• Uutisviestien sisällöt mahdollisine virheineen ovat kyseisen sivuston käsialaa. Viestien linkit eivät välttämättä toimi, jos kyseisen sivuston ylläpitäjä on poistanut uutisen.

HSL: Ratikat ja metrot kulkevat nyt vedellä

Japanin valtio lykkäsi männä viikolla Tepcoon 12 miljardia dollaria, jolla se käytännössä valtiollisti yhtiön. Yhteensä valtio on tähän mennessä käyttänyt voimayhtiön tukemiseen yli 30 miljardia, jossa on mukana onnettomuuden uhreille maksettuja korvauksia (siis muutakin kuin saasteiden siivousta). Tämä siis tähän mennessä...
Niinpä. Vaikea arvata, miksi vakuutusyhtiöt eivät myönnä ydinvoimalle riskivakuutuksia. Joten vakuutusyhtiöinä toimimme me kaikki suoraan, mikä antaa keinon piilottaa ydinvoiman todellinen kustannus.

Juu, onhan sitä pohdittu, enkä ole siinä erityistä rehellisyysongelmaa havainnut. Näyttäis kumminkin siltä, että tässä vaiheessa on aika selkeästi valittu ydinvoima. Vuotokseen kaavaillun voimalan teho olisi 37 MW ja lisäksi se nostaisi alajuoksulla olevien voimaloiden tuotantomääriä jonkin verran. Olkiluoto kolmosen sähköteho on 1600 MW ja Pyhäjoelle on tulossa saman verran...
Ja ydinvoima tarvitsee säätövoimaa. Eihän meillä Vuotoksella sähköntarvetta ratkaista, vaan luodaan edullisia edellytyksiä ydinvoimatuotannon lisäämiselle.

No, on tosiaan jo aika sivussa ketjun aiheesta.

Antero
 
Mutta jokaisessa vesivoimalassa on ja on pakko olla ohijuoksutusportit, koska vedenpinnalle on yläraja. --

Kyllä. Vesivoima on ensisijaisesti

Toinen tilanne on silloin, jos vesivoimaa on tarjolla yllin kyllin, mutta ei ole kulutusta tarpeeksi. Tuotannon ja kulutuksen tasapainoa säädetään myös viennillä ja tuonnilla. Jos ei ole vientiä ja vettä on yli menekin, silloin juoksutetaan ohi. Viennin este voi olla pelkästään puuttuva kaapeli.

Väitätkö nyt, että Nord Poolissa ei ole mahdollista ostaa norjalaista vesivoimaa Helsinkiin? Ja jos ei, miten koko norjalaisen vesivoiman tarjonta sitten liittyy siihen, mitä HKL ostaa ratikoiden sähköksi? Meinaatko, että HKL:n vihreän sähkön osto olisi se vipuvarsi, jolla se puuttuva kaapeli sitten rakennettaisiin? Jos jossain maassa on vesivoimaa yllin kyllin, sillä maalla on kyllä itsellään ihan riittävän suuri insentiivi saada myydyksi se sähkö muualle. Ja kyllä sille aina ostaja löytyy, koska se on aina edullisempaa kuin hiilivoima. Eli edelleenkään HKL:n vesisähkön ostopäätös ei vaikuta siihen, miten sähkö tuotetaan.
 
Väitätkö nyt, että Nord Poolissa ei ole mahdollista ostaa norjalaista vesivoimaa Helsinkiin? Ja jos ei, miten koko norjalaisen vesivoiman tarjonta sitten liittyy siihen, mitä HKL ostaa ratikoiden sähköksi? Meinaatko, että HKL:n vihreän sähkön osto olisi se vipuvarsi, jolla se puuttuva kaapeli sitten rakennettaisiin? Jos jossain maassa on vesivoimaa yllin kyllin, sillä maalla on kyllä itsellään ihan riittävän suuri insentiivi saada myydyksi se sähkö muualle. Ja kyllä sille aina ostaja löytyy, koska se on aina edullisempaa kuin hiilivoima. Eli edelleenkään HKL:n vesisähkön ostopäätös ei vaikuta siihen, miten sähkö tuotetaan.

Toki on mahdollista ostaa, mutta ainoastaan noin 50 % ajasta siirtokapasiteettia on riittävästi, eli Suomen ja Norjan hinta-alueet ovat yhtenäiset (http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/markkinaintegraatio/hinta-alueiden_yhtenaisyys/). Kuluvana talvena Ruotsissa ja Norjassa sähkön keskihinta on ollut noin 35 €/MWh, kun Suomessa ollaan pyöritty yli 50 € hinnoissa, joka johtuu täysin puutteellisesta siirtokapasiteetista. Osasyynä toki Suomen ja Ruotsin välisen uuden 800 MW tehoisen siirtokaapelin vaurioituminen lähes välittömästi avaamisen jälkeen erään laivan ankkurin toimesta. Norjan sähköverkko sitten erikseen, sikäläisestä maantieteestä ja sähköverkon syntyhistoriasta johtuen (halvempi & helpompi rakentaa voimala kulutuksen lähelle, kuin vetää kaapelit) maassa ei ole riittävästi maan sisäistä siirtokapasiteettia tasaamaan hintoja maan eri osien välillä, joka on ymmärtääkseni myös suurin este uusille merikaapeleille Keski-Euroopan suuntaan, jossa Norjalaiselle vesivoimalle olisi kyllä paljon kysyntää.
 
Väitätkö nyt, että Nord Poolissa ei ole mahdollista ostaa norjalaista vesivoimaa Helsinkiin?
En toki, ostan sitä Fortumilta itsekin. Vaan tarkoitin sitä, minkä Sane edellisessä viestissä selvitti.

Periaatteellinen ongelma on, kuten Sanen viestissä, että tuotannon ja kulutuksen sijainnilla on merkitystä. Saharassa ei auta Norjalainen vesivoima, eikä toisaalta Saharan ikuinen auringonpaiste lohduta yhtään pilvistä pohjolaa. Vaikka tuotanto on jossain melkein ilmaista ja tarjontaa on yllin kyllin, se ei riitä, kun pitää olla myös siirtotie. Ja kun ollaan liian kaukakana, ”ilmainen” teho häviää siirtohäviöihin.

Globaalisti optimaalista olisi perustaa kaikki mahdollinen kestävä energiantuotanto ja käyttää se mahdollisimman lähellä tuotantoa. Mutta kuten jo Suomen sähkön historiasta tiedetään, vesivoimaa oli helposti rakennettavissa Lappiin, jossa sähkölle ei juurikaan ollut tarvetta.

Eli edelleenkään HKL:n vesisähkön ostopäätös ei vaikuta siihen, miten sähkö tuotetaan.
Vaikka ei vaikutakaan välittömästi, pitkällä ajalla vaikuttaa. Kun on tarpeeksi vihreän sähkön ostajia, se vaikuttaa tuotantoratkaisuihin. On selvä, että kun yksittäisen kulutuskohteen ja asiakkaan koko on aina paljon pienempi kuin tuotantolaitoksen koko, yksittäinen asiakas ei välittömästi muuta tuotantorakennetta. Mutta se ei tarkoita sitä, etteikö asiakkaiden valinnoilla ole merkitystä. Ja sen asian kiistäminen moittimalla jokaista vihreän sähkön ostajan valintaa valehteluksi tms. on karhunpalvelus pyrkimyksille kohti kestävää energiataloutta.

Antero
 
Onhan Helsingin Energialla neljä vesivoimalaitosta Kymijoella. No paljonhan ei niistä ei tehoa tule. Mutta eikös tuollainenkin ole parempi kuin tuoda metsistä risua Stadiin tuhannella rekalla per päivä, kuten metsänomistajat ja Maalaisliitto toki haluavat. Tuossa taitaisi mennä kuljetuksiin uusiutumatonta energiaa enemmän kuin saadaan uusiutuvaa.
Vaikka meillä tuulet ovat lisääntyneet ja voimistuneet, on tuulivoima kovin epävarmaa. Aurinkovoima, ajatellen koko maan sähköhuoltoa, on pelkkä vitsi.
Miksi tuhota luonnonarvoja lisäämällä vesivoimaa, kun on ydinvoima?
Mitä järkeä on yksityisen ihmisen hukata rahaansa tilaamalla "vesisähköä" ja maksamalla siitä ekstraa, kun se mitä saa on ihan millä tavalla tahansa tuotettua sähköä?
Otetaan nyt järki käteen ja hyväksytään faktat. Tuo ketjun otsikko on ihan höpöä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Miksi tuhota luonnonarvoja lisäämällä vesivoimaa, kun on ydinvoima?

En mitenkään kategorisesti vastusta ydinvoimaa, mutta sen riskit tulisi tiedostaa. Esimerkkinä vaikkapa sattumoisin Fukushima. Siellä vanhat yksiköt saivat toimiluvalleen kymmenen vuoden pidennyksen n. viisi viikkoa ennen onnettomuutta. Ne siis täyttivät kaikki japanilaiset vaatimukset ja niiden katsottiin olevat turvallisia käyttää vielä seuraavat 10 vuotta. Kyseisen General Electricin reaktorimallin ongelmat olivat olleet tiedossa jo 1970-luvun alussa, jolloin sille haettiin toimilupaa Yhdysvalloissa. Kriitikot sanoivat, että hakemusta ei pitäisi hyväksyä lainkaan. Lupaviranomainen oli reaktorityypin ongelmista jokseenkin samaa mieltä, mutta ei tohtinut pysäyttää amerikkalaisen ydinvoimateollisuuden hanketta, joten myönsi luvan. Kyseisiä reaktoreitä on nykyään käytössä Yhdysvalloissa 23 kpl ja samankaltaista, pykälää uudempaa mallia 11 kpl.

Fukushiman voimala-alueen suojapatoja oli toistuvasti vaadittu korotettavan, koska geologit tiesivät, että viime vuoden maaliskuussa tapahtuneen kokoinen maanjäristys ja tsunami olivat mahdollisia. Tepco vastasi vaatimuksiin teettämällä selvityksiä, eikä käyttänyt rahaa suojapatoihin.

Fukushiman kolmosyksikön räjähdys oli oleellisesti voimakkaampi kuin ykkösen ja kakkosen vetyräjähdykset, ja se lennätti polttoainealtaan sisältöä korkealle ilmaan. Japanin onneksi tuuli kävi räjähdyksen hetkellä merelle päin. Jos tuuli olisi ollut voimakkaampi ja sen suunta olisi sattunut olla kohti etelää tai lounasta, Tokio olisi varsin todennäköisesti jouduttu evakuoimaan. Japanin hallitus oli jo salassa aloittanut evakuoinnin selvittämisen, tosin en tiedä, voiko yli 30 miljoonan ihmisen kaupungin evakuointisuunnitelmille juuri muuta tehdä kuin selvitellä.

Fukushiman onnettomuus sivuutetaan keskusteluissa usein sanomalla, että kyseessä oli luonnonmullistus, jota oli mahdoton ennakoida, ja vanhat voimalaitokset, jotka ovat huonompia kuin uudet. Tosiasiassa voimayhtiötä oli toistuvasti vaadittu varautumaan Fukushimassa korkeampia tsunameja vastaan ja niitä osattiin odottaa. Reaktorit olivat vanhoja ja niiden tyyppi moniongelmainen, mutta ne olivat juuri täyttäneet kaikki vaaditut kriteerit ja niille oli annettu 10 vuotta jatkoaikaa. Otettu riski oli semmoinen, että kun se toteutui, niin viime kädessä Tokion kelvollisuus ihmisasumiseen sopivana paikkana oli kiinni tuulen suunnasta yhtenä päivänä.

Yksi Japanissa otetuista riskeistä on muuten voimaloiden miehitys iltaisin ja viikonloppuisin. Nyt tsunami sattui perjantaina päivävuoron ollessa töissä. Yöllä tai viikonloppuna laitoksilla olisi ollut niin vähän henkilökuntaa, että se hyvin todennäköisesti ei olisi pystynyt tekemään tarvittavia toimia pahemman katastrofin välttämiseksi. Mm. Fukushima Dai-nin voimalassa oli läheltä piti -tilanne, jossa päivävuoron henkilökunta vältti reaktoriytimien sulamisen täpärästi.
 
Viimeksi muokattu:
Fukushiman kolmosyksikön räjähdys oli oleellisesti voimakkaampi kuin ykkösen ja kakkosen vetyräjähdykset, ja se lennätti polttoainealtaan sisältöä korkealle ilmaan.

Tälle kaipaisisin luotettavaa puolueetonta lähdettä. Itse olen nimittäin siinä käsityksessä, että vaikka käytetyn polttoaineen altaassa on spekuloitu tapahtuneen ketjureaktiota, tätä ei kuitenkaan ole mitenkään varmistettu. Ilmeisesti yleisin käsitys on, että tämäkin räjähdys oli vain vetyräjähdys.
 
Tälle kaipaisisin luotettavaa puolueetonta lähdettä. Itse olen nimittäin siinä käsityksessä, että vaikka käytetyn polttoaineen altaassa on spekuloitu tapahtuneen ketjureaktiota, tätä ei kuitenkaan ole mitenkään varmistettu. Ilmeisesti yleisin käsitys on, että tämäkin räjähdys oli vain vetyräjähdys.

Asiaa lienee vaikea muiden kuin Tepcon itsensä tutkia jälkikäteen, ja yhtiö tietysti tiedottaa asiasta tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Joka tapauksessa rajähdys näyttää videolla perin erilaiselta kuin ykkösyksikön räjähdys, ja sen jäljiltä polttoainealtaan sisältö oli rimin rämin, mistä on julkaistu altaaseen viedyn videokameran kuvaa. Vertailun vuoksi nelosen altaan polttoaineniput ovat videokuvien mukaan edelleen järjestyksessä, vaikka reaktorirakennus on vetyräjähdyksen jäljiltä rauniona ja altaaseen on pudonnut rojua. Vetykaasu tietysti kertyy altaan yläpuoliseen ilmatilaan ja jos allas on täynnä vettä, niin räjähdyksen sattuessa vesikerros räjähtävän kaasun ja polttoaineen välissä on monta metriä paksu.

Sitten yhdessä amerikkalaisen ydinturvaviranomaisen raportissa yksi lause, jossa sanotaan, että polttoainesauvojen kappaleita on löydetty yli kilometrin päästä reaktoreista. Tämä siis tarkoitti nimenomaan kappaleita, ei plutoniumin aiheuttamaa säteilyä tms. Lause on kuitenkin ainoa, ja sitä ei tietääkseni ole mikään japanilainen taho varmistanut.
 
Mitä järkeä on yksityisen ihmisen hukata rahaansa tilaamalla "vesisähköä" ja maksamalla siitä ekstraa, kun se mitä saa on ihan millä tavalla tahansa tuotettua sähköä? Otetaan nyt järki käteen ja hyväksytään faktat. Tuo ketjun otsikko on ihan höpöä.

Täsmälleen samaa mieltä Albertin kanssa. Lisäksi terveiset niille stadilaisille, jotka eivät osta sähköään Helsingin Energialta. Miksi ihmeessä syydätte rahaanne pois kaupungista? Helsingin Energian sähkö on hinnaltaan hyvin kilpailukykyistä, ja sen tekemät voitot ovat suoraan pois meidän kunnallisveroistamme. Fortumille kun lahjoittaa rahansa, niin taas saa valtio (omistaa 50,8 %) kupattua Stadista lisää rahaa.
 
Täsmälleen samaa mieltä Albertin kanssa. Lisäksi terveiset niille stadilaisille, jotka eivät osta sähköään Helsingin Energialta. Miksi ihmeessä syydätte rahaanne pois kaupungista? Helsingin Energian sähkö on hinnaltaan hyvin kilpailukykyistä, ja sen tekemät voitot ovat suoraan pois meidän kunnallisveroistamme. Fortumille kun lahjoittaa rahansa, niin taas saa valtio (omistaa 50,8 %) kupattua Stadista lisää rahaa.

Ei se ihan noin mene. Sähkökauppa toimii siten, että sähkön tuottajat myyvät sähkön pörssiin, josta kuluttajat sen ostavat. Pörssissä määräytyy sähkön hinta, joka ei merkittävästi poikkea kuluttajille myytävän sähkön hinnasta. Eli provikka sähkön myyjälle on varsin pieni.

Voitot sen sijaan tehdään tuotantopuolella, eli mikäli tuotettu sähkö alittaa pörssihinnan, on voitot kovat. Helenille sähkön tuotanto (poislukien osuudet ydinvoimasta ja vesivoimasta) määräytyy lämmön kulutuksen mukaan, joka myös pienentää tuotantokustannuksia. Näin ollen Helen tekee sähköpuolen voittonsa myymällä tuottamansa sähkön pörssiin, josta sen joku ostaa. Ja tämä voitto on riippumaton oman myyntipuolen asiakkaiden ostoista.

Eli Helenin sähköpuolen voitoista valtaosa tulee sähkön tuotannosta joka on riippumatonta siitä oletko Helenin asiakas vai et, ja hyvin pieni osa sähkön myyntiyhtiöstä, johon asiakkuudellasi on merkitystä.

Itse en myöskään haluaisi maksaa sähköstäni mitään preemioita, joilla pidetään yllä tehotonta organisaatiota (en tosin väitä Heleniä tehottomaksi).
 
Antero, sä oot kuitenkin insinööri eli et saa yleistä humanistisuuttasi anteeksi tätä puppua. :)

Vesivoiman marginaalikustannus on käytännössä nolla, mitään tilannetta jossa käytettäisiin mitään päästöjä tuottavaa voimalaa sen sijaan ei ole olemassa, koska ei voimalan omistajat nyt ole tyhmiä. Samasta syystä erillinen vesisähkö ei millään tavalla lisää vesivoiman tuotantoa, koska kaikki mitä voimalasta saadaan iriti tuotetaan joka tapaukessa. Edes teoreettista lisäkapasiteettia vesivoimalla ei käsittääkseni juuri ole, melkein kaikki joet on jo valjastettu, ja ne loputkin kyllä ottaa voimalayhtiöt käyttöön jos suojelu puretaan (tuskin ja en kannata) ihan sama onko erillisiä vesisähköasiakkaita vai ei. Esimerkiksi tuulisähkön ostaminen on eri asia, koska sitä voi rakentaa lisää ja se ei välttämättä muuten kannata.

Jos olet sitä mieltä että siirtoyhteydet vaikka Saksaan on rahasta kiinni, ja että NordPoolissa on ylimääräistä vesisähköä, jne. mitä nyt suoraan sanoen en usko, mutta kuitenkin, niin tämä on argumentti vesisähkön ostamiseksi Saksassa. Ja ceteris paribus argumentti sen ostamista vastaan Suomessa, koska sitten sitä on vähemmän Saksaan myytäväksi.

Lyhyesti sanottuna vesisähkö on aivan täyttä huuhaata, viherpesua ja se että HKL/VR tuohon sotkeutuu aiheuttaa myötähäpeää.

Ja yleisemmin: Päästöjen vähentäminen ei ole yksinkertaista, yleinen energian ja päästöoikeuksien hinta on täysin keskeinen asia, mutta kun tarkoitus on vähentää niitä päästöjä ilmakehässä eikä paperilla niin se monimutkaisuus pitää nyt vaan sietää.
 
Antero, sä oot kuitenkin insinööri eli et saa yleistä humanistisuuttasi anteeksi tätä puppua. :)
No mutta, kyllä sinäkin humanistina olet aiemmin ymmärtänyt marginaalimuutoksen ja keskiarvon eron. Joten miksi se ero pitää kieltää tässä yhteydessä? ;)

Kaikissa ilmiöissä on niin, että yhden pienen ihmisen teko ei vaikuta mitään globaalisti. Vanha sananlasku: Ei sota yhtä miestä kaipaa. Mutta kun niitä pieniä tekoja on tarpeeksi paljon tai sotilaita kokonainen armeija, niin tapahtuu. Siitä tässä on kysymys.

Jos ajatellaan, ettei vesisähkösopimuksella ole merkitystä, yhtä hyvin voidaan ajatella, että ei ole mitään merkitystä sillä, jättääkö joku sen yhden lampun kotona sammuttamatta tai siirrytäänkö me täällä Suomessa johonkin vähäpäästöiseen, kun Kiina myrkyttää ilmaa jotain miljoona kertaa enemmän kuin me kumminkin.

Tietenkään Suomen vesisähkön tuotanto ei muutu merkittävästi siitä, paljonko täällä tehdään vesisähkösopimuksia. Vesisähköä tuotetaan voimaloiden valuma-alueen sademäärän mukaan – jos kyetään. Juuri nyt ei kyetä, vaan valutetaan lumen sulamisvesiä ohi. Periaatteessa vesisähköasiakkaiden perusteella voitaisiin vaikka nostaa huipputehoa siten, että ohijuoksutustarve vähenisi.

Energiateollisuuden mukaan vesisähkön vuosituotanto vaihtelee sademäärien mukaan ollen 9,5–17 TWh vuodessa. Normaalivuoden tuotanto on 13 TWh. Voimaloiden yhteenlaskettu huipputeho on 3,1 GW, joten teoreettisesta maksimituotannosta pystytään tuottamaan parhaimmillaan 63 %.

Raitio- ja metroliikenteen vuosittainen sähkönkulutus on noin 100 GWh. Se on 0,8 % Suomen vesivoiman keskituotannosta. Ohijuoksutuksissa menetetty energia on 0,6-1,0 TWh, eli 6–10 kertaa se sähkömäärä, jonka HKL:n sähköinen liikenne käyttää. Siis hyttysen kakkaa on näinkin suuren asiakkaan merkitys.

Mutta VR:n ja HKL:n vesisähköpäätökset tarkoittavat, että molemmat haluavat ostaa kestävällä tavalla tuotettua sähköä. Onko se paha asia, jota pitää haukkua viherpesuksi? Suomessa kun on tilanne, ettei täällä ole tarjolla muuta kestävää sähköä kuin vesisähköä, niin se on sitten ainoa kestävä sähkö mitä ne voivat ostaa.

Se marginaali ja globaali tulee siitä, että kun me tulemme tilanteeseen, jossa pitää päättää uusista voimalaitosinvestoinneista – kokonaistehon lisäämiseksi tai vanhentuvien laitosten korvaamiseksi – vesisähköasiakkaillakin on merkitystä. Koska he kasvattavat sitä joukkoa, jolle pitää tuottaa kestävää sähköä. Ne ovat kaupallinen insentiivi voimayhtiöille tehdä sellaisia päätöksiä, joita vihreät toivovat teollisuuden tekevän hyvää hyvyyttään.

Antero
 
Vs: Jätkäsaaren raitiotie

Tiedote muuten puhuu ratikasta lähipäästöttömänä. Eikö tämän lähi-etuliitteen voisi jättää nyt pois, kun ratikoiden sähkö on pesty vesisähköksi?
OT mutta ei, ei ja ei. Se vesisähkö on aivan täyttä huuhaata.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös