Rautatieliikenteen yksityistäminen

Re: Kilpailu rautatiekuljetuksista

R.Silfverberg sanoi:
Ihan hyvä strategia vielä, kun kilpailu ei ole vielä alkanut. Mutta kun se tosissaan alkaa, niin VR:lle voi tulla pulaa kuljetettavasta tavarasta. Ja silloin VR:llä on vetureita liikaa.
Ei tämä ole VR:lle ongelma. VR romuttaa jo nyt käyttökelpoista veronmaksajien rahoilla (ennen yhtiöittämistä) ostettua kalustoa. On VR:n edun mukaista estää kilpailua näin. Romutettuna kalusto ei tuota kuluja ja vielä melko pitkälle tulevaisuuteen poistettava kalusto on yhteisillä rahoilla maksettua, joten VR:n ei pahemmin tarvitse saada siitä korvaustakaan. Sen sijaan kilpailijoille joutuessaan kalustosta olisi haittaa.

Esimerkiksi Sr1 on yhteiskunnan maksama veturisarja. Sm1 ja Sm2 on hankittu ja peruskorjattu yhteisillä rahoilla. YTV:n maksama pääomakorvaus riittää luultavasti kuolettamaan samit noin 10-15 vuoden iässä.
 
Re: Kilpailu rautatiekuljetuksista

late- sanoi:
Ei tämä ole VR:lle ongelma. VR romuttaa jo nyt käyttökelpoista veronmaksajien rahoilla (ennen yhtiöittämistä) ostettua kalustoa. On VR:n edun mukaista estää kilpailua näin. Romutettuna kalusto ei tuota kuluja ja vielä melko pitkälle tulevaisuuteen poistettava kalusto on yhteisillä rahoilla maksettua, joten VR:n ei pahemmin tarvitse saada siitä korvaustakaan. Sen sijaan kilpailijoille joutuessaan kalustosta olisi haittaa.
Tuo kuulostaa jo vitsiltä!

Olisiko eduskunnalla mahdollista säätää jokin pakkoluovutuslaki ettei käyttökelpoisia yhteiskunnan varoilla aikoinaan hankittuja vetureita ja muuta kalustoa romutettasi, vaan siirrettäisiin kriisivarastoon, vähän samalla tavalla kuten käytöstä poistetuille höyryvetureille tehtiin? Eihän kriisivarastoinnin ehtona pitäisi olla pelkästään sodan uhka vaan myös muut skenaariot jotka muuttuva maailmantilanne aiheuttaa kansantaloudelle.

t. Rainer
 
Re: Kilpailu rautatiekuljetuksista

Rainerin, JE:n ja Rbnqss:in visioihin vastaisin muutamalla kommentilla.

Tavaraliikenne:
  1. DB / Schenkerille rakennetaan jo terminaalia Turkuun.
  2. VR Oy romuttaa kalustonsa (mm. Dv 15/16 - veturit) mieluummin kuin antaa sen kilpailijoille
  3. Venäjä / IVY - korttia ei tulla käyttämään. Kalustoa tuskin saisi katsastettua Suomessa.
  4. Ruotsissa ja Saksassa on perustettu myös nimenomaan pieniä "reppufirmoja" käytetyn kaluston pohjalle.
Henkilöliikenne
  1. Toimintaa henkilöliikenteen osalta säätelee EU:n palveluasetusesitys. http://www.raideryhma.fi/eu.pdf Jos se ei tule voimaan, Suomessa tuskin kilpaillaan.
  2. EU-n palveluasetusesitys johtaa käytännössä siihen, että kaluston omistus ja liikennöinti eriytetään, koska sopimuksen maksimikesto on 15 v ja raideliikennekaluston taloudellinen käyttöikä noin 30-50 v.
  3. Tehokkuutensa vuoksi HKL-metroliikenne voittaisi todennäköisesti kilpailun Helsingin lähiliikenteestä. Lisäksi, jos siitä tehdään YTV:n osa, niin liikenne voitaisiin antaa sille myös ilman kilpailua. Helsingin seudun paikallisjunaliikenne kiinnostaa myös mm. Connexia, mutta se hävinnee kilpailun HKL-metroliikenteelle.
  4. Ensimmäisenä asetuksen voimassaolopäivänä alkaa paikallisjunaliikenne ainakin Varsinais-Suomessa ja mahdollisesti muutamilla muillakin alueilla.
  5. Muiden alueiden kuin Helsingin kilpailu ei kiinnosta monikansallisia, joten ne liikennöidään siten, että kaluston omistaa paikallinen tai valtakunnallinen kalustoyhtiö ja liikennöitsijänä on paikallinen liikennöintiyhtiö joka erikoistuu pienimuotoiseen paikallisjunaliikenteeseen.
 
Re: 25% osuus ei VR Oy:n ansiota.

Mikko Laaksonen sanoi:
Ei 25% osuus tonnikilometreistä ole VR Oy:n ansiota!
En tätä kiistä. Mutta en silti väittäisi niinkään, että osuus on noinkin suuri VR:stä huolimatta.

On täysin oikea havainto, että rautatiet kuljettavat tässä maassa vain muutamia erikoistuotteita ja raaka-aineita. Tämä ei kuitenkaan ole "VR:n vika", vaan kaikkialla Euroopassa havaittava ilmiö. Esimerkiksi Ruotsissa Tukholmasta Eskilstunan (Jyväskylän kokoluokkaa) suuntaan johtavalla radalla ei kulje tavaraa ollenkaan, sama koskee Nynäshamnin satamakaupunkiin johtavaa rataa pääkaupungin läheisyydessä. "Rantaradan syndroomaa" sairastavat siis myös Ruotsin kaupungistuneimman alueen radat. Näin on siksi, koska tiiviisti asutetuilla alueilla raaka-ainekuljetuksia on suhteessa vähän. Ja Ruotsissa rautateiden osuus tavaraliikenteestä on edelleen, yli 9 vuotta täydellisen liikenteen vapauttamisen jälkeen, Suomen tasolla (25 %), Ruotsin lukua vieläpä vääristää melkoisesti Pohjois-Ruotsin raskas malmiliikenne.

Suomessa tavaraliikenteen vapauttaminen palauttanee radoille muutamia kokojunakuljetuksia, jotka VR on piittaamattomuuttaan saanut radoilta pois. Näin seurataan jälleen Ruotsin esimerkkiä. Rautatiekuljetusten osuus varmasti vähän nousee 25 prosentista, mutta mitään dramaattista muutosta en odottaisi.

R.Silfverberg sanoi:
Esim Sr1-vetureita on 110 kpl, ja kun tiedetään että henkilöliikenteen veturijunat korvataan suuremmassa määrin pendoilla ja muilla moottorivaunuilla ja jäljelläolevat vedetään pääosin Sr2-sarjan vetureilla, niin suuri osa vielä käyttökelpoisista Sr1:istä jouduttaisiin seisottamaan tyhjän panttina, ja se tulee maksamaan. Silloin myyminen tulee varmaan olemaan houkutteleva vaihtoehto.
Sähköistys laajenee lähivuosina oikoradalla, Vuosaaren radalla ja Kainuun radoilla. Siinä yhteydessä sähkövedon osuus kasvaa niin merkittävästi, että pidän hyvin epätodennäköisenä vetokaluston joutumista työttömäksi. Tähän vaikuttaa sekin, ettei Pendolinoja enää aiota hankkia lisää nykyisen 18 junan sarjan lisäksi, ja muut moottorijunahankinnat korvannevat Sm1/2-junat.

Leikkiäkseni ennustajaa sanoisin, että VR:n ideologia romuttaa kaikki käytöstä poistuva tulee kestämään sinne asti, kunnes ensimmäinen yksityinen toimija saa vakiinnutettua asemansa markkinoilla. VR nostaa siten liikenteeseen pääsyn kynnystä, ja pakottaa ensimmäisen tulokkaan mittaviinkin investointeihin. Mutta sen jälkeen, kun ensimmäinen omalla kalustolla toimiva yksityinen toimija on vakiinnuttanut liikenteensä, VR luopunee nykyisestä politiikastaan. Siinä vaiheessa käytettyä kalustoa alkaa nimittäin olla enemmän ja enemmän tarjolla muistakin lähteistä, joten VR ei enää kuitenkaan voi estää uusien tulokkaiden tuloa. Ruotsin kokemukset osoittavat, että usean yhtiön markkinoilla valtiolliset toimijat jopa pyrkivät toimimaan joidenkin yksityisten kanssa yhteistyössä kilpaillakseen muita yksityisiä vastaan. Esimerkiksi valtionyhtiö TGOJ Trafik on Ruotsissa myynyt sekä sähkövetureita, dieselvetureita että moottorijunia yksityisille.
 
Re: Kilpailu rautatiekuljetuksista

Mikko Laaksonen sanoi:
3. Tehokkuutensa vuoksi HKL-metroliikenne voittaisi todennäköisesti kilpailun Helsingin lähiliikenteestä. Lisäksi, jos siitä tehdään YTV:n osa, niin liikenne voitaisiin antaa sille myös ilman kilpailua. Helsingin seudun paikallisjunaliikenne kiinnostaa myös mm. Connexia, mutta se hävinnee kilpailun HKL-metroliikenteelle.
Vaikka kuntarakenneuudistuksen yksityiskohdista onkin riitaa hallituksen sisällä ja ulkopuolella, melko selvä yksimielisyys on siitä että muutosta tarvitaan. Mahdollisesti pääkaupunkiseudullakin. Eli HKL:n ja YTV:n roolien sulautuminen ei nähdäkseni ole välttämättä pelkkää utopiaa.
 
Re: Kilpailu rautatiekuljetuksista

JE sanoi:
yksityiskohdista onkin riitaa hallituksen sisällä ja ulkopuolella, melko selvä yksimielisyys on siitä että muutosta tarvitaan. Mahdollisesti pääkaupunkiseudullakin. Eli HKL:n ja YTV:n roolien sulautuminen ei nähdäkseni ole välttämättä pelkkää utopiaa.
Uskon, että tämä on vain ajan kysymys. Tähän suuntaan on erittäin kovat paineet sen vuoksi, että YTV:ssä osataan laskea, miten paljon HKL:ää kalliimpaa samanlaista liikennettä YTV nyt joutuu ostamaan. Toinen paine on länsimetro. Ennen kuin sen tai vastaavan järjestelyn rakentamisesta päätetään, on päätettävä, miten tuo liikenne organisoidaan. Lain mukaan se on seudullista liikennettä, jonka hoitoon on YTV:llä monopoli. Martinlaakson radan päätyminen VR:lle siirsi näiden päätösten tekoa muutamalla kymmenellä vuodella.

Vetokalustosta sanoisin sen verran, että VR Oy on tarkoituksellisesti pyrkinyt luomaan virheellistä kuvaa siitä, ettei täällä voi ajaa kuin VR Oy:n kalustolla. Euroopassa toimii jo nyt veturivuokraus, ja kalustoa on tarjolla koko Euroopan alueelle. Eivät nämä ole niin kummallisia asioita enää, sen vuoksi UIC on tehnyt vuosikymmenet standardointityötä.

Sähköjärjestelmät on jo valmiiksi yhteensopivat näissä vetureissa, ne toimivat kaikilla tarjolla olevilla jännitteillä. Puskin- ja vetolaitteet sopivat yhteen. Ulottuma tehdään pienimmän profiilin mukaan, ei ole minkään ongelma. Telirakenne suunnitellaan 1600 mm:n raideleveydelle, pyöräkerrat valitaan sen mukaan, mihin veturi vuokrataan. Kulunvalvontalaitteeseen tarvitaan adapteri, jonka hinta ei ole kynnyskysymys millään tavalla.

Eli VR Oy:n kalusto on tehty ahtaasti RHK:n mittojen mukaan, mikä on VR Oy:n itsensä kannalta typerää: se on sulkenut itseltään pois mahdollisuuden jälleenmyyntiin tai operointiin muualla. Esimerkiksi virheiksi osoittautuvat hankinnat tulevat VR Oy:n tappioksi, koska kalustoa ei voi myydä juuri minnekään. Tämä tyhmyys ei estä muita tuomasta tänne yhteensopivaa kalustoa, joka on suunniteltu sitä varten, että se toimii kaikkialla vapaan EU:n alueella.

Antero
 
(poistettu syntyhistoriaa)
Rbnqss sanoi:
Nyt sitten käy niin että RHK katsoo tämän raiteen olevan kannattamaton mutta kainuulainen tehdas taas katsoo että se on huomattavasti edullisempi kuljetusmuoto tonnimäärään perustuen että se päättää että tämä 4 kilometrin pituinen rata ja tehtaan ratapihan raiteet kannattaa ostaaa yksityisraiteeksi. VR jättää vaunut lähimmälle ratapihalle ja Junahullut OY:n omistama veturi käy hakemassa vaunut sieltä tarvittaessa. Näin huomataan että se kannattamattomuus olikin johtunut vaan veriveljien RHK:n ja VR:n juonittelusta. VR kun olisi siirtänyt koko raideliikenteen kumipyörille.
Vähän karkasi nyt salaliittoteorian puolelle. Katsopa http://www.rhk.fi/tutkimus/RHK_vahaliikenteiset_loppuraportti.pdf
ja sieltä vaikkapa sivut 20-22. Esimerkkisi kuvaa hyvin esimerkiksi Lahti-Heinola -rataosaa, jota RHK ei ole lakkauttamassa.
 
Re: Kilpailu rautatiekuljetuksista

Antero Alku sanoi:
Ensi kuun lopussa me muuten taidamme saada tietää julkisestikin, ketkä tänne ovat tulossa. Sillä hakemukset ratakapasiteetista on jätettävä siihen mennessä, ja hakemukset lienevät julkisia.
Mihin tämä perustuu? Verkkoselostuksessa kun sanotaan jotain ihan muuta. Edit: poistettu turhat rivivälit.
 
Compact sanoi:
Täällä kun on toisaalta takerruttu VR Oy:n epäkuranttien yli 40 vuotta vanhojen vetureiden ja matkustajavaunujen romutukseen tai kuviteltuun edelleenmyyntiin jollekin tulevaisuuden liikennöitsijälle ja "kansallisomaisuuden" hävittämiselle niin eikö tämä TT:n hävityksen alku myös kirvoita vastaavaan, että kaupunkilaisten verorahoilla kustantamia ratalaitteita tuhotaan eikä anneta toisille operaattoreille jotka hoitaisivat liikennettä paremmin jne... - - Eikä varmaan jokin ajateltu uusi rautatieyritys hanki kalustoa, joka on tuonkin ikäistä ja oikeasti romutusta odottavaa?
Asetelma on kieltämättä ainutlaatuinen. Jo VR:n yhtiömuodosta johtuen pidetään mahdottomana, että valtio-omistaja velvoittaisi VR:n ylläpitämään kannattamatonta henkilöliikennettä. Silti sitä pidetään yksinomaan normaalina, että yhtiön liiketaloudellisen edun vastaisesti sitä pyydetään tilaamaan vaunuja Talgolta tai myymään kalustoaan pois, koska omistaja toivoo saavansa yhtiölle kilpailijoita.

Mutta yhtä kaikki. Siinähän se koko idea on, että uudet yrittäjät tulevat leikkimään muiden käytetyllä kalustolla. Ruotsissa rautateiden tavaraliikenne on ollut kilpailulle täydellisesti vapaana yli yhdeksän vuotta. Yksikään yksityinen toimija ei ole kertaakaan turvautunut uudishankintoihin, on turvauduttu käytettyyn tavaraan kotimaasta tai ulkomailta. Muutama 1950-luvun sähköveturi (tyypit Da, Ra) on kaivettu museoista takaisin linjalle. Norjassa tilanne on melko lailla sama. Ehkä lättähattujen aika ei meillä sittenkään ole vielä ohi, ovat kuitenkin useimmat esimerkiksi Da-vetureita uudempia.
 
Re: Kilpailu rautatiekuljetuksista

JudgeT sanoi:
Antero Alku sanoi:
Ensi kuun lopussa me muuten taidamme saada tietää julkisestikin, ketkä tänne ovat tulossa. Sillä hakemukset ratakapasiteetista on jätettävä siihen mennessä, ja hakemukset lienevät julkisia.
Mihin tämä perustuu? Verkkoselostuksessa kun sanotaan jotain ihan muuta. Edit: poistettu turhat rivivälit.
Kumpaa asiaa taroitat, kapasiteetin hakua vai julkisuutta?

En jaksa nyt kaivella, mutta eikö ole säädetty, että vakituisen liikenteen aikataulut eli ratakapasiteetti haetaan vuotta ennen. RHK:n kannalta ei ole ihan pikku juttu sovittaa kaikkien junat "grafiikkaan" ja sitä ennen vielä selvittää riitatilanteet. Sikäli ei ole ihan kohtuutonta, että aika on niin pitkä.

Antero
 
Minusta on turha selittää, kuinka kalusto on annettu VR Oy:lle, ja nyt se on sitten sen yksityisomaisuutta, jolla on yksityisomaisuuden suoja, ja sitä ei voi kuin ulosmitata - jos on peruste.

VR Oy:n omistaa valtio, ja omistajalla on oikeus päättää omistamansa osakeyhtiön omaisuudesta aivan mitä haluaa. Sen saa jopa lahjoittaa pois toisin kuin valtion viraston omaisuuden kanssa aikanaan oli.

Puhutaan julkisesti, ettei omistajaohjaus toimi. Olen samaa mieltä, jos omistaja antaa omistamansa yhtiön hävittää kaikkea vain sen vuoksi, että sillä yritetään suojata omaa tehotonta toimintaa.

Käyttökelpoisuus tai romuisuus ovat lisäksi täysin suhteellisia asioita. Ikä ei sitä ratkaise, vaan ylläpidon halu. Nähdäänhän se Dv12-sarjoista, jotka ikäperusteella olisi pitänyt romuttaa jo ajat sitten. Samoin nähdään siitä, miten Ruotsissa Connex peruskorjaa eli uudistaa vanhaa kalustoa lepovaunuiksi tai miten Ranskassa SNCF on modernisoinut saman ikäistä "plootukalustoa" jota meillä romutetaan. SNCF on rekisteröinyt tämän kaluston 160 km/h nopeudelle, ja sitä myös ajetaan.

Antero

MODEDIT/vko: Tämä viesti (ja pari vastausta) leikattu raitiovaunupuolen Töölöntoriin liittyvästä ketjusta
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Edelleenkään ei oikeastaan kuulu tähän, mutta jatkona edelliseen AA:n juttuun ja sitäpaitsi kaikkihan julkaistu kuitenkin tulee täällä luetuksi, kun on niin kiinnostavaa. Foorumin kulunvalvonta ei varmastikaan tästä kyllä pidä :evil:

Hiljattain on onnistunut "uuden" vetokaluston kierrätys ja kohdetta tullaan myöhemmin hyödyntämään Suomen valtion omistamalla rataverkolla.

MVH on nimittäin ostanut UPM-Kymmeneltä Valmetin v. 1990 valmistaman N-sarjan dieselsähköisen teliveturin, jonka teho on 727 kW (Dv16:n ja Dv12:n väliltä) ja Sn 60. Veturi on tällä hetkellä perinpohjaisessa entrauksessa Tampereella entisen Valmetin veturioikeudet nykyään omistamassa Pajakulman konepajassa Nekalassa. MVH tulee käyttämään RHK:lta saadun sarjatunnuksen Dv13 jo saanutta ja nro:lla 9001 tulevaisuudessa nähtävää veturia omissa työjunissaan, näin ensi alkuun Pohjois-Suomessa.

Suomen "irtonaisimmat" veturit ovat tätä nykyä teollisuuden järjestelyratapihojen "pässejä", eli jos joku haluaa porsaanrei'istä läpimeneviä kierrätysvetureita heti käyttöönsä, niin ne ovat 1960-70-lukujen tehdaskäytössä kuluneita Moveja ja Otsoja.

MVH on ostanut Viron kautta VRR:n vanhaa toppakonekalustoakin. VRR myi ensin sinne yhden toppakoneen ja sitten "romu" palasi tänne takaisin, voitti kilpailun ja ratahomma hoitui. MVH on tehnyt myös paljon ratatöitä HKL-metrolle, kilpailun perästä. VRR luuli päässeensä eroon epäkurantista työkoneesta, mutta hetken kuluttua se palasi ja kilpaili tiukassa kisassa entistä isäntäänsä vastaan. Tämä on eräs takaraivoon iskostunut juttu näistä "ulosmyynneistä".

MVH:n kotisivut http://www.mvh.fi/radanrakennus.html
Pajakulman kotisivut http://www.pajakulma.fi/suomi/kiskokalusto/index.shtml
 
Nuo Movet ja Otsot saattavat hyvinkin tulla vallitseviksi työjuhdiksi yksityisen tavaraliikenteen palveluksessa. Onhan Ruotsissakin yksi teollisuudelle toimitettu Lokomon kolmiakselinen dieselveturi päätynyt yleisen liikenteen firmalle.
 
Antero Alku sanoi:
Puhutaan julkisesti, ettei omistajaohjaus toimi. Olen samaa mieltä, jos omistaja antaa omistamansa yhtiön hävittää kaikkea vain sen vuoksi, että sillä yritetään suojata omaa tehotonta toimintaa.

Käyttökelpoisuus tai romuisuus ovat lisäksi täysin suhteellisia asioita. Ikä ei sitä ratkaise, vaan ylläpidon halu. Nähdäänhän se Dv12-sarjoista, jotka ikäperusteella olisi pitänyt romuttaa jo ajat sitten. Samoin nähdään siitä, miten Ruotsissa Connex peruskorjaa eli uudistaa vanhaa kalustoa lepovaunuiksi tai miten Ranskassa SNCF on modernisoinut saman ikäistä "plootukalustoa" jota meillä romutetaan. SNCF on rekisteröinyt tämän kaluston 160 km/h nopeudelle, ja sitä myös ajetaan.
Omistajaohjaus VR:ssä ei todellakaan toimi. Kimmo Sasin manööveri VR:n hallituksen vaihtamiseksi keväällä 2003 sitä paitsi saattoi omistajapolitiikan naurunalaiseksi siinä määrin, että VR tuskin suhtautuu omistajaansa enää vakavasti. Romutusohjelmassa tosin ei ole mitään järkyttävää tai ihmeellistä. VR vain matkii Ruotsin edesmennyttä SJ-liikelaitosta epätoivoisesti yrittäessään lykätä kilpailijan rantautumista.

Menee hiustenhalkomiseksi, mutta sanonpa silti: Pitäisin VR:n ongelmana ennemmin innovatiivisuuden puutetta ja joustamattomuutta kuin tehottomuutta. Tietystikään periaatteellisesta tehokkuudesta ei ole paljoa hyötyä, jos markkinoihin ei osata sopeutua.

Pohjois-Ruotsin liikenteen kilpailutus Connexille on muuten varoittava esimerkki siitä, miten kilpailutuksessa ainakaan ei saa käydä. Connex jätti räikäesti polkuhintaisen tarjouksen ylipäätään vain siinä toivossa, että kilpailija Tågkompaniet ei selviäisi tappiostaan. Liikenteestä itsestään Connex ei koskaan ollut kiinnostunut, mutta joutui siitä luonnollisesti vastuuseen. Sitten vastuuta onkin pakoiltu kaikki porsaanreiät hyödyntäen. Kiirunan ja Uumajan välille lupailtuja päiväjunia ei koskaan ajettu yhtäkään vuoroa, ja yöjunaliikennettäkin on karsittu. Vaunuston kunnostus oli enää viimeinen, epätoivoinen keino saada edes vähän myönteistä julkisuutta - ja parantaa kannattavuutta edes vähän. Tågkompaniet puolestaan selviytyi hengissä Norjan valtion NSB:lle suunnatun osakeannin tukemana. Ellei pelastavaa norjalaista ilmenisi suomalaisfirmoille, meilläkin saattaisi olla uhkana polkuhintapolitiikan seurauksena tilanne, jossa kaikki on jyvitetty muutaman toimijan kesken. Kilpailutuksen pelisäännöt onkin todella tarkkaan mietittävä, jotteivät markkinat keskittyisi liiaksi.
 
Re: Kilpailu rautatiekuljetuksista

Antero Alku sanoi:
En jaksa nyt kaivella, mutta eikö ole säädetty, että vakituisen liikenteen aikataulut eli ratakapasiteetti haetaan vuotta ennen. RHK:n kannalta ei ole ihan pikku juttu sovittaa kaikkien junat "grafiikkaan" ja sitä ennen vielä selvittää riitatilanteet. Sikäli ei ole ihan kohtuutonta, että aika on niin pitkä.
Rautatielain tämänhetkisessä versiossa viitataan verkkoselostukseen. Verkkoselostuksen luvussa 4 (Ratakapasiteetin jakaminen) todetaan: "Ratakapasiteetin hakijan on haettava ratakapasiteettia kutakin aikataulukautta varten aikaisintaan 12 ja viimeistään 8 kuukautta ennen aikataulukauden voimaantuloa", mikä koskee säännöllistä liikennettä. Verkkoselostuksessa kerrotaan, miten prosessi etenee tämän jälkeen. Niin, ja onhan verkkoselostuksessa myös liikenteen priorisointiohje, jota voidaan soveltaa tarvittaessa.

Kumpikaan mainittu lähde ei ota kantaa ratakapasiteettihakemusten julkisuuteen, joten tämä lienee RHK:n liikennejärjestelmäosastolla linjattava asia.
 
Takaisin
Ylös