Minun reflektoini on ollut että bussi- ja lähiliikennettä ei ole synkattu erityisen hyvin! [...] 109 on lisäksi melkein kuin sightseeing-bussi, käy kylät ja lähiöt läpi, reissu kestää melkein tunnin! Miksi ajetaan rinnakkaisliikennettä junan ja bussien kanssa? Eikö juna Espooseen ja vaihto bussiin olisi paljon järkevämpi vaihtoehto?
Helsingin seudun joukkoliikenne on kyllä aikamoinen soppa. Havaintosi eivät yllätä, valitettavasti.
Raskasraiteita kutsutaan metroksi ja lähijunaksi, ja niitä kohdellaan aivan eri tavoin, vaikka niiden funktion pitäisi olla sama. Metro on kruununjalokivi, ja kun meidän väljässä esikaupunkirakenteessa ei oikeasti ole sille riittävästi matkustajia, niitä kärrätään sitten busseilla pitkienkin matkojen päästä metroasemille, jotta voidaan kertoa, kuinka suosittu metro on. Tämä puolestaan merkitsee sitä, että niillä alueilla, jotka lasketaan "metron liityntäliikennealueiksi", ei sitten ole oikein mitään muuta joukkoliikennettä kuin bussi metroasemalle. Joskus se bussi saattaa puolivahingossa tarjota yhteyden aluekeskukseenkin, ja joiltakin alueilta on yksittäisiä linjoja esimerkiksi Pasilaan tai Malmille, mutta keskustayhteys on metro ja vain metro.
Lähijunilla ei ole koskaan ollut tuota kruununjalokiven painolastia, vaan niiden matkustajamäärät eivät oikein kiinnosta ketään. Sen vuoksi junien rinnalla on ajettu myös näennäisesti päällekkäistä bussiliikennettä. Se on näennäistä siksi, että matkan aloitus- ja päätepisteet voivat olla samat, mutta reitti on kuitenkin eri. Niinpä vaikkapa Pohjois-Haagasta pääsee vaihdotta keskustaan sekä bussilla että junalla, ja jos määränpää on vaikkapa Kampissa, Töölössä, Pasilassa jne, yhteys on vaihdoton jommallakummalla näistä. Palvelutaso on näin monipuolisempi kuin metroalueilla, mutta tietysti kustannuksetkin ovat korkeammat. Jonkun verran junia syöttäviä busseja on lisätty, mutta rinnakkaisliikennettä on edelleen kaikilla pääsuunnilla.
Eri liikennemuotoja ei käytännössä synkata keskenään mitenkään aivan yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta. Ei ole tavatonta, että junasta bussiin vaihto onnistuu vain jäämällä junassa oikeasta ovesta ja juoksemalla bussipysäkille. Meillä sitä kutsutaan Euroopan parhaaksi joukkoliikenteeksi, vaikka keskieurooppalainen tuollaista hämmästeleekin.
YTV:n, jota nykyään HSL:ksi kutsutaan, vahvuus on juuri noissa kuvaamissasi peltojen halki ajavissa maitolaiturilinjoissa: kulkevat silloin tällöin, kiertävät joka paikasta, mutta pääsevät sentään lopulta perille, jotta niille, joilla ei omaa autoa ole, voidaan väittää, että joukkoliikenne on olemassa. YTV on virittänyt koneistonsa niin, että se pystyy mahdollisimman pienin resurssein tarjoamaan tällaista laadultaan välttävää joukkoliikennettä. Käytännössä HSL-alueella auto onkin aivan ylivoimainen liikkumisväline lukuunottamatta joitakin ratikkavyöhykkeen sisäisiä matkoja sekä joitain lähinnä sattumalta syntyneitä pistemäisiä yhteyksiä, jos vaikkapa koti ja työpaikka molemmat sattuvat olemaan metroaseman vieressä.
Kaupunkiseutua ei ole suunniteltu joukkoliikennettä silmälläpitäen. Sen vuoksi esimerkiksi Jorvi on sijoitettu keskelle ei-mitään. Tämä muuttuu pikku hiljaa, mutta muutos on vaikea, sillä yksittäinen uusi ja hyvin rakennettu alue ei vielä muuta koko seutua, ja niinpä käytännössä parhaillakin alueilla käy helposti niin, että joukkoliikenne on aidosti kilpailukykyinen vain yhteen suuntaan tai yhdellä reitillä. Tuo toivomasi yhteys junalla Espoon asemalle ja sieltä bussilla Jorviin on kyllä olemassa nytkin, mutta reittiopas ei välttämättä osaa sitä tarjota.
