palikoita", ja niissä lukee Sunlight.