(Suomenmaa 7.7.2005)
Liikennevaliokunta ei vapauttaisi henkilöliikennettä
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta haluaa säilyttää rautateiden henkilöliikenteen mahdollisimman pitkään pelkästään VR:n hoidettavana. EU:n tuleva asetus pakottanee Suomen muuttamaan kantaansa vuosikymmenen lopulla.
EU:ssa parhaillaan tekeillä olevassa asetuksessa määritellään aikanaan, millä aikataululla jäsenmaiden on vapautettava myös sisäinen henkilöliikenteensä. Asetus mennee läpi parin vuoden sisällä, vaikka sillä on vastustusta ainakin Ranskassa. Asetuksen myötä jäsenmaiden olisi avattava sisäinen rautatieliikenteensä vapaaseen kilpailuun vuosikymmenen vaihteen tienoilla.
Suomen rautateille ei kilpailua tule, niin kauan kun se on kiinni eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnasta. Sen jäsenistä useimmat suhtautuvat vapauttamiseen äärimmäisen negatiivisesti.
– En näe minkäänlaista tarvetta vapauttaa raideliikennettä kilpailulle Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa. On hyvä, että valtio voi mahdollisimman paljon ohjata ja subventoida rautateiden toimintaa. Turvallisuus- ja aluenäkökohdat toteutuvat parhaiten valtion ohjauksessa, sanoo valiokunnan jäsen Mikko Alatalo (kesk.).
Valiokunnassa halutaan yhtäältä suojella VR:n monopolia ja toisaalta ei uskota edes kilpailun syntymiseen.
– Suomen rautatieliikenteen volyymit ovat niin pieniä, että on viisasta säilyttää VR Osakeyhtiöllä yksinoikeus liikennöintiin, sanoo kansanedustaja, veturinkuljettaja Harry Wallin (sd.). Hän muistuttaa, että VR:llä on jo riittävästi kilpailijoita.
– Rautatieliikenne kilpailee jo nyt lentokoneiden, linja-autojen ja erityisesti yksityisautoilun kanssa.
Sekä Wallinin että kansanedustaja Risto Kuisman (sd.) mielestä Suomen tulee avata raiteensa niin kaukana tulevaisuudessa kuin mahdollista.
– Mahdollisimman myöhään, mieluummin ei lainkaan, sanoo Kuisma.
Osa EU-maista on jo omatoimisesti vapauttanut rautateiden henkilöliikenteen avoimelle kilpailulle tai kilpailuttanut ostoliikenteensä. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa paikallisliikenne on palannut kiskoille sellaisillakin reiteillä, joilta se on aiemmin valtionyhtiön hoitamana loppunut.
Suomi on asiassa eurooppalaisittain oman tiensä kulkija. EU:ssa rautatieliikenteen vapauttaminen avoimelle kilpailulle nähdään keinona lisätä joukkoliikenteen markkinaosuutta, Suomessa se koetaan uhkana. Erkki Pulliainen (vihr.) pitää ajatusta paikallisliikenteen hoitamisesta jonkun muun kuin VR:n toimesta mahdottomana.
– Kysymys on kokonaan liikenne- ja viestintäministeriön harjoittamasta tulosohjauksesta VR-yhtymään nähden ja uudet avaukset on hoidettava sitä kautta.
Ruotsissa joukkoliikennettä on tilattu ja suunniteltu jo 80-luvulta läänien ohjauksessa ja kilpailu on nykyisellään hyvin vapaata. Suomi on kuitenkin monen valiokunnan jäsenen mielestä ”erikoistapaus”.
– Suomen olosuhteissa en näkisi tätä hyvänä ratkaisuna, ellei valtio sitoutuisi totaalisesti rahoitukseen. Sen sijaan maakuntien oma logistiikkajärjestelmä saattaisi olla mielenkiintoinen malli, jos yhteydet maakuntarajojen yli saataisiin neuvoteltua, sanoo Inkeri Kerola (kesk.)
Junaliikenne on viime vuosina saanut tukea 50-60 miljoonaa euroa vuodessa. Liikenne- ja viestintävaliokunnassa summaa pidetään kohtuullisena.
– On luonnollista, että rautateiden toimintaa tuetaan ja että kaikki rataosuudet eivät tuo yhtä paljon tuottoa. Kyse ei voi olla pelkästään taloudellisilla voitoilla mitattavasta toiminnasta, sanoo Mikko Alatalo.
VR:n tukeminen nähdään ainoana mahdollisuutena pitää yllä maakuntien huonosti kannattavia junavuoroja.
– VR on osakeyhtiö ja jos kannattamatonta liikennettä ei tueta, niin se loppuu maaseudulta. Siksi kannatan joukkoliikenteen tuen nykytasoa, sanoo Harry Wallin.
Junaliikenne muualla kuin pääkaupunkiseudulla ja kaukoyhteyksillä nähdään Suomessa kannattamattomana liiketoimintana.
– Kannattavuus on este VR:lle ja olisi myös muille toimijoille, sanoo Risto Kuisma.
Raiteet vapautuvat Suomessakin tavaraliikenteen osalta kaikille halukkaille vuoden 2007 alusta. Joidenkin suurten teollisuuslaitosten tiedetään jo harkitsevan omien junien hankkimista tai liikenteen tilaamista mahdollisilta muilta operaattoreilta.
Petri P. Pentikäinen