Raide-Jokerin suunnittelu alkaa

Antero Alku sanoi:
Tämä aihe oli esillä lautakunnassa. Jokerille luontevaa on käyttää metrovarikon palveluita, sillä rata menee sen vierestä. Tällöin tietysti 1524 on fiksumpi kuin 1000 mm.
Jos metrovarikkoa pidetään soveltuvana korjaamona Jokerin kalustolle, näin todella on aiheellista menetellä. Tämä tosin edellyttää, että jossakin määrin tiedetään, miten raitiotietä laajemmassa suhteessa aiotaan Helsingin seudulla kehittää. Lähinnä kysymys koskee juuri Viiran kaltaisia linjoja, joilla olisi pitkä yhteinen osuus nykyisen raitiotien kanssa, mutta joilla tultaisiin käyttämään saman kokoluokan kalustoa Jokerin kanssa.
 
Summa summarum: Pikaraitiotie käyttäisi metrovarikkoa? Eikös silloin voitaisi ruveta puhumaan tämän linjan kohdalla "metrosta" tai "kevytmetrosta".

Näin Helsingin Vas., Sdp, Vihr. ja Kok ja mitä niitä onkaan ns. auto- ja metropuolueita, saataisiin höynäytettyä ratikkamyönteisiksi.

Hyvä esimerkki on Ranskassa, jossa eräässä kaupungissa käyttöönotetut uudet upeat ratikat on brändätty nimikkeelle "metrobus". Siinähän ovat ne Helsingin yllämainittujen puolueiden liikenneikonit hyvin esillä. Rakennetaan vain ne ratikat, mutta pannaan kylkeen tarrat "metrobus" niin homma menee läpi joka portaassa.
 
Viiran kalusto

Viikin ja Malmin ratikat ovat yhteyksiä Helsingin keskustaan, jossa mennään nykyiselle rataverkolle. Tämä johtaa siihen, että niistä tulee metrin ratikoita. Näin on myös kaavoissa ajateltu. Se on kuitenkin toinen juttu, minkälaisin vaunuin ja junin näitä ajetaan. Strasbourgissa on 2,4-metriä leveitä vaunuja, joiden kapasiteetti on noin 400 matkustajaa.

Antero
 
Otetaanpas yksi komento takaisin. Kritisoin tuossa aiemmin 2,5 m leveitä pysäkkejä, mutta katsottuani vähän tarkemmin keskustan vilkkaita pysäkkejä tulin siihen tulokseen, ettei 2,5 liikaa ole - kun on kyse vilkkaasta risteyspysäkistä, joka on yhteinen Jokerille ja usealle bussilinjalle.

Kaikkia pysäkeitä ei varmaankaan näin leveiksi ole edes ajateltukaan, mutta onpahan sitten tilaa laajentua.
 
Re: Viiran kalusto

Antero Alku sanoi:
Viikin ja Malmin ratikat ovat yhteyksiä Helsingin keskustaan, jossa mennään nykyiselle rataverkolle. Tämä johtaa siihen, että niistä tulee metrin ratikoita. Näin on myös kaavoissa ajateltu. Se on kuitenkin toinen juttu, minkälaisin vaunuin ja junin näitä ajetaan. Strasbourgissa on 2,4-metriä leveitä vaunuja, joiden kapasiteetti on noin 400 matkustajaa.
Viikin ja Malmin isoja vaunuja voisi hyvin hankkia sen verran, että niitä käytettäisiin myös Töölön vilkkailla linjoilla kunhan saadaan pysäkit pidennettyä (jos oletetaan, että vaunupituus on vaikka se 45 m jota Jokerille esitettiin). 2,4 m leveä, 45 m pitkä vaunu sopii ihan hyvin myös "keskustalinjoille" ja kuten todettua, 2,4 m leveä vaunu sopii jo nykyverkolle.

Jos Jokeri toteutetaan metrisenä, niin samat vaunut tulevat ilman muuta sinnekin. Jos taas 1524:nä niin kaipa vaunut voivat olla perusratkaisultaan samanlaisia (jolloin saadaan mahdollisimman yhtenäinen kalusto ja sitä kautta synergiaetuja huollossa ym.)

Kuinka pitkiä nuo Strasbourgin vaunut ovat?
 
339-DF sanoi:
Viikin ja Malmin isoja vaunuja voisi hyvin hankkia sen verran, että niitä käytettäisiin myös Töölön vilkkailla linjoilla kunhan saadaan pysäkit pidennettyä (jos oletetaan, että vaunupituus on vaikka se 45 m jota Jokerille esitettiin).
Viimeistään kun NrI-sarjalle etsitään korvaajaa näin soisi tapahtuvan. 45 m on tosin melkoinen koko Helsinkiin.

339-DF sanoi:
Kuinka pitkiä nuo Strasbourgin vaunut ovat?
43 m on ainakin jollakin sarjalla pituutta.

Compact sanoi:
Rakennetaan vain ne ratikat, mutta pannaan kylkeen tarrat "metrobus" niin homma menee läpi joka portaassa.
Kyllä minulle ainakin kelpaisi metrobussilla matkustaa. 8) Ratikan statussymboliarvo on vain sen verran suuri äänestäjien keskuudessa, että kannattaa olla tyytyväinen ettei kaupunki ole vielä täynnä oransseja cityratikoita tai kumipyöräisiä "ratikkabusseja".
 
Strasbourgin vaunut

Starasbourgin pitkät vaunut ovat 43 m. Niiden kapasiteetiksi on ilmoitettu 370 matkustajaa (8,6/vaunumetri). Istumapaikkoja on 92, seisomapaikkojen määrä on laskettu 6 hlö/m2. Kapasiteetti tiheydellä 4 hlö/m2 on 280. Pidän kapasiteetin ilmoittamista 6 hlö/m2 kuitenkin perusteltuna tässä tapauksessa. Vaunun lattia on kauttaaltaan samassa tasossa, eikä rakenteessa ole hukkatilaa portaiden, moottorikoteloiden tms. vuoksi.

Strasbourgiin on kesällä toimitettu prototyyppi uusimmasta vaunuerästä. Strasbourg on tilannut Citadis-vaunuja, jotka poikkeavat rakenteeltaan Eurotramista. Citadis on Variotramin tapaan 2-akselisten vaunujen jono. Mutta Strabourgin Citadikset on tehty samaan tapaan kuin Düsseldorfin Combinot. Etu- ja takaosa eivät ole 2-akselisia vaunuja kuten Vario, vaan nivelvaunupalasia, joissa on kääntyvä teli päässä. Tällä vältetään mm. ne pyörien ja radan kulumisongelmat, jotka meillä Variota vaivaavat.

Kuva vaunusta osoitteessa http://perso.wanadoo.fr/florent.brisou/Fiche Strasbourg.htm

Citadikset ovat 45 m pitkiä. Rakenne ei kuitenkaan ole yhtä tehokas tilankäytön kannalta kuin Eurotram. Istumapaikkoja on vain 64 (33 metrin Eurotrameissa 66!). Suuremman seisomapaikkaosuuden vuoksi kokonaismatkustajamäärä on 400 eli 8,9/vaunumetri, mikä on parempi kuin Eurotramille mahdollisella isumapaikkamäärällä.

Vertailuksi:
Nr1-2
Pituus 20 m, istumapaikat 40, seisoma 100, 7 hlö/vaunumetri.

Nr2+välipala
Pituus 26,5 m, istumapaikat 50, seisoma 120, 6,4 hlö/vaunumetri.

Vario
Pituus 24,4 m, istumapaikat 55, seisoma 80, 5,5 hlö/vaunumetri.

Eurotram 43 m, 4 hlö/m2
Pituus 43 m, istumapaikat 66, seisoma 214, 6,5 hlö/vaunumetri.

Karlsruhe, duovaunu GT8-100D (2,65 leveä, pitkille matkoille)
Pituus 37 m, istumapaikat 100, seisoma 123, 6 hlö/vaunumetri.

Karlsruhe, raitiovaunu GT6-70D/N
Pituus 29 m, istumapaikat 90, seisoma 85, 6,1 hlö/vaunumetri.

HKL-RM1 (kuten 339)
Pituus 13,5 m, istumapaikat 30, seisoma 69, 7,3 hlö/vaunumetri.

Eli ratkaisevaa on yksinkertaisesti valinta siitä, mikä on istuma- ja seisomapaikkojen osuus vaunun lattia-alan käytöstä.

Antero
 
Yksi laskentaperuste pituus/matkustajamäärän lisäksi on kuljettaja/matkustajamäärä. Mitä enemmän kuljettavia on kuljettajaa kohti, niin sitä pienemmät henkilökustannukset käyttökustannuksissa.

Jussi

Mutta eihän se näin yksinkertaista olekaan.
 
Kun tuli puhetta tuosta tiedelinjasta, niin ajattelin visioida hieman lisää.
Pasilaa on ajateltu keskustatoimintojen laajentumisalueeksi, jolloin on varsin tärkeää, että sinne pääsee sujuvasti kaikilta pääliikennesuunnilta. Rautateitse matkustaminen on helppoa, mutta Etelä-Espoosta ja Itä-Helsingistä ei niinkään. Siksi olisi hyvä ajatus haaroittaa tiedelinja Pasilasta uudelle Kalasataman metroasemalle. Kalasatamassa olisi järjestettävissä helppo vaihto, koska metro kulkee siellä jo pinnalla. Näin syntyisi hyvä yhteys Pasilaan idästä ja lännestä.

Lisäetuna tulisi jonkin verran autetuksi se minua vaivannut Tapiolan seudun työpaikka-alueiden joukkoliikenneyhteydet asuinalueille: pikaraitiotieyhteys metron ja lähiliikenneratojen vierestä Otaniemeen.
 
Ville O. Turunen sanoi:
Siksi olisi hyvä ajatus haaroittaa tiedelinja Pasilasta uudelle Kalasataman metroasemalle. Kalasatamassa olisi järjestettävissä helppo vaihto, koska metro kulkee siellä jo pinnalla. Näin syntyisi hyvä yhteys Pasilaan idästä ja lännestä.

Lisäetuna tulisi jonkin verran autetuksi se minua vaivannut Tapiolan seudun työpaikka-alueiden joukkoliikenneyhteydet asuinalueille: pikaraitiotieyhteys metron ja lähiliikenneratojen vierestä Otaniemeen.
Kalasataman alueelle tulee raitiotie, joka vie keskustasta Kalasataman metroaseman alta Kumpulaan ja edelleen Pasilaan. Yhteydestä Hämeentien rataan ei ole vielä yksityiskohtaisia suunnitelmia.

Ongelmallisempaa on luoda yhteys Pasilasta länteen. Fiksuinta olisi päästä jopa Espoon puolelle nimenomaan sillä etäisyydellä keskustasta kuin tiedelinja nyt kulkee. Ehkä tänä vuonna tehtävä Raitioliikenteen kehittämissuunnitelma tuo jotain ratkaisua tähän.

Antero
 
Takaisin
Ylös