Pendolinolla itään

On syytäkin ottaa esiin, miten typerä VR:n Pendolino-politiikka on. Tärkein anti A-pisteen dokumentissa oli silti huomion kiinnittäminen liikenne- ja viestintäministeriön haluttomuuteen huolehtia rataverkosta. Vuosien laiminlyönnit kostautuvat nyt.
 
JE sanoi:
On syytäkin ottaa esiin, miten typerä VR:n Pendolino-politiikka on. Tärkein anti A-pisteen dokumentissa oli silti huomion kiinnittäminen liikenne- ja viestintäministeriön haluttomuuteen huolehtia rataverkosta. Vuosien laiminlyönnit kostautuvat nyt.
Käsittääkseni keskeisin syy Pendolinoliikenteen vaikeuksiin on seikka, jota tarjosin jo eräässä toisessa säikeessä mutta huonolla menestyksellä:

Suomessa ei ratojen perusparannuksia suoritettaessa varauduttu luotijuniin ennen 80-luvun loppua, koska VR:n nopeustavoite oli siihen asti vain 160 km/h.

Tilanne muuttui noin 1989, kun VR ilmeisesti Ruotsin esimerkin innoittamana kiinnostui nopeista junista. 30 vuoden välein suoritettavasta ratojen perusparannuskierrosta sitten seuraa, että vasta noin 2020 saavutetaan tilanne, jossa kaikki pääradat on ehditty käydä läpi.

Ei tässä siis ole kysymys niinkään rataverkon laiminlyönnistä vaan kalustohankinnan toteuttamisesta liian varhain.
 
PNu sanoi:
30 vuoden välein suoritettavasta ratojen perusparannuskierrosta sitten seuraa, että vasta noin 2020 saavutetaan tilanne, jossa kaikki pääradat on ehditty käydä läpi.

Ei tässä siis ole kysymys niinkään rataverkon laiminlyönnistä vaan kalustohankinnan toteuttamisesta liian varhain.
Kun kerran Pendolino-päätöstä edellinen ratojen perusparannuskierros oli 1960-luvulla, oli seuraava edessä 1990-luvulla (mutta määrärahojen niukkuuden vuoksi se on venynyt myös 2000-luvun puolelle). 1990-luvun parannuskierroksella rantarata oli ainoa rata, millä parannushanke ehdittiin aloittaa 160 km/h tavoitenopeudella. Muita aloittaessa Pendolinojen tulo oli jo tiedossa. Taisikin vaan käydä niin, että rahaa nopeudennostoon ei ollut, vaan oli tyydyttävä vanhan nopeustason ylläpitoon.
 
kuukanko sanoi:
Kun kerran Pendolino-päätöstä edellinen ratojen perusparannuskierros oli 1960-luvulla, oli seuraava edessä 1990-luvulla (mutta määrärahojen niukkuuden vuoksi se on venynyt myös 2000-luvun puolelle).
Ja vastaavasti 60-luvun parannuskierros venyi 80-luvulle. 60-luvun tavoitteisiin kuului mm. suurimman sallitun nopeuden nostaminen arvoon 140 km/h, jota oikeasti voitiin hyödyntää vasta 80-luvulla. Siksi ratatöiden pitkän keston ei pitäisi olla yllätys.

kuukanko sanoi:
1990-luvun parannuskierroksella rantarata oli ainoa rata, millä parannushanke ehdittiin aloittaa 160 km/h tavoitenopeudella. Muita aloittaessa Pendolinojen tulo oli jo tiedossa.
160 km/h olikin vasta tavoitenopeus. Pointti on siinä, ettei Suomessa ollut Pendolinoja tilattaessa lainkaan nopeaan liikenteeseen soveltuvia ratoja vaan arkipäivää oli 140 km/h ja rakenteillakin vasta 160 km/h.

kuukanko sanoi:
Taisikin vaan käydä niin, että rahaa nopeudennostoon ei ollut, vaan oli tyydyttävä vanhan nopeustason ylläpitoon.
Onhan nopeuksia nostettu jo useallakin radalla arvoon 160 km/h ja lisää on koko ajan tulossa. Tietysti Pendolinojen nopeustavoitteisiin ei ole ylletty mutta olivatko ne edes realistisia?

Jos nopeuden nosto arvosta 120 km/h arvoon 140 km/h vei noin 20 vuotta niin miksi 140 km/h -> 200 km/h pitäisi onnistua hetkessä?
 
JE sanoi:
Pendolinon tulo itäradalle on nolo julkisuustemppu jolla VR tekee hallaa sekä itselleen, maineelleen että Pohjois- ja Etelä-Karjalan maakuntien tasapainoiselle aluekehitykselle.

Ehkä siinä se ajatus onkin. Rautateiden henkilöliikennejärjestelmän toimintaedellytykset kuitenkin hukataan peruuttamattomasti, ellei VR pidä ensisijaisena tavoitteenaan koko kansan palvelemista, edes niillä radoilla joita vielä liikennöidään.
Ei, miksi VR:n pitäisi pieniä radanvarsikuntia vaivautua palvelemaan? Sehän tuo tappiota, kannattaa siis ennemmin seisottaa Pendolinoa 10 minuuttia Kiteen ja Onkamon välillä junakohtausta odottamassa kuin pysäyttää se Kiteellä.

Tästäkin on paikkakunnalla noussut varsin kova kohu. A-Pisteessä oli juttua pendoista, Joensuuhun kulkeva juna oli todella tyhjä, ja kaveri siinä sanoo että menee 3-4 vuotta ennenkuin ihmiset "löytää" uuden junavuoron. Näinpä, tarjontaahan lisättiin siis yhden uuden vuoron verran mutta sekin sellaiseen järjettömään aikaan ettei se kannata. Toimiiko VR siis nykyisin niin että tehdään mahdollisimman epäkäytännölliset yhteydet jotta valtiolta saataisiin kinuttua lisää rahaa?
 
Odotan VR:ltä selkeää korjausliikettä asenteeseen tämän tyrmistyttävän uutuuden ilmestyttyä. Tiedän monien väliasemia käyttäneiden suoranaisesti loukkaantuneen VR:lle siitä kivimiesmainoksesta, missä uutta vuoroa mainostetaan. En todellakaan suostu uskomaan, että VR olisi vakavissaan tekemässä tästä ketään palvelemattomasta Itä-Suomen etanasta pysyvää ratkaisua. Luotan siihen, että VR:llä ymmärtävät mielettömyyden itsekin. Nimittäin jos eivät, ja VR:lle todella vain harvojen ja valittujen palveleminen olisi perusarvo, koko firman olemassaololle on vaikea nähdä syytä.
 
Rbnqss sanoi:
Ei, miksi VR:n pitäisi pieniä radanvarsikuntia vaivautua palvelemaan? Sehän tuo tappiota, kannattaa siis ennemmin seisottaa Pendolinoa 10 minuuttia Kiteen ja Onkamon välillä junakohtausta odottamassa kuin pysäyttää se Kiteellä.
Missäs tuolla välillä junakohtaukset onnistuvat? :lol: Vai tarkoitatko, että Pendolino seisoo odottelemassa 10 minuuttia Kiteen tulotolpalla, että tavarajuna menee sivulle, jolloin Pendolino pääsee pöhäyttämään pysähtymättä laiturin ohi?
 
Juuri ilmestyneessä VR:n NYT-lehdessä Tapio Simos kertoo, että VR:n ja RZD:n tavoitteena on saada nopea junayhteys Pietariin 2008. Tähän liittyen 2006 on tarkoitus perustaa suomalais-venäläinen kalustoyhtiö. Kansainvälinen tarjouskilpailu junakalustosta käynnistetään kalustoyhtiön perustamisen jälkeen. Kaluston perusvaatimus on 220 km/h ja kaksivirtajärjestelmä (kappas vain...). Lisäksi venäläisten kanssa on sovittu mm. junahenkilökunnan työasuista.
 
Karjalan radalla liikennöivien Pendolino-vuorojen (S17 ja S18) nykyiset aikataulut saattavat vaikuttaa oudoilta, sillä vuorot on tungettu jo hyvin palvelevan InterCity-liikenteen sekaan kesken aikataulukauden. Yhdyn R.Silfverbergin näkemykseen kyseisten Pendo-yhteyksien perimmäisestä tarkoituksesta: alueen henkilökuntaa totutetaan kaluston käyttöön ennen oikoradan avaamista liikenteelle.

Matkustajana pidän Joensuuhun asti ulottuvaa Pendo-liikennettä turhana tässä vaiheessa. Ensiksikin matkustajamäärät esim. Joensuun ja Lappeenrannan välillä eivät edellytä uutta (eli kuudetta) junavuoroa, tilaa löytyy runsaasti jo nykyisissä IC-junissa. Toiseksi Pendon valtti eli suurempi ajonopeus ei toteudu Karjalan radalla, sillä lukuisten tasoristeyksien vuoksi radalla ei saa ajaa millään kalustolla yli 140 km:n tuntinopeudella.
 
Niin tai näin, VR osoittaa valitettavasti melkoista ylimielisyyttä jättäessään millään tavoin reagoimatta runsaaseen ja voimakkaaseen palautteeseen, jota Pendolinon pysähtymättömyys pienemmillä asemilla (Joutseno, Simpele, Kesälahti, Kitee) on saanut aikaan. Henkilökunnan koulutuksen kannalta Pendolinolla ajo tosiasiallisesti tyhjänä itään on hiukan omituista, asiakaspalvelu on kuitenkin tärkeä osa liikennettä.
 
Missäs tuolla välillä junakohtaukset onnistuvat? Vai tarkoitatko, että Pendolino seisoo odottelemassa 10 minuuttia Kiteen tulotolpalla, että tavarajuna menee sivulle, jolloin Pendolino pääsee pöhäyttämään pysähtymättä laiturin ohi?
Enpä ole uutta palvelua ehtinyt kokeilemaan mutta jotain se odottelee, Hki - Jns taas lasketaan ensin IC2 ohi ja sitten odotellaan neljää muuta vastaantulijaa. Saa nähdä sitten mitä piakkoin alkava uusi aikataulukausi tuo tullessaan, saati sitten tänä vuonna käyttöön otettava oikorata. Oikoradanhan kehutaan leikkaavan matka-aikoja Helsingin ja Joensuun välillä jopa tunnin, saa nähdä siis toteutuuko tämäkään visio vai jääkö pelkäksi johdon haaveeksi.
 
Tämä tammikuun aikatauluvaihdos ei tuo yhtään mitään uutta Itä-Suomen etanalle. Syksyllä oikoradan myötä edestakaisia Pendolino-vuoroja lienee Karjalan radalla jo kaksin kappalein, mutta aikatauluja en tunne.
 
Rbnqss sanoi:
Enpä ole uutta palvelua ehtinyt kokeilemaan mutta jotain se odottelee, Hki - Jns taas lasketaan ensin IC2 ohi ja sitten odotellaan neljää muuta vastaantulijaa
Pendolino-vuoro S18 Joensuusta Helsinkiin on nopein junavuoro tuolla yhteysvälillä: se taittaa 508 km:n matkan minuutin alle viidessä tunnissa. Sen sijaan "paluuvuoroa" S17 Helsingistä Joensuuhun hidastavat viisi minuuttia IC-junia hitaampi eteneminen Tikkurilan ja Riihimäen välillä, erikoispitkä pysähdys Lappeenrannassa (7 min) sekä IC10:n kohtaaminen Rauhassa ja IC12:n kohtaaminen Puhoksessa. Molemmissa kohtaamisissa Pendolino väistää kohtaavaa liikennettä pysähtyen ja IC-junat ohittavat liikennepaikat pysähtymättä (ainakin teoriassa). Hyvä näin, sillä vasta 5.6.2005 alkaen on IC-kalusto kulkenut rataosalla Joensuu-Kouvola tasaisella syötöllä (tasatahtiaikataululla). Kesken aikataulukauden linja-ajoon tungetulla S17:lla ei pidä IC-junien ajoa turhaan viivyttää!
 
Pendolino on melkein kaikilla linjoilla pelkkää rahastusta ja asiakkaiden kiusaamista ja mitä ilmeisimmin se Karjalan radalla kiusaa lisäksi vielä IC-kulkijoitakin...
Sinänsä on outoa, ettei Pendolinon ja IC:n kohtaamista ole voitu fixata esim.Kiteelle. Siinähän IC kuitenkin pysähtyy -eikä taitaisi haitata, vaikka Pendolinokin hellittäisi hetkeksi "kovan" menonsa.

Mitä tulee Lappeenrannan itäpuolisten vuorojen tarpeellisuuteen uskoisin kyllä kuudennellekin junalle riittävän asiakaspohjaa -edellyttäen, että reittiä operoitaisiin vain yhdenlaisilla junilla. Ruuhka-Suomen matkustajamäärien mukaan mitoitetuissa IC:issä on taatusti Lappeenrannan takana tilaa, joten väljissä junissa on aivan turhaa määrätä joka asiakkaalle merkittyä istumapaikkaa. Näin paikallismatkustajat voisivat kulkea IC:issäkin asiallisen hintaisilla, helppokäyttöisillä ja bussien kanssa yhteensopivilla lipuilla, kukaan kun ei kuitenkaan radan varressa asu...
 
moxu sanoi:
Sinänsä on outoa, ettei Pendolinon ja IC:n kohtaamista ole voitu fixata esim.Kiteelle.
VR-Yhtymä Oy:n tiedottajan Ulla-Maija Mansikan mukaan virallinen syy pysähtymättömyyteen Kiteellä on seuraava (HS 3.1.2006, sivu C4): "Kiteeltä tehdään vuosittain noin 37000 junamatkaa, mikä ei valitettavasti riitä täyttämään Pendolinojen pysähtymispaikoille asetettuja kriteerejä."

Eli vastaisuudessakaan Kiteellä eivät Pendolinot pysähdy (asiakkaita palvellen), ja saman kohtalon jakanevat Kesälahti, Simpele ja Joutseno. Tiedottajan suulla ilmituotu VR:n kanta Karjalan radan liikenteeseen on jyrkkä: Pendolinoilla ajetaan Joensuuhun vaikka väkisin, ja koska Pendo-vuoron teoreettista aikahyötyä ei saavuteta suuremman nopeuden avulla, hyöty otetaan pysähtymällä harvemmin ja jättämällä osa asiakaskunnasta palvelujen ulkopuolelle. Aikahyötykin on vain teoreettinen, sillä pitkällä aikavälillä merkittävä osa kaukoliikennejunista joutuu reittiliikenteessä hidastamaan ja jopa pysähtymään ennakoimattomasti, mikä varsin usein johtaa myöhästymisiin.
 
Takaisin
Ylös