339-DF, junamatka Suomesta Keski-Eurooppaan on tällä hetkellä vain marginaalisesti hyödyllinen konsepti, jos kohta itse voisin olla kiinnostunut kokeilemaan. Tallinnan-tunnelin suurin käyttäjämäärä tulisi paikallisliikenteestä, ja lisäksi se lyhentäisi tavarakuljetusten matkaa ja kilpailisi laivaliikenteen kanssa rahtimarkkinoilla.
On totta että tilanne on ristiriitainen. Lentoliikenne kasvaa, mutta samaan aikaan ei ole esitelty mitään uskottavaa roadmappiä muille kuin öljykäyttöisille lentomoottoreille. Lentoliikenteen loppu vaikuttaa kaukaiselta, mutta asiat eivät aina etene lineaarisesti, ja siksi olisi Suomen kannalta hyvä rakentaa valmiutta tulla toimeen myös ilman lentoliikennettä olevassa tulevaisuusskenaariossa. On myös mielenkiintoisia heikkoja signaaleja, jotka puhuvat junan puolesta: lento-juna-substituutio on ollut viime vuosikymmenet kilometreissä mitattuna pidentymään päin kun junamatkat ovat nopeutuneet. Muutaman viime vuoden aikana olen ollut havaitsevinani myös sellaisen trendin (sekä omassa käyttäytymisessä että ympäristöä seuratessa), että lyhyt matka-aika ei ole enää kaikki kaikessa, kun matka-aikaa voi teknologian ansiosta hyödyntää paremmin työhön ja viihtymiseen. Esim. Tampere-Helsinki Onnibussissa menee psykologisesti mitattuna aivan riittävän nopeasti, kun iPadillä voi puuhastella kaikkea netissä, jopa katsella uutisia tai muita videoita liikkuvana kuvana. Aikaisemmin mikä tahansa muu kuin nopein junamatka tuntui liian tuskallisen hitaalta.
Kyllä sitäpaitsi Suomi - Keski-Eurooppa -junalle löytyisi matkustajia ainakin sitä kautta, että junat voivat pysähdellä matkalla ja näin tarjota lukuisan määrän lyhyempiä yhteyksiä. Suomen sisällä Rovaniemi-Helsinki -junassa harva saattaa matkustaa koko matkaa: joku matkustaa Rovaniemi-Oulu, joku toinen Kemi-Kauhava ja kolmas Tampere-Riihimäki. Aika pitkälti kyse on "build it and they will come" -ilmiöstä. Tarjonta luo kysyntää.
Käyttötarkoitus lentoliikenteen korvaajana on tällä hetkellä marginaalinen, mutta kuitenkin sellainen tulevaisuuden jokerikortti, johon kannattaisi satsata varmuuden vuoksi. Tosin yhteyteen liittyy myös kansainvälispoliittisia epävarmuuksia: Venäjä uhittelee Baltian maille ja pahimmillaan saattaisi kaapata korridorin jostain kohtaa kontrolliinsa. Pitkällä aikavälillä tuskin näin käy, mutta kaikenlaisia lyhyen aikavälin uhkia on olemassa. Jos ajatellaan Suomen huoltovarmuutta, yhteydet maata pitkin (ja meren yli) Ruotsiin ja Norjaan (myös Jäämerelle) pysynevät potentiaalisesti tärkeinä.
P.S. Kävin kesälomalla pikakäynnillä Lapissa, Pohjois-Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa. Matka Suomesta Jäämerelle on loppujen lopuksi lyhyempi kuin olin koskaan tajunnut. Ja Suomi käsittämättömän iso. Mutta silti paluumatkalla onnistuin taittamaan matkan Kiirunasta Tampereelle yhdessä päivässä: Kiiruna-Kemi autolla, mistä Kemi-Tampere junalla ja illaksi kotiin nukkumaan. Tämä antaa uskoa sille että vastaava pätkä junamatkana on ihan realistinen johonkin muuhunkin suuntaan.
