Runkoverkkoon kuulumattomien ratojen tulevaisuus

Jos esimerkiksi Nurmes ei pysty tarjoamaan riittävästi hyviä työpaikkoja niin väistämättä osa ihmisistä haluaa muuttaa pois, vaikka junia lähtisi sieltä 5 min välein kaikkiin ilmansuuntiin. Jos sen sijaan hyviä työpaikkoja löytyy niin taatusti löytyy asukkaitakin, vaikka Nurmekseen ei kulkisi ensimmäistäkään matkustajajunaa.

Niin eihän paikallisjunaliikenne juurikaan luo työpaikkoja lyhyellä aikavälillä. Mutta se jakaa tietyn keskuksen kasvun hedelmiä laajemmalle alueelle. Ja onhan yritysten sijoittumisessa tärkeää työvoiman saatavuus. Työvoimaa olisi saatavissa sanotaanko 45min säteellä =60km( 5km pysäkkiväli ja 110km/h liikennöintinopeus), Nurmeksen tapauksessa se tarkoittaisi Lieksa ja Nurmeksen kaupunki yhdentymistä 23.000 asukkaan kaupungiksi. Olemassa olevien yritysten olisi turvallisempaa laajentaa tuotantoaan, koska työssäkäyntialue olisi suurempi.
 
Eikä voimakkaalla vauhdilla kasvavaan Sotkamoon olisi pitkä matka, noilla nurkilla kun töitä ei usein ole liikaa, niin kyllä sitä moni nurmeslainen ennemmin istuu tunnin junassa Vuokattiin kun muuttaa etelään, jos vaihtoehtoja tarjotaan.
 
Henkilöliikenteen palauttaminen Huutokosken ja Savonlinnan välille (kuten myös Nurmeksen ja Kontiomäen välille) kuului vuonna 1994 julkaistun paikallisliikenteen kehittämistyöryhmän mietintöön ns. ensimmäiseen vaiheeseen, jolloin liikenne olisi alkanut uusilla Dm11-moottorivaunuilla jo vuosina 1997-98.

Mielenkiintoista. Haluaisin kuulla ko. mietinnöstä lisää.
 
Mielenkiintoista. Haluaisin kuulla ko. mietinnöstä lisää.

Asiasta on kerrottu ainakin vuoden 1994 Resiinoissa. Minulla pitäisi olla tuo mietintö itsellänikin, mutta se on arkistoituna ullakolla, joten ihan äkkiä en taida päästä siihen käsiksi ;)
 
Niin eihän paikallisjunaliikenne juurikaan luo työpaikkoja lyhyellä aikavälillä. Mutta se jakaa tietyn keskuksen kasvun hedelmiä laajemmalle alueelle.

Ehkä se jakaisi, jos Nurmeksen suunnalla tuollainen suuri ja voimakkaasti kasvava kaupunkikeskus olisi mutta kun ei ole.
 
Ehkä se jakaisi, jos Nurmeksen suunnalla tuollainen suuri ja voimakkaasti kasvava kaupunkikeskus olisi mutta kun ei ole.

Voitaisiinhan sitä kunnostaa vaikka rata Kajaanista Ouluun Pendolino-nopeuksille. Jos matka-aika saataisiin lähemmäs tuntia, kituva Kajaani saisi piristysruiskeen Oulun menestyksestä. Toki kannattavampia tällaiset hankkeet ovat etelässä, kun julkisen liikenteen käyttäjäpohja on täällä vahvempi ja olemassa oleva verkko syöttää tehokkaasti matkustajia. Kajaanissa voisi mennä henkilöautolla asemalle, mutta Oulussa olisi ongelmana, miten päästä asemalta vaikkapa Kempeleen teknologiapuistoon.
 
Mielenkiintoista. Haluaisin kuulla ko. mietinnöstä lisää.


Resiinasta 1/95 lainattuja paloja

"DM 11-kiskobusseja alkanee tulla rataverkolle helmikuusta 1996 alkaen...tällöin kiskobussit tulisivat ilmeisesti liikennöimään seuraavasti:

Savonlinna-Pieksamäki (syyskuu 1996)
Kallislahti, Rantasalmi, Kolkontaipale, Joroinen, Huutokoski, Siikamäki

Junapareja/vrk: 4
 
Olisiko tavaraliikenteen vähyyteen syynä myös se, että radalla on niin paljon henkilöliikennettä ettei tavaraliikenteelle jää tilaa? Tällaisen väitteen kuulin joskus. Inkoossa olisi kuulemma Joddbölen teollisuusalueen yritysten keskuudessa suuri kysyntä noin 6 km sivuraiteelle Inkoon asemalta, mutta sitä ei ole silti rakennettu, koska ei ole ollut rahoittajaa.

Yksi syy lienee rataosan lyhyet kohtauspaikat. Eihän silloin rataa kunnostettaessa edes harkittu tavaraliikenteen säilyttämistä saati sitten nykyisenkaltaista tasatuntiliikennettä? Käytännössä rahtia voi ajaa Helsingistä Turkuun päivisin, mutta esim. Salon kolmosraiteen pituus rajoittaa junapituuden 405 metriin. Siuntion kakkosraide taas 475 metriin. Käytännössä tuo koskee vain läpikulkevaa liikennettä, minkä pitäisi mahtua kohtaamaan liikennepaikalla muita junia.

Mutta olisiko siellä mitään ajettavaakaan päivällä? Tyhjien ammoniakkivaunujen kuljetus puolen päivän aikoihin Turusta Venäjälle. Loput idän suunnan kannattavat tavarajunat kulkevat kyllä yöaikaan, joskin Tampereen kautta. Rantaradan tavaraliikennepaikkojen Piikkiö, Salo, Pohjankuru ja Kauniainen liikenne tarpeet pystytään nytkin päivällä liikenteen seassa hoitamaan. Näiden liikennepaikkojen junat ovat päivystysluonteisia tavarajunia, joita ajetaan Karjaalta ja Turusta käsin aina, kun on tarvetta. Sitten on vielä joitain Turku-Karjaa-Riihimäki puutavarakuljetuksia. Mutta muuten asia taitaa olla niin, että mitään kuljetettavaa näiden kahden "suurkaupungin" välillä ei VR Oy:llä ole. Tai jos onkin, sen ajaa Transpoint. Siksi tuolle välille tehdään moottoritietä? Tai siksi VR-Yhtiöt ajaa rekkoja, kun tuonne tehdään moottoritietä. Tai siksi, että rataosan infra uhkaa vajota (?) yhdessä muun rannikko-Suomen infran kanssa mutaan...

Turku-Pasila välillä ajettiin tavarajuna viimeksi vuonna 2004. Silloinkin ylimääräisenä ja kyydissä oli paljon kontteja. Sen jälkeen on viime aikoina lähinnä yöaikaan erityisesti Karjaa-Turku välillä havaittu paljon Dv12-sarjan vetureita ilman tavaravaunuja ja niiden kanssa, mutta se onkin sitten aivan eri juttu.

Olen myöskin ihmetellyt, miten ja mistä rautatietilasto-julkaisuun (http://www.rhk.fi/tietopalvelu/tilastot/2007/) saadaan rataosien liikennemäärät. Laskentatapa ei näytä olevan totuudenmukainen. Kirkkonummi-Karjaa välillä ei luotettavan lähteen (RHK) mukaan ole ajettu kuin yksi (tyhjä) tavarajuna vuonna 2006 ja sitten tilaston sivun 38 kartassa on tälle osuudelle nettona peräti 155 000 t! Mitä ihmettä tämä oikeastaan merkitsee? Yrittääkö joku pääkonttorilla vähän huijata meitä tarkkaavaisia harrastajia laskemalla pendosiirtojen junapainot tavaraliikenteen tonneiksi? Se tekee 470 pendolinoyksikön verran. :)

Rantarata on muuten melko poikkeuksetta joka yö täysin tyhjillään klo 1.00-5.48 välisen ajan (poislukien Kirkkonummi-Helsinki asema välin lähiliikennejunat, niistäkään ei tukkeeksi asti ole!). Ei yhtään mitään liikkeellä ja paaaljon kapasiteettia käytettävissä. Rata menee tuossa 20 metrin päässä ja voi vain todeta, että yöt ovat nykyisin jokseenkin rauhallisia tässä kohdin. Toivottavasti tämä vastasi yhteen kysymykseen riittävän perusteellisesti ja herättää koko joukon uutta kysyttävää... :)

Toisaalta rataosan varrelta on purettu erittäin paljon teollisuusraiteistoa koko Turku-Helsinki välin liikennepaikoilta 90-luvun aikana, ehkä liikenteen mahdollisuudet on näin nokkelasti onnistuttu poistamaan?
 
Viimeksi muokattu:
RHK:n sivuille "radan käyttö"-osioon kuuluvaan ratatyö-listaan on ilmestynyt 2008 alustavat ratatyöt. Sl-Hko-remontti on ajoitettu touko-syyskuulle.
 
Oulussa olisi ongelmana, miten päästä asemalta vaikkapa Kempeleen teknologiapuistoon.

Oulun rautatieaseman vierestä linja-autoasemalta lähtee talviarkena linjan 70 busseja puolen tunnin välein -Kempele-Liminka-Tyrnävä, mutta missähän päin Kempelettä se teknologiapuisto on, kun ei löydy "puhelinluettelon kartasta"?
 
Oulun rautatieaseman vierestä linja-autoasemalta lähtee talviarkena linjan 70 busseja puolen tunnin välein -Kempele-Liminka-Tyrnävä, mutta missähän päin Kempelettä se teknologiapuisto on, kun ei löydy "puhelinluettelon kartasta"?

Tietääkseni ei olekaan, niitä on Linnanmaalla ja Oulunsalossa.
 
Tietääkseni ei olekaan, niitä on Linnanmaalla ja Oulunsalossa.

Kempeleessä on kyllä pieni teknologiakeskittymä Oulunsalon kuntakeskuksen lähistöltä Oulun suuntaan mennessä. Siellä on ainakin Polarin toimipiste. Osoite on tällä paikalla Professorintie, Kempele, jos joku tahtoo Google Mapsista katsoa.
 
Osoite on tällä paikalla Professorintie, Kempele.

Tämä löytyy puhelinluettelonkin kartasta. Siinä lähistöllä on Lentokentäntiellä linjojen 18, 19 ja 66 pysäkkipari. Linjalla 19 pääsee sekä lentoasemalle että Oulun keskustaan (joukkoliikennekadulle) jopa kolmesti tunnissa ja meneepä se Linnanmaallekin. Linjalla 18 pääsee silläkin Oulun keskustaan (ei kuitenkaan joukkoliikennekadulle), mutta Kaakkurin ja Maikkulan kautta kiertäen ja päätepysäkki on Nallikarissa (kylpylähotelli). Ja Mörön numeroima linja 66 menee Hailuotoon 1 - 3 kertaa päivässä; matkaan sisältyy 25 minuutin lauttamatka (ei, valitettavasti ei tax-freetä).

Lentokenttä on lähempänä kuin rautatieasema. Ja joidenkin ennakkoluulojen mukaan hitech-insinöörit ajavat mieluummin taksilla...
 
Linjalla 19 pääsee sekä lentoasemalle että Oulun keskustaan (joukkoliikennekadulle) jopa kolmesti tunnissa ja meneepä se Linnanmaallekin.

Eikös linja 19 kulkenut neljästi tunnissa jossain vaiheessa? Minkäs takia se nykyään menee vain kolmesti tunnissa? Vahva linja kun on.
 
Eikös linja 19 kulkenut neljästi tunnissa jossain vaiheessa? .

En muista, että 19 olisi koskaan mennyt neljästi tunnissa, vaan enimmilläänkin kolmesti. Yhteen aikaan linja 4 kulki talviarkena ennen iltaa neljästi tunnissa. Oulun paikallisliikenteessä linjoja ajetaan yleensä puolen tunnin välein ja iltaisin, viikonloppuna ja kesällä kerran tunnissa. Linja 19 on oikeastaan ainoa poikkeus tiheämmän liikenteen suuntaan.

Luulen, että muistaisin, jos 19 olisi mennyt neljästi tunnissa jossain vaiheessa, koska se on kulkenut kotoani katsoen lähimmän pysäkin kautta koko sen ajan, kun se on kulkenut väliä Linnanmaa - Oulunsalo. Ennen vanhaanhan se kulki väliä Puolivälinkangas - Oulunsalo, Salonpää enimmäkseen puolen tunnin välein. On minulla kyllä painetut aikataulutkin tallella, mutten nyt jaksa alkaa tarkistaa.
 
Takaisin
Ylös