Ratakapasiteetin käyttö

JE: Hallittua ja toimivaa kilpailuttamista on harjoitettu mainitsemassasi Ruotsissa ensin bussi- ja sitten junaliikenteessä jo 1980-luvulta alkaen. Siellä ei ole jostakin syystä katsottu tarpeelliseksi jäädä odottelemaan 2010-luvulle ja luettelemaan "muualla tehtyjä virheitä".

Harkitsevainen Suomi pitää päätään pensaassa ja yhdessä Ranskan kanssa vastustaa koko henkilöliikenteen vapauttamista EU-tasolla. Jatkuvista lakoistaan tunnettu, korporaatioiden käsissä oleva Ranska onkin Suomelle aatteellisesti sopiva kumppani. Matkustajia tällainen jarruttaminen ei palvele mitenkään.

En näe mitään perustetta väitteelle, että kilpailu vaarantaisi alan työllisyyden. Raiteensa avanneessa Ruotsissa junien matkustajamäärät ovat kahdeksassa vuodessa nousseet 30 prosenttia. Suomessa monopoli-VR kaventaa jatkuvasti tarjontaansa. Tämä kermankuorinta tuskin tuo alalle lisää työpaikkoja, päinvastoin.
 
Kommenttini perustuu puhtaasti siihen, että rautatieliikenteen vapauttaminen on jo nyt edennyt tavaraliikenteen puolelle, voimaanhan verkon vapautus astuu sillä puolella vuonna 2007. On totta, että hallituspuolueet vaikuttavat kovin vastahankaisilta tekemään rautatieliikenteen vapauttamisessa yhtään mitään. Tulkintani on kuitenkin, että asian suhteen on useita näkemyksiä. Kukaan ei vain tahdo repiä riitaa esiin nyt kun asia on ratkeamassa meistä riippumatta joka tapauksessa. Minun nähdäkseni tästä yksityiskohdasta on melko hedelmätöntä väitellä.
 
Kysehän on hallituspoliittisesta lehmänkaupasta, joka on normaalia politiikantekoa. Sdp sai vuonna 2003 kirjoitettuun hallitusohjelmaan haluamansa kohdan, jossa sanotaan, ettei rautateihin kajota kaudella 2003-2007.

Mikäli Sdp-keskusta-ketju jatkaa myös 2007 jälkeen, nykytilanne jatkuu kaikessa näivettyneisyydessään, ellei siihen mennessä riittävän monelle keskustalaiselle kirkastu, kuinka paljon tästä jarruttelusta on haittaa, kun samanaikaisesti ei käytetä mitään omistajaohjauksen työkaluja, eli annetaan VR:n tehdä mitä sitä huvittaa.
 
Kani sanoi:
Mikäli Sdp-keskusta-ketju jatkaa myös 2007 jälkeen, nykytilanne jatkuu kaikessa näivettyneisyydessään, ellei siihen mennessä riittävän monelle keskustalaiselle kirkastu, kuinka paljon tästä jarruttelusta on haittaa, kun samanaikaisesti ei käytetä mitään omistajaohjauksen työkaluja, eli annetaan VR:n tehdä mitä sitä huvittaa.
Tällä vaalikaudella omistajaohjaus todella meni metsään ja pahasti. Kimmo Sasin (kok.) toimesta, kun nykyinen hallituspohja oli vasta muodosteilla. Tällaiset pohjoiskorealaiset manööverit eivät ole mitenkään perusteltavissa, ja on melko vastenmielistä syyttää hallitusta muiden aiheuttamista ongelmista. Hallituksessa on varmasti paljonkin vikaa, en epäile. Mutta mitä tarjoat sille vaihtoehdoksi? Liikenneministerikaudellaan Kimmo Sasi (kok.) vaati valtiota ottamaan VR:stä suurempia osinkoja, sen lisäksi että hän VR:n hallituksen harkitsemattomalla vaihdolla heikensi sen ammattitaitoa ja pyrki VR-Radan myyntiin pörssiyhtiöksi. Siis pohjimmiltaan valtion käsissä olevan radanpito-osaamisen ulkoistamiseen, toiveenaan pörssimenestys Britannian Railtrackin malliin. Se, mitä Sasi ei saanut ajoiksi, oli rataverkon avaamisen ottaminen esiin. Minulle kelpaa, että valtio hyödyntää omistajuuttaan VR:ssä, jopa osinkojen noston muodossa, mutta vasta sen jälkeen kun rautatieliikenne on organisoitu maassa paremmin. Nykyinen hallitus on ehkä passiivinen ylläpitämään, mutta sekin on parempi kuin aktiivisuus näivettämään ja surkastuttamaan. En tiedä Sasin motiiveja, niissäkin on varmasti paljon hyvää. Mutta rautatieliikenteen edistämisen kanssa niillä ei ollut tekemistä. Eli ennen kuin ryhtyy moittimaan nykyistä hallituspohjaa, kannattaa miettiä, mistä sille löytyisi pitkällä aikavälillä kestävää politiikkaa ajava vaihtoehto. Olen varma että Sasi nauttii suurta kunnioitusta nykyisen hallituksen piirissä, paljon pahempaa omaa maalia kun eivät enää olisi voineet kokoomuksessa tehdä.
 
JE sanoi:
Tällä vaalikaudella omistajaohjaus todella meni metsään ja pahasti. Kimmo Sasin (kok.) toimesta, kun nykyinen hallituspohja oli vasta muodosteilla.
Minulle Sasin kuvio ministeriytensä viime päivinä ei koskaan käynyt selväksi. Minulla on mielikuva, että hän halusi vaihtaa poliittisen hallituksen ammattilaisiin, ja demarit sitten palauttivat oitis poliitikot takaisin.

Parempi käsitys minulle tuli VR Oy:n taseen keventämisestä. Ja siitä sanoisin, että vaikuttaisi siltä, että parempi olisikin ollut, että löysät olisi otettu pois. Ehkei olisi ollut yhtä innokasta romutusintoa kuin nyt. Voi myös miettiä, mistä taseen rahat olivat tulleet yhtiöön, joka valittaa sitä, ettei sen uusille junille ole tarpeeksi nopeita ratoja ajettavaksi. Olisi löytynyt parempi tasapaino rataverkon kunnon ja monopolioperaattorin kaluston välille.

Valtion näkökulmastahan asia on niin, että vuositasolla on tuettu VR Oy:tä rahalla, jolla olisi voitu ylläpitää rataverkkoa. VR Oy on ostanut uutta kalustoa, jolle pitäisi rakentaa entistä nopeampia ratoja. Mutta valtiolla ei ole siihen enää rahaa. Ilman tukea VR Oy:llä olisi ollut vuositasolla 50 Me vähemmän rahaa ostaa uutta kalustoa ja valtiolla vastaavasti 50 Me enemmän rahaa rataverkon ylläpitoon. Terveessä niukkuudessa VR Oy olisi joutunut tyytymään olemassa olevan kaluston ylläpitoon, mutta se olisi ollut samalla tasolla kuin rataverkko.

Vertaisin tässä VR Oy:tä sveitsiläisiin. Hyvää kalustoa on hyvin ylläpidetty kalusto, kuten Sveitsissä on tapana. Suomessa sen sijaan hyvää on vain uusi (silloinkin kun se ei toimi), ja vanhan annetaan repsahtaa, jotta näyttäisi siltä, että se on huonoa.

Oiva esimerkki tästä on Dv12-sarja. Se on hyvä, kun se halutaan pitää hyvänä - iästä huolimatta.

Mitä vielä Sasin puuhiin tulee, sitä en tiedä, miksi hänkään ei halunnut rataverkon vapautusta.

Antero
 
Sasi nyt ei liity tähän asiaan enää mitenkään. Keskustalla ja Sdp:llä olisi nyt täydet mahdollisuudet tehdä asioille mitä vain, mutta kuten totesin, rautateihin kajoaminen on estetty lehmänkaupalla. Samankaltaisella lehmänkaupalla keskusta piti suunsa kiinni, kun viikko sitten päätettiin jatkaa SAK:n opiskelijajärjestö Sakki ry:n epäoikeudenmukaisen suurta tukemista. Politiikka on kaupantekoa, jossa monet epäkohdat saavat jäädä rehottamaan hallitussovun takia.

Sdp:n motiivit ymmärrän: Veturimiesten liitto, Rautatieläisten liitto ja sitä kautta SAK. Mutta matkustajana ja veronmaksajana en ole velvollinen ymmärtämään, miten muutama itsekäs instanssi voi estää kaikkien eduksi olevan asioiden kehittämisen.
 
JE sanoi:
Liikenneministerikaudellaan Kimmo Sasi (kok.) - - pyrki VR-Radan myyntiin pörssiyhtiöksi. Siis pohjimmiltaan valtion käsissä olevan radanpito-osaamisen ulkoistamiseen, toiveenaan pörssimenestys Britannian Railtrackin malliin.
Pitäisikö valtionyhtiön edelleen harjoittaa radanpitoa? Miksi? Mielestäni Suomen valtion tehtäviin ei kuulu rataurakointi Ruotsissa.
 
vompatti sanoi:
Pitäisi valtionyhtiön edelleen harjoittaa radanpitoa? Miksi? Mielestäni Suomen valtion tehtäviin ei kuulu rataurakointi Ruotsissa.
Tämä on minusta hyvä kysymys.

Valtiollisella tai kunnallisella laitoksella ja yrityksellä (pörssissä tai ei) on se ero, että laitoksen tarkoitus on tuottaa sitä mitä varten se on perustettu, yhtiön tarkoiuts on tuottaa rahaa. Yhtiö vai käyttää rahantuottotarkoitukseen keinona samaa asiaa, mitä laitoskin voi tehdä. Mutta se on vain keino, ei tarkoitus. Tarkoitus on raha.

Hyvin hoidettu laitos on myös tehokas. Se voi olla yhtä tehokas kuin kilpaileva yritys, jos laitosta johdetaan oikein. Sitä voidaan johtaa oikein, jos halutaan ja sitten osataan. Se on pitkälle asennekysymys.

On kiintoisaa lukea VR:n vanhoja historiikkeja ajalta, jolloin VR oli ylpeä valtion laitos. Sillä oli tehtävä, ja se halusi täyttää sen tehtävän mahdollisimman hyvin. Rautatiet olivat 1800-luvun lopulla aikansa High Techiä, hienompaa kuin kännykät nykyään. VR oli arvostettu työpaikka, jossa olivat töissä huippumiehet.

Jossain vaiheessa, 1950-1960 -luvuilla ote sitten herpaantui. Olisiko johtunut yleisestä asenteesta? Liikenteessä autot olivat kiinnostava asia, rautatiet toisen luokan juttu, jonka hoitajiksi päätyvät vain ne, jotka eivät "kunnon" autobusinekseen pääse.

Nykyinen VR Oy ei ole laitos, ei ylpeä, eikä kunnollinen yritys, koska se ei joudu kilpailemaan muiden kanssa. Valtion omistama yritys voi tietenkin toimia yrityksenä ja tehdä rahaa vaikka Ruotsissakin. Siellähän se kilpailee - siis VR-Rata Oy, ja kilpailussa pärjänneenä kai on hyväkin yritys. Mutta aiheellisesti voidaan kysyä, onko valtion tarkoitus toimia yrittäjänä, vai pitäisikö sen mieluumin keskittyä sellaisten yhteisten asioiden hoitoon, joita ei hoideta yrityksissä.

Antero
 
Antero Alku sanoi:
Minulle Sasin kuvio ministeriytensä viime päivinä ei koskaan käynyt selväksi. Minulla on mielikuva, että hän halusi vaihtaa poliittisen hallituksen ammattilaisiin, ja demarit sitten palauttivat oitis poliitikot takaisin.
Noin Sasi varmasti itse haluaisi asian nähdä. En kritisoi sitä, että VR:n hallitus vaihdettiin, mutta on toki aiheetonta kuvitella, että Sasi olisi toteuttanut manööverinsä puhtaasti puolueettomalta pohjalta. Sasin hallituksella oli omat sidosryhmänsä, ja niin on jokaisella VR:n hallituksella. Vanhasen hallituksen asettama VR:n hallitus ei todellakaan ole mikään yhden puolueen elin, vaan esimerkiksi elinkeinoelämä on melko laajasti edustettuna. Siinä Sasin ongelma olikin, hänen hallituksensa oli yhden miehen yksipuolinen valinta.

Antero Alku sanoi:
Valtion näkökulmastahan asia on niin, että vuositasolla on tuettu VR Oy:tä rahalla, jolla olisi voitu ylläpitää rataverkkoa. VR Oy on ostanut uutta kalustoa, jolle pitäisi rakentaa entistä nopeampia ratoja. Mutta valtiolla ei ole siihen enää rahaa. Ilman tukea VR Oy:llä olisi ollut vuositasolla 50 Me vähemmän rahaa ostaa uutta kalustoa ja valtiolla vastaavasti 50 Me enemmän rahaa rataverkon ylläpitoon. Terveessä niukkuudessa VR Oy olisi joutunut tyytymään olemassa olevan kaluston ylläpitoon, mutta se olisi ollut samalla tasolla kuin rataverkko.
Tuo on totta. Suomessa VR:n ja Ratahallintokeskuksen saamat osuudet valtion budjetista ovat vahvasti epätasapainossa edellisen hyväksi.

Antero Alku sanoi:
Mitä vielä Sasin puuhiin tulee, sitä en tiedä, miksi hänkään ei halunnut rataverkon vapautusta.
En tiedä Sasin näkemyksestä tässä asiassa mitään. Mutta en voi olla kiinnittämättä huomiota yhteen asiaan: ensimmäisessä Lipposen hallituksessa SDP:n ääni kuului selvästi voimakkaammin kuin toisessa, eduskunnan ja hallituksen voimasuhteista johtuen. Molemmissa liikenneministerin salkku oli kokoomuksen käsissä. Lipposen ensimmäinen suhtautui rataverkon vapauttamiseen melko myönteisestikin, toinen ei. Temppua tehdessään Sasi ei ilmeisesti kuunnellut ainakaan hallituskumppaneita, silti hänen huomionsa kiinnittyi VR-konsernin sisässä juuri siihen asiaan (VR-Rata) joka jo nyt toimii terveellä pohjalla kilpailluilla markkinoilla. Koko konsernista hän oli kiinnostunut rahanlähteenä.

Kani sanoi:
Sdp:n motiivit ymmärrän: Veturimiesten liitto, Rautatieläisten liitto ja sitä kautta SAK.
Aiemmin totesin, että markkinoiden vapauttaminen saattaisi harkitsemattomasti toteutettuna johtaa työllisyyden kannalta kiusallisiin seuraamuksiin. Sitä kommenttia kukaan ei ottanut vakavasti. Silti nyt pidät mainittuja ammattiliittojen monopoliasennetta ymmärrettävänä. Kun nykyinen ratkaisu osoittautuu siinä määrin toimimattomaksi, että esimerkiksi liikennettä jouduttaisiin vähentämään, minun on vaikea ymmärtää miten siitä aiheutuva työpaikkojen menetys voisi olla SAK:n sen enempää kuin kenenkään muunkaan etu.

Kani sanoi:
Politiikka on kaupantekoa, jossa monet epäkohdat saavat jäädä rehottamaan hallitussovun takia.
Minun puolestani on vaikea kuvitella, että tämä nykyinen kaupanteon malli vähässä kummassa loppuisi. Kukaan yksittäinen taho ei sitä Suomessa päätä, että poliittinen järjestelmä toimii miten toimii, mutta koska se toimii tavallaan, siihen on sopeuduttava. Ellei sopeudu, on aina mahdollisuus unelmoida, mutta pientenkin muutosten aikaansaaminen on tuskaa.

Antero Alku sanoi:
Nykyinen VR Oy ei ole laitos, ei ylpeä, eikä kunnollinen yritys, koska se ei joudu kilpailemaan muiden kanssa. Valtion omistama yritys voi tietenkin toimia yrityksenä ja tehdä rahaa vaikka Ruotsissakin. Siellähän se kilpailee - siis VR-Rata Oy, ja kilpailussa pärjänneenä kai on hyväkin yritys. Mutta aiheellisesti voidaan kysyä, onko valtion tarkoitus toimia yrittäjänä, vai pitäisikö sen mieluumin keskittyä sellaisten yhteisten asioiden hoitoon, joita ei hoideta yrityksissä.
Ei tarkoitukseni ole antaa oikeita vastauksia, korkeintaan yksi näkökulma. Mielestäni on hyvä, että valtio ainakin toistaiseksi pitää käsissään ammattitaitoa sekä radanpidossa että rautatieliikenteessä. Jos/kun yksityiset markkinat alalla ovat riittävän monipuoliset, tätä roolia valtio ei enää tarvitse. Radanpidon osalta tämä voi olla edessä nopeastikin, mutta keväällä 2003 tilanne oli vielä epävarmempi.

Kani sanoi:
Sasi nyt ei liity tähän asiaan enää mitenkään.
Näkemykseni Sasista on mielipiteeni, ei sen enempää eikä sen vähempää. Sen myönnän. Mutta mitä suurimmassa määrin maan nykyisin suurimman oppositioryhmän ratkaisut hallitusaikana antavat suuressa määrin vihjettä siitä, miten sama puolue käyttäytyisi nyt, jos hallituspohja olisi toinen. Tällaiset arviot vaikuttavat myös istuvan hallituksen sisäiseen voimatasapainoon, ja mainitsemiesi lehmänkauppojen luonteeseen. Jos kokoomus todella olisi valmis näkemään rautatiepolitiikan nyt monipuolisempana kokonaisuutena kuin Sasin kaudella, olisin siitä erittäin iloinen.
 
JE sanoi:
Aiemmin totesin, että markkinoiden vapauttaminen saattaisi harkitsemattomasti toteutettuna johtaa työllisyyden kannalta kiusallisiin seuraamuksiin. Sitä kommenttia kukaan ei ottanut vakavasti.
Olen ottanut kommenttisi vakavasti ja vastannutkin siihen tässä ketjussa 16.12.2005 klo 19:49. ("En näe mitään perustetta väitteelle, että kilpailu vaarantaisi alan työllisyyden. Raiteensa avanneessa Ruotsissa junien matkustajamäärät ovat kahdeksassa vuodessa nousseet 30 prosenttia. Suomessa monopoli-VR kaventaa jatkuvasti tarjontaansa. Tämä kermankuorinta tuskin tuo alalle lisää työpaikkoja, päinvastoin.")

Ammattiliitotkin näkevät tämän kysymyksen vain VR:n työpaikkoina, vaikka alan työpaikat tuskin vähenisivät, mikäli raiteille sallittaisiin vaihtoehtoja. Siitä on esimerkkejä muualta Euroopasta ja Suomestakin lentoliikenteestä.

Kukaanhan täällä ei kannata harkitsematonta vapauttamista, mutta moni vastustaa tätä viivyttelevää "harkitsemista", joka todellisuudessa on vain yhden, äänimääräänsä nähden ylimittaista valtaa käyttävän puolueen tapa jarruttaa ja säilyttää nykyinen, sille itselleen edullinen tilanne. Matkustajien edusta ei tunnu kukaan välittävän.

VR:n hallitus ei ole omistajaohjauksen kannalta keskeinen ongelma, vaan eduskunta ja sen liikenne- ja viestintävaliokunta, jolla on riittämätön asiantuntemus nähdä mitään visioita tässä asiassa.
 
JE sanoi:
On muistettava, että Lipposen I hallitus, jonka kaudella VR:n yhtiöitys tapahtui, suhtautui seuraajiaan myönteisemmin rataverkon avaamiseen kilpailulle. Toisin sanoen yhtiöitetyn monopolin oli tarkoitus jäädä hyvin lyhyeksi välivaiheeksi.
Yhtiöittämiseen liittyvät lakimuutokset tehtiin 1993 ja 1994. Huhtikuussa 1995 toimikautensa aloittanut Lipposen hallitus ei ehtinyt 1.7.1995 tapahtuneeseen yhtiöittämiseen vaikuttaa.
 
Lienet oikeassa siinä, että ajatukset lähtivät Ahon hallituksen kaudella liikkeelle. Tämä ei silti ollut sanomani ydin, vaan yritin korostaa sitä että Lipposen II hallitus korjasi politiikkaa kilpailulle huomattavasti varauksellisempaan suuntaan aiemman hallituksen kannasta, joka oli vielä linjassa tehdyn yhtiöittämisen kanssa.
 
Takaisin
Ylös