Pysäkkien hajasijoittelu ja muuta rutinaa

Liittynyt
31 Tammikuu 2006
Viestit
2,686
Raideliikenne on viime aikoina takkuillut, joka on johtanut henkilökohtaisesti aiempaa tiiviimpään tutustumiseen rakkaan Helsingin bussiliikenteeseen. Ja ajattelin nyt haukkua pystyyn kaiken sen suunniteluun, käytäntöihin ja tiedotuksen liittyvän. Korostettakoon että vika ei ole kuljettajien.

Lyhyesti: Mikä ihmeen hinku se on hajauttaa busseja eri pysäkeille ja täten vaikeuttaa niistä toisiin vaihtamista?

Pitemmin matkakertomuksen kanssa:

Väsynyt matkalainen myöhästyy Arabiassa perjaintai-iltana bussista h74. On kylmä joten matkalainen päättää nousta bussiin s506. Näin saa lämmiteltyä hetken ja Viikissä voi vaihtaa seuraavaan h74n, tai johonkin busseista h70t, h73 tai h79 jotka myös vievät matkalaisen kohtuullisen kävelymatkan päähän kodistaan.

Kello 18.38, eli täysin aikataulussa, Tiedelinja s506 saapuu pysäkille Latokartano. Sekavien seuraavien vaiheiden esittäminen ymmärrettävästi vaatii kartan. Toki sellainen löytyy uuden mainion HSL:n sivuilta kohdasta Linjakartat, http://www.hsl.fi/FI/aikataulutjareitit/linjakartat/Sivut/default.aspx

Kysymys nro 1: Jos webbisivulla on alasivu Veijon Humppapumpun keikkakalenteri, niin normaali käyttäjä kuvittelee että sieltä myös löytyy Veijon Humppapumpun keikkakalenteri. Samoin voisi kuvitella että sivustosta HSL.fi kohdasta Linjakartat löytyy linjakartta, tai edes mikä tahansa kartta, vaikka tähtikartta. Vaan ei, siellä kerrotaan että HSL tuottaa erillaisia karttapalveluita, vähän niin Veijon Humppapumppu kertoisi että heillä on keikkakalenteri. Tuottaako sivuja kenties Kafka Web Design International?

Mutta kartta ihan itse muokattuna liitteenä, pohjana Linjaopas, ja takaisin asiaan. Eli siis matkalainen saappuu pysäkillä Latokartano (3420), pe 18.38. Seuraava h74 menisi vasta 19.06, joten matkalainen siirtyy pysäkille Latokartano (3424) noin 50 metrin päähän, jota käyttävät matkalaiselle käyvät linjat h70T ja h73, sekä h75 jossa voisi taas lämmitellä muutaman pysäkinvälin.

Kysymys nro 2: Miksi h74:llä on eri pysäkki?

Pysäkin Latokartano (3424) aikataulusta selviää että 18.47 menee 75, 18.51 73 ja 18.54 70T. Kello 18.44 matkalainen katsoo kun h74 saapuu pysäkille Latokartano (3420), eli n. 50 metrin päähän mutta punaisten jalankulkuvalojen toiselle puolelle, eli siihen ei kerkiä juosta. Ihan vaan hirtehisyyttään matkalainen yrittää pysäyttää h74:n pysäkille Latokartano (3424), josta se ajaa iloisesti ohi.

Kysymys nro 3: Jos on ihan pakko hajauttaa pysäkit kahdelle puolelle risteystä, niin voisivatko ne olla edes niin lähellä toisiaan että tarvittaessa pystyy siirtymään toiselle tulevan bussin nähdessään?

Kysymys nro 4: Jos bussi jonka vuoroväli on 30 minuuttia on niin paljon myöhässä että se on paria minuuttia vaille aikaisessa, niin eikö se kuski voisi pitää vartin tauon ja ajaa seuraavaan vuoron aikataulussa?

Lämmitelläkseen matkaaja rupee pohtimaan että eikös tästä mene myös h79, joka porhaltaakin iloisesti ohi kello 18.47. Se ei myöskään tietenkään pysähdy pysäkillä Latokartano (3424), vaan pysäkillä Pihlajamäentie (3464) toisen noin 50 metriin päässä mutta kulman takana.

Kysymys nro 5: Jos annan juoppohullulle paviaanille väriliituja ja kartan, niin sekään tuskin onnistuu piirtämään kantiltaan noin 50 metrin kolmioon kolmea eri pysäkkiparia. Ja lisäksi vielä Jokerin pysäkki Viikinkaarelle. Jos se pysyy tyytyväisenä pullolla kossua päivässä, niin tulisiko tuo paviaani kaupungille halvemmaksi kuin pysäkkisuunnittelija?

Kysymys nro 6: Onko h79:n metron liityntämatkustajat niin ehdollistettu sateessa seisominen ettei heille käy moottoritien kattama pysäkki, jossa sivumennen on riittävästi pituutta vaikka kahdelle bussille kerrallaan?

Matkailija havainnoitsee että 75:sta kuuluu tulevaksi. Eikä 73:sta.

Kysymys nro 7: Kun on pitkälti samoja matkustajia palvelevat kaksi linjaa on näppärästi aikataulutettu ajamaan peräkkäin, niin seuraako siitä että jos toinen on hyytynyt niin toisen pitää myös odottaa jossain?

Kello 18.58 h70T saapuu vain neljä minuuttia myöhässä. h75:stä tai h73:sta ei edelleenkään mitään havaintoa.


Kaikki yhdessä: Euroopan Parasta Joukkoliikennettä!
 

Liitetiedostot

  • bermudankolmio.JPG
    bermudankolmio.JPG
    95.6 KB · Lukukerrat: 548
Viimeksi muokannut moderaattori:
Pysäkkien hajasijoittelusta löytyy esimerkki myös täältä Kalliosta Haapaniemen kohdalta. Keskustaan päin menevistä busseista 55, 65A ja 66A pysähtyy Alli Tryggin puiston kohdalla (Kaikukujan ja Ässänrinteen välissä) ja loput Neljännen ja Viidennen linjan välissä olevalla pysäkillä. Siis 65A pysähtyy eri kohdalla kuin 65N ja 66A eri kohdalla kuin 66. Joskus 66:n kuljettaja erehdyksissä pysähtyy väärällä pysäkillä ja ei välttämättä ota kyytiin oikealta pysäkiltä. Nyt keskustan suuntaan bussilla mentäessä täytyy valita, meneekö Rautatientorille menevällä bussilla vai sen ohi menevällä. Parempi voisi olla, jos Hakaniemeen menevät 73, 74 ja 516 pysähtyisivät eri pysäkillä kuin muut. Tällöin 73:sta ja 74:sta joutuisi vaihtaa keskustaan saakka menevään bussiin Sörnäisissä.

Tietenkin jos ottaa huomioon vielä Haapaniemen ratikkapysäkin, niin tämän hetkisessä tilanteessa etuna on se, että ratikkapysäkki ja 55:n, 65A:n ja 66A:n pysäkki ovat lähekkäin.

Bussit voivat tulla myös etuajassa. Tyypillisesti sunnuntaisin Lauttasaaresta tuleva 65A on Kampissa 2-4 minuuttia ennen arvioitua ohitusaikaa. Kuinkahan yleistä tuo on eri bussilinjoilla tai ratikkalinjoilla?
 
Viimeksi muokattu:
Olen myös ihmetellyt tätä samaa paikkaa kun olen ollut matkalla Viikin kampukselta Malmiin. Kaiken lisäksi Latokartononkaarella on vain toisella puolella jalkakäytävä. Eli jos menee ensin 79:n pysäkille (3464) katsomaan aikataulua ja toteaa ettei sitä kannata jäädä odottamaan, niin pitää joko ylittää Latokartanonkaari kaksi kertaa parin sadan metrin sisällä tai kävellä vuoristorataa Lahdenväylän pysäkkien rappujen ja ramppien kautta että pääsee 70:n, 70T:n ja 73:n pysäkille (3242).

Toinen älyttömyys tuolla alueella on että bussien 70:n, 70T:n, 73:n ja 75:n kampusta lähin pysäkki (3243) keskustaan päin on Pihlajiston koulun kohdalla, pitkän matkan päässä toisella puolella Lahdenväylää. Jos saisi edes sinne Lahdenväylän rampin kohdalle pysäkin, niin tilanne paranisi huomattavasti.

Muutenkin Viikin kaupunkisuunnittelu on päin jotain, mukamas joku ekokaupunginosa! Valtaosa palveluista on laitettu yhteen nurkkaan, johon on parin kilometrin matka suurimalle osalle aluen asukkaista.
 
Olen myös ihmetellyt tätä samaa paikkaa kun olen ollut matkalla Viikin kampukselta Malmiin. Kaiken lisäksi Latokartononkaarella on vain toisella puolella jalkakäytävä. Eli jos menee ensin 79:n pysäkille (3464) katsomaan aikataulua ja toteaa ettei sitä kannata jäädä odottamaan, niin pitää joko ylittää Latokartanonkaari kaksi kertaa parin sadan metrin sisällä tai kävellä vuoristorataa Lahdenväylän pysäkkien rappujen ja ramppien kautta että pääsee 70:n, 70T:n ja 73:n pysäkille (3242).
En edes muistanut tuota hienoutta, niinpä onkin.

Toinen älyttömyys tuolla alueella on että bussien 70:n, 70T:n, 73:n ja 75:n kampusta lähin pysäkki (3243) keskustaan päin on Pihlajiston koulun kohdalla, pitkän matkan päässä toisella puolella Lahdenväylää. Jos saisi edes sinne Lahdenväylän rampin kohdalle pysäkin, niin tilanne paranisi huomattavasti.
Minusta järkevää olisi tehdä Viikintiestä ja Hämeentien loppupäästä joukkoliikennekatu ja ajattaa nuo linjat sitä kautta. Autoilla on moottoritie. Eli niin että estetään muiden kuin bussien läpiajo liitteenä olevaan karttaan punaisella merkistyissä kohdissa. Samalla laittaa ne pysäkit kuntoon. Jatkokehityksenä kiskot.

Muutenkin Viikin kaupunkisuunnittelu on päin jotain, mukamas joku ekokaupunginosa! Valtaosa palveluista on laitettu yhteen nurkkaan, johon on parin kilometrin matka suurimalle osalle aluen asukkaista.
Niinpä. En ymmärrä millä ihmeen ilveellä se Prisma on saanut rakennusluvan. Se on mahdollisimman kaukana sekä Pihlajistosta, Pihlajamäestä että Viikistä.
 

Liitetiedostot

  • Viikintie.JPG
    Viikintie.JPG
    66.8 KB · Lukukerrat: 604
Tämä hajasijoittelu ei ole ylipäätään mitenkään harvinaista. En ole näitä hajasijoituksia suunnitellut, mutta osaan arvata niille jotain selitystä.

Bussipysäkkejä on jaettava ja tilanpuutteessa hajasijoitettava silloin, kun yhden pysäkin kapasiteetti ei riitä ohi kulkevalle vuoromäärälle ja läheisen risteyksen ryhmittymisjärjestelyiden vuoksi osa busseista on hyvä pysäyttää etäällä risteyksestä. Liian suuri vuoromäärä on syynä myös epätäsmällisyydelle. Vuorovälin lyheneminen lisää satunnaisten tekijöiden merkitystä aikataulussa pysymiselle ja lisää häiriötekijöitä.

Koska minulla jo on otsassani ratikkaleima, voin huoletta kommentoida, että virhe on tehty jo siinä, että liikaa bussivuoroja on laitettu samalle kadulle. Joukkoliikenneverkon ja -linjaston rationalisoinnilla vuoromäärää tulisi alentaa niin, että pärjätään yhdellä pysäkillä ja voidaan noudattaa aikatauluja. Tämä edellyttää bussien sijasta raitioliikennettä, koska vain kalustokokoa suurentamalla vuoromäärää voi vähentää. Mutta tiedämmehän me Viikin tilanteen: Sinne ei ole kannattavaa rakentaa ratikkaa, vaan metro, sitten joskus.

Niinpä. En ymmärrä millä ihmeen ilveellä se Prisma on saanut rakennusluvan. Se on mahdollisimman kaukana sekä Pihlajistosta, Pihlajamäestä että Viikistä.
Olet ymmärtänyt täysin väärin. Prisma ei ole yhtä kaukana Pihlajistosta, Pihlajamäestä ja Viikistä, vaan yhtä lähellä niitä. Prisma on sijoitettu optimaalisesti autolla tapahtuvan saavutettavuuden suhteen keskelle Prismalle sopivaa 3–6 asumalähiötä. Viikinmäkikin on tulossa...

Edelleen on toki luonnollista, että koska Viikkiin ei ole kannattavaa rakentaa ratikkaa vaan metro, sen asema sijoitettaneen Prisman alle, jolloin sekin sijaitsee yhtä keskeisesti asutukseen nähden kuin muutkin metron asemat. Esittelemäsi kampuksen Bermudan kolmio poistuu, sillä kellään ei enää ole esittämiäsi vaihtotarpeita, koska kaikki vaihtavat metrosta bussiin Prisman asemalla.

Tulipa taas ilkeillyksi. :)

Antero
 
Tämä hajasijoittelu ei ole ylipäätään mitenkään harvinaista. En ole näitä hajasijoituksia suunnitellut, mutta osaan arvata niille jotain selitystä.

Bussipysäkkejä on jaettava ja tilanpuutteessa hajasijoitettava silloin, kun yhden pysäkin kapasiteetti ei riitä ohi kulkevalle vuoromäärälle ja läheisen risteyksen ryhmittymisjärjestelyiden vuoksi osa busseista on hyvä pysäyttää etäällä risteyksestä. Liian suuri vuoromäärä on syynä myös epätäsmällisyydelle. Vuorovälin lyheneminen lisää satunnaisten tekijöiden merkitystä aikataulussa pysymiselle ja lisää häiriötekijöitä.
Usein varmaan joo, mutta tässä tapauksessa en osta. Enkä suhtaudu vakavasti vastaväiteitteisiin jotka eivät ole syntyneet tuota kysymystä pohtiessa kun odottaa Viikissä bussia parinkymmenen asteen pakkasessa.

Kilometrin päässä Pihlajamäen kohdalla pysäkillä Pihlajistontie http://aikataulut.ytv.fi/pysakit/fi/1383107.htm samalla pysäkillä pysähtyy 70, 70T, 71V, 73, 73N, 74, 74N, 75, 79 ja J71. 33 vuoroa ruuhkatunnissa, eikä tuo pysäkki ole edes tuplapituinen.

Koska minulla jo on otsassani ratikkaleima, voin huoletta kommentoida, että virhe on tehty jo siinä, että liikaa bussivuoroja on laitettu samalle kadulle. Joukkoliikenneverkon ja -linjaston rationalisoinnilla vuoromäärää tulisi alentaa niin, että pärjätään yhdellä pysäkillä ja voidaan noudattaa aikatauluja. Tämä edellyttää bussien sijasta raitioliikennettä, koska vain kalustokokoa suurentamalla vuoromäärää voi vähentää. Mutta tiedämmehän me Viikin tilanteen: Sinne ei ole kannattavaa rakentaa ratikkaa, vaan metro, sitten joskus.
Sinnehän menee jo bussimetro: Siitä kampuksen kirjaston vierestä menee noiden yllämainittujen 36 vuoron lisäksi Jokeri (12 vuoroa ruuhkatunnissa), 57 (6) ja Tiedelinja 506 (4), sekä Joukut päälle. Eli 58 vuoroa tunnissa, eli noin 4 000 matkustajapaikkaa tunnissa, ja minuutin vuorovälillä. Paikalliset kiittämättömät rutisijat eivät vaan ymmärrä kuinka hieno viritys tuo on.

Olet ymmärtänyt täysin väärin. Prisma ei ole yhtä kaukana Pihlajistosta, Pihlajamäestä ja Viikistä, vaan yhtä lähellä niitä. Prisma on sijoitettu optimaalisesti autolla tapahtuvan saavutettavuuden suhteen keskelle Prismalle sopivaa 3–6 asumalähiötä. Viikinmäkikin on tulossa...
Oikeasti ainoa tapa millä tuon yhdyskuntarakenteen voisi korjata olisi pistää Lahden motari tunneliin tai kattaa se. Mikä sinänsä voisi olla toisaalta ihan hyvä idea.

Edelleen on toki luonnollista, että koska Viikkiin ei ole kannattavaa rakentaa ratikkaa vaan metro, sen asema sijoitettaneen Prisman alle, jolloin sekin sijaitsee yhtä keskeisesti asutukseen nähden kuin muutkin metron asemat. Esittelemäsi kampuksen Bermudan kolmio poistuu, sillä kellään ei enää ole esittämiäsi vaihtotarpeita, koska kaikki vaihtavat metrosta bussiin Prisman asemalla.
Eiku Latokartanosta vaihdetaan ensin Raidejokeriin, ja sitten metroon, koska pariin kilometriin kiskoja Arabiaan/Koskelaan/Käpylään ei nyt vaan ole varaa. Myöskään noita 7-sarjan busseja ei kannata rationalisoida minkäänlaisiksi runkolinjoiksi, koska huomenna se metro tulee. Matkustajat sitäpaitsi saattaisivat jopa ymmärtää runkoseiskan reitin ja ruveta käyttämään sitä, maksaa rahaa tuollainen ihmisten kuljettaminen.

Tulipa taas ilkeillyksi. :)
Miten niin :)
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kilometrin päässä Pihlajamäen kohdalla pysäkillä Pihlajistontie http://aikataulut.ytv.fi/pysakit/fi/1383107.htm samalla pysäkillä pysähtyy 70, 70T, 71V, 73, 73N, 74, 74N, 75, 79 ja J71. 33 vuoroa ruuhkatunnissa, eikä tuo pysäkki ole edes tuplapituinen.
Matkustajan mielestä tämä tuntuu tietenkin selittämättömältä. Mutta kaikki johtuu paikallisista erityisolosuhteista tuossa mainitsemassasi kolmiossa. Erityisolosuhteiden vaikutus on lakannut Pihlajamäessä.

Sinnehän menee jo bussimetro: Siitä kampuksen kirjaston vierestä menee noiden yllämainittujen 36 vuoron lisäksi Jokeri (12 vuoroa ruuhkatunnissa), 57 (6) ja Tiedelinja 506 (4), sekä Joukut päälle. Eli 58 vuoroa tunnissa, eli noin 4 000 matkustajapaikkaa tunnissa, ja minuutin vuorovälillä. Paikalliset kiittämättömät rutisijat eivät vaan ymmärrä kuinka hieno viritys tuo on.
Joo, mutta se ei riitä, ja bussimetro on lisäksi kirosana, jota Metrosainio-niminen belsebuubi käytti jo 1970-luvulla. Ei kai sanassa muuten olisi esitetty, että Viikin metro pitää rakentaa reitille Kamppi – Pasila – Viikki (Prisma?) – Itäkeskus. Ja sen on oltava oranssi, yli 3 m leveä ja toimittava ilman kuljettajia. Kustannusten säästämiseksi asemat voitaneen tehdä yhden vaunun mittaisiksi, jättää alaspäin johtavat rullaportaat tekemättä ja pienentää hissi puolikkaaksi, jonne ei mahdu polkupyörä.

Oikeasti ainoa tapa millä tuon yhdyskuntarakenteen voisi korjata olisi pistää Lahden motari tunneliin tai kattaa se. Mikä sinänsä voisi olla toisaalta ihan hyvä idea.
Erittäin hyvä idea. Sillä tavoin saadaan Prisman metroasemalle riittävästi käyttäjiä.

Vakavammin puhuen kaikkien motareiden kattaminen olisi kaupunkirakenteelle hyödyksi. Motarin estevaikutus poistuu ja saadaan hehtaarikaupalla rakennusmaata ”hyvien” liikenneyhteyksien välittömään läheisyyteen. Saadaan hyödyksi paitsi motarin viemä maa-ala, myös sen melu- ja saastealueen rajoitetun käytön maa-ala. Pisimmällä tällainen suunnitelma on Helsingissä Itäkeskuksen ja Itäväylän toisella puolen olevan Citymarketin välisen katualueen kattaminen. Espoossa puolestaan on jo työn alla Kehä 1:n siirto maan alle Vallikalliossa ja suunnitelmissa kattaminen Keilaniemessä.

Viimeaikaiset kokemukset autotunneleista eivät vaan vakuuta. Nykyään vaaditaan turvajärjestelmiä, ja niiden luotettavuus näyttää olevan samaa tasoa kuin ohjelmistomaailmassa yleensäkin. Kerran kuussa tunnelit ovat suljetut kun päivitetään ja päivitellään.

Toinen maanalaisten motareiden ongelma on, että niiden päälle tehtävän rakennuskannan autoliikenteen hoito onkin mahdotonta. Matka autolla tai bussilla Itäkeskuksessa välillä Olavinlinnantie – Kehä 1 (530 m) kesti eilen 15 minuuttia (2,1 km/h). Ei siis oltu kaupunkikeskustassa, vaan lähiökeskuksessa. Itäväylän kattaminen tuo tuhansia ihmisiä lisää, mutta he eivät voi käyttää autoa, koska kattaminen ei lisää katuverkon kapasiteettia, joka jo nyt on käytetty. Toista metroa tuskin Itäkeskukseen rakennetaan, mutta ehkäpä meillä opitaankin tekemään pintajoukkoliikennettä. ;)

Antero
 
Matka autolla tai bussilla Itäkeskuksessa välillä Olavinlinnantie – Kehä 1 (530 m) kesti eilen 15 minuuttia (2,1 km/h). Ei siis oltu kaupunkikeskustassa, vaan lähiökeskuksessa.
Autolla pitääkin ajaa Stoan ja Puhoksen parkkipaikkojen kautta Korsholmantielle ja sitten takaisin Turunlinnantielle :D.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Autolla pitääkin ajaa Stoan ja Puhoksen parkkipaikkojen kautta Korsholmantielle ja sitten takaisin Turunlinnantielle :D.
Mutta tämähän selittääkin kaiken! Ihmettelin Korsholmantieltä tulevaa automäärää, joka aina täytti Korsholmantien risteyksen ja Kehä 1:n välin niin, ettei Turunlinnantieltä mahtunut välillä yhtäkään autoa vihreiden palaessa Turunlinnantielle mutta Kehä 1:n valojen ollessa vielä punaisella. Mutta ei bussi voi tuollaista ”oikaisua” tehdä.

Antero
 
Minusta järkevää olisi tehdä Viikintiestä ja Hämeentien loppupäästä joukkoliikennekatu ja ajattaa nuo linjat sitä kautta. Autoilla on moottoritie. Eli niin että estetään muiden kuin bussien läpiajo liitteenä olevaan karttaan punaisella merkistyissä kohdissa. Samalla laittaa ne pysäkit kuntoon. Jatkokehityksenä kiskot.

Tämä olisi kyllä paras vaihtoehto. 70/T:n, 73:n ja 75:n ensisijaisena tarkoituksena on kuitenkin tarjota täydentäviä yhteyksiä itäiseen kantakaupunkiin, kun juna tarjoaa paljon nopeammat keskustayhteydet niiden palvelualueilta. Joten nopeuden maksimointi ei ole niin tärkeää. Jos vielä näiden linjojen ja 74:n aikataulut synkronoitaisiin, niin saataisiin hyvä runkoyhteys.

---------- Viesti lisätty kello 20:37 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 20:26 ----------

Matkustajan mielestä tämä tuntuu tietenkin selittämättömältä. Mutta kaikki johtuu paikallisista erityisolosuhteista tuossa mainitsemassasi kolmiossa. Erityisolosuhteiden vaikutus on lakannut Pihlajamäessä.

Mitkä nämä erityisolosuhteet ovat? Kenties liian monta yliopistolaista odottamassa samalla pysäkillä aiheuttaa vaarallisen kriittisen massan ;)
 
Viikin liikenneyhteydet kuulostavat nykyään ihan satumaisilta omiin kokemuksiini verrattuna. Kun muutin Talonpojantielle 1987, ei sinne päässyt bussilla ollenkaan. Pihlajamäen ostarille piti kävellä toista kilometriä, jos aikoi bussilla isommille kylille (mihin vaikutti juuri tuo motarille kääntyvien linjojen pysäkkien sijainti) tai edes kauppaan. Pian sitten alkoi liikennöidä 79 kaksi kertaa tunnissa arkipäivinä klo 18 asti. Siihen olimme jo kovin tyytyväisiä :)
 
Matkustajan mielestä tämä tuntuu tietenkin selittämättömältä. Mutta kaikki johtuu paikallisista erityisolosuhteista tuossa mainitsemassasi kolmiossa. Erityisolosuhteiden vaikutus on lakannut Pihlajamäessä.

Vaikka tämä nyt rutinaketju onkin, niin vastaväitän silti (ottamatta muuten kantaa puoleen tai toiseen), että on sillä pysäkkien käyttäjämäärälläkin varmasti merkitystä sille, kuinka monta bussia yhden bussin pituisella taskulla voidaan palvella. Jos käyttäjämäärät ovat suuret, bussit pysähtyvät kauemmin ja todennäköiseimmin ja siten ruuhkauttavat pysäkin helpommin. Vähäisen käyttäjämäärän pysäkillä bussit eivät niin herkästi joudu jonottamaan vuoroaan pysäkille.
 
Tämä olisi kyllä paras vaihtoehto. 70/T:n, 73:n ja 75:n ensisijaisena tarkoituksena on kuitenkin tarjota täydentäviä yhteyksiä itäiseen kantakaupunkiin, kun juna tarjoaa paljon nopeammat keskustayhteydet niiden palvelualueilta. Joten nopeuden maksimointi ei ole niin tärkeää. Jos vielä näiden linjojen ja 74:n aikataulut synkronoitaisiin, niin saataisiin hyvä runkoyhteys.
Väittäisin että jos samalla tehtäisiin Viikintiestä ja Hämeentien loppupäästä joukkoliikennekatu (tonteille ajo sallittu, eli riittää kun estetään läpiajo kuten kartassa yllä), niin 73 ja 75 saattaisivat olla käytännössä jopa nopeampia. 75 on ruuhka-ajan ulkopuolella nyt itseasiassa käytännössä nopeampi kuin K-juna Heikinlaaksosta eteenpäin, ongelma on se että ruuhka-aikaan se on todella hidas. Sitäpaitsi Heikinlaaksoon ja Jakomäkeen tulee jatkossa muistaakseni joku seutulinja Vantaalta Heikinlaakson kautta Jakomäkeen ja edelleen keskustaan

Busseilla voisi myös avata oman väylän Viikinportinkadulle eli sinne Prisman taakse, näin ne kiertäisivät potentiaalisesti ruuhkaisen Pihlajamäentie ja Viikintien liittymän.

---------- Viesti lisätty kello 23:33 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 23:31 ----------

Vaikka tämä nyt rutinaketju onkin, niin vastaväitän silti (ottamatta muuten kantaa puoleen tai toiseen), että on sillä pysäkkien käyttäjämäärälläkin varmasti merkitystä sille, kuinka monta bussia yhden bussin pituisella taskulla voidaan palvella. Jos käyttäjämäärät ovat suuret, bussit pysähtyvät kauemmin ja todennäköiseimmin ja siten ruuhkauttavat pysäkin helpommin. Vähäisen käyttäjämäärän pysäkillä bussit eivät niin herkästi joudu jonottamaan vuoroaan pysäkille.
Viikissä ei ole tuolla kohti mitään pulaa tilasta, eli tupla tai vaikka triplapitkät pysäkit mahtuu ihan hyvin. Vrt. Kurvi. Minusta tuo näyttää lähinnä siltä ettei noita pysäkkijärjestelyjä ole kukaan oikeasti suunnitellut, on vaan läiskitty pysäkkejä linka kerrallaan.

---------- Viesti lisätty kello 23:45 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 23:33 ----------

Erittäin hyvä idea. Sillä tavoin saadaan Prisman metroasemalle riittävästi käyttäjiä.
Tätä on oikeasti tarjottu vastaukseksi ihmettelyyn siitä että miten Viikin ja Lentokentän metrolle saadaan riittää asukaspohja.

Vakavammin puhuen kaikkien motareiden kattaminen olisi kaupunkirakenteelle hyödyksi. Motarin estevaikutus poistuu ja saadaan hehtaarikaupalla rakennusmaata ”hyvien” liikenneyhteyksien välittömään läheisyyteen. Saadaan hyödyksi paitsi motarin viemä maa-ala, myös sen melu- ja saastealueen rajoitetun käytön maa-ala. Pisimmällä tällainen suunnitelma on Helsingissä Itäkeskuksen ja Itäväylän toisella puolen olevan Citymarketin välisen katualueen kattaminen.
Jep, ja tuo on aivan mainio hanke kaikin puolin. Vielä halpaa kuin saippua: 33 miljoonaa euroa kustannuksia ja uusia kerrosneliöitä tulee n. 300 000, eli reilu sata euroa neliö.

Raidejokerin yhteydessä on tarkoitus tehdä uusi silta Lahden moottoritien yli, alustava hinta-arvio kolmisen miljoonaa euroa. Senkin säästäisi kun pistäisi sen motarin tunneliin tai kannen alle.
 
Ei kai sentään tosissaan ehdoteta Hämeentien loppupään ja Viikintien muuttamista joukkoliikennekaduiksi. Kohtuulliset vaihtoehdot puuttuvat. Miten minä pääsisin Pihlajistosta Arabian kauppakeskukseenkaan henkilöautolla ilman pitkiä kierroksia. Ja mitenkäs tämä edes vaikuttaisi 73:n ja 75:n ajoaikoihin, eiväthän ne edes muutenkaan mene mainittuja katuja. Sen sijaan Pihlajamäentien moottoritien alla olevalle pysäkille voisi hyvin panna kaikki linjat pysähtymään, ei edes tekisi kovia ruuhkiakaan.
 
Takaisin
Ylös