Mitä ratalaajennuksiin tulee, niin tässä on toimijalähtöinen ongelma, yksi niistä monista, joka jätettiin täysin auki silloin kun HSL:ää ajettiin kuin käärmettä pyssyyn. Ratalaajennoksetkaan eivät kuulu HSL:lle, eikä se ainakaan toistaiseksi ole osoittanut mitään kiinnostusta niitä kohtaan. Sille on samantekevää, päättyykö metrorata Ruoholahteen, Tapiolaan vai Matinkylään, onko kehärata olemassa ja kulkeeko Hernesaareen ratikkakiskot. Se ei rakenna niitä eikä edesauta niiden rakentamista mitenkään. Ainoa, mitä se tahtoo, on tieto siitä, milloin mikäkin hanke valmistuu, jotta se voi suunnitella ja tilata sinne liikenteen.
Itse asiassa tämän ei pitäisi olla ollenkaan näin, jos lähdetään siitä, mikä on HSL:n tehtävä ja mitä EU-laki HSL:ltä edellyttää.
HSL:n tehtävä on olla toimivaltainen joukkoliikenneviranomainen, jonka tehtävä on suunnitella ja järjestää toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelu. Tämä tulee EU:n asetuksesta, mutta lisäksi ihan Suomen omalla päätöksellä on HSL:n tehtävänä toimialueensa liikennejärjestelmäsuunnittelu. Eli HSL:n tehtävä on päättää siitä, miten paljon liikutaan autoilla ja miten paljon joukkoliikenteellä. Eli tässä on kahdelta suunnalta tuleva tehtävänasettelu siitä, että juuri HSL:n pitää päättää siitä, minne rakennetaan rataa raideliikenteelle.
Kyse siis ei ole siitä, etteikö HSL:llä ole toimivaltaa ja laissa määrättyä tehtävää, vaan halusta tehdä asioita. HSL:ssä ei perinteisesti ole ollut kiinnostusta raitioliikenteeseen. YTV-aikana se ei tälle organisaatiolle edes kuulunut, koska YTV:lle ei kuulunut joukkoliikenne Helsingin kaupungin alueella. Mutta silloinkin HSL (silloin siis YTV) oli kyllä tavattoman innostunut metrosta ja inhosi raitioteitä, kun niistä Espoon kohdalla puhuttiin.
Jos HSL tekisi mitä sen kuuluu ja mitä se saa tehdä, se ilmoittaisi, että Kruunuvuorenrantaan nyt vaan tehdään se ratikkasilta ja heti, koska se on liikennejärjestelmälle asetettujen tavoitteiden mukainen ja jopa H:gin valtuuston hyväksymä hanke. HSL ilmoittaisi myös Helsingille, että Östersundomiin ei suunnitella eikä rakenneta metroa, koska se ei toteuta kehitystavoitteita joukkoliikenteen osuuden lisääntymisestä ja vastaavasti autoilun vähenemisestä. Ja metro maksaa tarpeetoman paljon.
Ja tietenkin HSL:n pitäisi ilmoittaa Espoolle ja Helsingille, että se ei aio enää ostaa Jokerille bussiliikennettä, koska se on kallista ja joukkoliikenteen palvelutasoa ei kyetä pitämään siedettävänä bussiliikenteenä. Edelleen HSL:n pitäisi ilmoittaa, että pelleily raitioliikenteen hidastamiseksi epätasaisin vuorovälein, liikenne-etuuksien puuttein ja ylipäätään autoilun häiriöiden kanssa saa loppua. Koska se nostaa tarpeettomasti joukkoliikenteen kustannuksia ja vähentää joukkoliikenteen käyttöä.
Tätä listaa voisi jatkaa muussakin kuin raitioteihin liittyen. HSL:n tulisi esimerkiksi tehdä Espoolle selväksi, että sen ei tule haaveilla Kivenlahden metrosta, koska se nostaa joukkoliikenteen kustannuksia kohtuuttomasti verrattuna siihen bussiliikenteeseen, jonka se Länsiväylältä poistaisi. Sama pitäisi HSL:n todeta Pisarasta ja vaatia, että Helsingin ratapihalla tehdään tarvittavat vaihdejärjestelyt niin, että häiriöherkkyys saadaan pois.
HSL:n ei pitäisi olla alistuja, joka kiltisti vain toteaa, että se maksaa kaikki hölmöilyt jakamalla ne muiden kuntien riesaksi. Vaan HSL voisi esim. todeta, että se maksaa erinäisistä liikennepalveluista vain sen, mitä järkevä ja kunnollinen joukkoliikennetuotanto maksaa. Se, joka sitten ei suostu järjestämään asioita kunnolla, maksakoon itse. Näinhän tapahtuu bussiliikenteessä. Ei HSL osta kalleinta ja huonointa palvelua, vaan kokonaisuudessa parasta ja edullisinta.
Yleisesti sanotaan, että valta on siellä, minne valta otetaan. Vallan ottamiseen ei riitä pelkkä uho, vaan on oltava myös osaamista. Mutta ennenkaikkea halua.
Antero