Raitiovaunuhavaintoja - helmikuu 2011

Camo Lissabone sanoi:
Kyllä vain näyttää olevan niin, että jos virroitin on väärinpäin ja nappaa kiinni johonkin ajolangassa, ei riitä vaurioksi hiilikiskon irtoaminen vaan koko virroitinroska kaatuu taaksepäin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Miten tämä tulkinta on tehty? Onko todettu, että se johtuu juurikin virroittimen asennosta, vai ehkä kuitenkin siitä, että polvi taaksepäin asennetussa kalustossa (Vario?) virroitin on muutoin heikompaa tekoa?

Rautateillä Sm1/2 ja Sm5 ajavat puolet ajastaan virroitin "väärinpäin", eikä minulle asti ole kantautunut mitään väitettä siitä, että ne tällöin vaurioituessaan vaurioituisivat vakavammin. Samoin Sr2-veturi moniajon ensimmäisenä veturina ajaa virroitinpolvi taaksepäin. Enkä ole kuullut ongelmia siinäkään.

Ja edelleenkään ymmärrä, mikä fyysinen seikka aiheuttaisi sen, että sama virroitin taittuisi katolle herkemmin toiseen suuntaan kuin toiseen.
 
tlajunen sanoi:
Miten tämä tulkinta on tehty? Onko todettu, että se johtuu juurikin virroittimen asennosta, vai ehkä kuitenkin siitä, että polvi taaksepäin asennetussa kalustossa (Vario?) virroitin on muutoin heikompaa tekoa?
Klikkaa laajentaaksesi...
Samoja virroittimia Wauriotrameissakin käytetään. Muistaakseni aikanaan virroitin olisi haluttu asentaa "oikeinpäin" mutta katolla olevat huoltoluukut estivät sen.
tlajunen sanoi:
Rautateillä Sm1/2 ja Sm5 ajavat puolet ajastaan virroitin "väärinpäin", eikä minulle asti ole kantautunut mitään väitettä siitä, että ne tällöin vaurioituessaan vaurioituisivat vakavammin. Samoin Sr2-veturi moniajon ensimmäisenä veturina ajaa virroitinpolvi taaksepäin. Enkä ole kuullut ongelmia siinäkään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Rautateillä ajolangat ovat huomattavasti järeämpää rakennetta, jos olet huomannut. Eikä ole sellaisia poikkilankoja ym. joihin virroitin voisi napata kiinni. Raitioteillä hankalat paikat ovat ajojohtojen risteykset. Harvoinpa virroittimia suoralla radalla menee rikki, ellei vaikkapa ajojohdon kannatinlanka sitten ole päässyt löystymään ja tarraa virroittimeen kiinni.
tlajunen sanoi:
Ja edelleenkään ymmärrä, mikä fyysinen seikka aiheuttaisi sen, että sama virroitin taittuisi katolle herkemmin toiseen suuntaan kuin toiseen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Näkemykseni on, että virroittimen joustavuus on erilainen siinä tilanteessa, että virroitin nappaa kiinni syystä tai toisesta johonkin ajolangassa.
Jos mennään "oikeinpäin" eli polvi eteenpäin ja virroitin nappaa kiinni. Tällöin hiilikisko hieman kääntyy mutta samalla työntää virroitinta alaspäin jousta vasten ja voi olla että selvitään joko ilman vaurioita tai sitten hiili vaurioituu tai hiilikisko irtoaa.
Jos taasen mennään virroittimen polvi taaksepäin ja virroitin nappaa johonkin ajolangassa kiinni. Silloin hiilikisko taas hieman kääntyy mutta samalla virroittimeen kohdistuukin ylöspäin vetävä voima. Pahimmassa tapauksessa virroitin pääsee kääntymään ympäri "heittäytyy selälleen". Jos olet nähnyt tyypillisen virroitinvaurion kärsineen Wauriotramin, virroitin lojuu vaunun katolla pitkin pituuttaan hiilikisko vaunun takapäätä kohti möllistäen.
 
Camo Lissabone sanoi:
Jos mennään "oikeinpäin" eli polvi eteenpäin ja virroitin nappaa kiinni. Tällöin hiilikisko hieman kääntyy mutta samalla työntää virroitinta alaspäin jousta vasten ja voi olla että selvitään joko ilman vaurioita tai sitten hiili vaurioituu tai hiilikisko irtoaa.
Jos taasen mennään virroittimen polvi taaksepäin ja virroitin nappaa johonkin ajolangassa kiinni. Silloin hiilikisko taas hieman kääntyy mutta samalla virroittimeen kohdistuukin ylöspäin vetävä voima.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hyväksyn selityksen, vaikka polven alapuolinen osa itse asiassa vaikuttaa toiseen suuntaan: Variotramissa laskevasti ja muissa nostavasti. Teoriassa polven ala- ja yläpuolen vaikutus eri suuntiin ehkä kumoaa toisensa, mutta ehkäpä todellisuudessa ei täysin, jolloin summavaikutus on kuten kuvailit. Voi myös olla, että ajattelen asiaa jotenkin väärin. :)

Ja kuten vähättelevästi epäilitkin, olen huomannut rautateiden ajolankojen ripustuksineen olevan järeämpää tekoa.
 
NrI 35 on menettänyt yli puolet B-osastaan (TS 25.2.2011 s.20). Onkohan vaunu pistetty väärästä kohtaa poikki välipalan lisäystä varten?
 
Eira sanoi:
En ole löytänyt netistä. Olisikohan kuva Aleksilta? B-osa on poikki kolmannen ikkunan kohdalta. Katto- ja lattiakoteloiden katkaistut I-reikäpalkit erottuvat selvästi.
Klikkaa laajentaaksesi...
No skannaa se kuva ja laita tänne!
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Albert sanoi:
Stadissa kukaan lue Åbo underrättelseitä. Mitä *****a siellä on präntättynä?
Klikkaa laajentaaksesi...

ÅU:sta en tiedä, mutta kun kuva oli TS:ssa, niin luulisi että Hesarissakin olisi ollut. Valitettavasti mulla ei ole A2-kokoista skanneria.

rvk1249 sanoi:
Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet?
Klikkaa laajentaaksesi...

Googlaamalla selvisi, että kuva on näköjään ollut myös Itä-Hämeessä ja Länsi-Uudessamaassa, mutta nettisivuille ei ilmeisesti pääse kuin maksamalla.
 
Eira sanoi:
ÅU:sta en tiedä, mutta kun kuva oli TS:ssa, niin luulisi että Hesarissakin olisi ollut. Valitettavasti mulla ei ole A2-kokoista skanneria.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei se kuva varmaankaan ole A2 -kokoa. Sen kun taittelee sivua tai leikkaa kuvan pois.
Ei Hesari tiedä mitään moisesta.
 
Viimeksi muokattu:
Albert sanoi:
Ei se kuva varmaankaan ole A2 -kokoa. Sen kun taittelee sivua tai leikkaa kuvan pois. Ei Hesari tiedä mitään moisesta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kuva on kokosivun, ja TS on perinteistä sanomalehtikokoa. Vaununtynkäkään tuskin mahtuu A4:n pitkälle sivulle. Laitan kuvan seinälle, enkä halua siihen taittoviivoja. Siksitoiseksi jlf:n sivuilla julkaisemiseen pitäisi olla kuvaajan lupa, ainakin maininta kuvaajasta, enkä löydä sitä kuvan reunasta.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös