Mielestäni linkitetty tutkimus on oikeassa siinä, että kuljettajan kapasiteetin jakautuminen tasaisesti ajamiseen, liikennetilanteisiin ja puheluun ei ole riippuvainen itse puhelinlaitteen pitelemisestä.
Sensijaan on typerää verrata puhelua puhuvaa kuljettajaa 0,8 promillen humalassa olevaan. Jos huomiokyky ei riitä auton ajamisen lisäksi mihinkään muuhun, tulisi se kuljettajan itsensä tunnistaa eikä hommailla auton ratissa mitään muuta. Ei siis esim. puhua puheluja hf-setillä, jutella hantin paikalla istuvan liftarineidon kanssa:smile:, kuunnella radiota, säädellä kabiinin lämpötilaa tai suorittaa yhtään mitään muutakaan.
Liikennetilanteet olosuhteineen vaihtelee ja on tilanteita, joissa 100% keskittymisestä tarvitaan juuri siihen eikä mihinkään muuhun. Puhelussa, oli se sitten korvanapilla tai sillä kapulalla, on se hyvä puoli, että sen voi jättää kesken kun siltä tuntuu..jos sen vaan tajuaa..
Handsfree-pakko sinänsä on edes pyrkimys parantaa liikenneturvallisuutta ja se on minusta siinä mielessä positiivinen asia. Laki on laki ja sitä totellaan. Se, miten onnistunut tuo laki on, onkin mielestäni sitten toinen juttu. Yhtä tyhjän kanssa, sanoisin.
Jos liikenneturvallisuutta haluttaisiin oikeasti parantaa, pitäisi ajokorttien myöntämisen ehtoja tarkistaa siten, ettei se äkkiä olisikaan mitään jokamiehen hommaa. (asenteet, kapasiteetti, aistit ym.) Tämä sitten aiheuttaisi paljon välillistä haittaa eri tahoille, liikkuminen vaikeutuisi jne. Pahoja valintakysymyksiä näistä asioista päättäville; turvallisuus on tärkeä asia, mutta onko se yhteiskunnan kannalta niin tärkeää?
---------- Viesti lisätty kello 1:21 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 1:09 ----------
Hassua, mutta minulla on täysin päinvastainen käsitys jenkkilän liikennekulttuurista. Tietysti seutukohtaisesti sielläkin yleinen käytös voi vaihdella. Mulla on kokemuksia vain USA:n itärannikon liikenteestä, mutta erittäin mukavasti liikenne on aina siellä mun kohdalla sujunut. Jenkit on vanha autoilukansa ja mielestäni se näkyy joustavana / sujuvana ja ilmapiiriltään todella hyvänä liikennekulttuurina. Pikemminkin mun kohdalla fiilis Suomen liikenteeseen palatessa on ollut havainto, "että taas siellä takapuskurissa on joku roikkumassa".
On toki poikkeuksiakin, muunmuassa noin 100mph nopeudella paahtava "rekkajono" motarilla ei ole kovinkaan vakuuttavaa toimintaa..ihmeesti luottavat renkaiden ja kaiken muunkin pelaamiseen..
Lisätään vielä, ettei minulla ole tilastotietoa liikenteen turvallisuudesta USA vs.Suomi. Pelkästään omia kokemuksia.
Viimeksi muokattu: