Mikko Laaksonen
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,789
Re: Laissa taitaa olla vikaa ...
Etsin nyt ja löysin SIKA:n tekemän tilaston Ruotsin joukkoliikenteestä. Tämä on Suomen joukkoliikenteen suoritetilastoa vastaava tilasto.
Tilasto ei vaikuta olevan aivan suoraan vertailukelpoinen Suomen tilastojen kanssa. Alla olen laskeskellut vertailukelpoisia tunnuslukuja. En voi taata lukujen luotettavuutta ja, lisäksi Ruotsin luvuissa on infrakuluja joita ei Suomessa ole. Lisäksi tiedoista ei pystynyt laskemaan erikseen hallinnon ja markkinoinnin ja infran osuutta.
Ruotsissa kokonaisuutena tehtiin v. 2003 124 matkaa / asukas / vuosi eli yhtä paljon kuin Turussa. Ruotsin joukkoliikennejärjestelmää voikin keskimäärin luonnehtia saman tasoiseksi kuin Turun.
Tässä koko Ruotsia koskevia tunnuslukuja, jotka sain laskettua tilastosta
On huomioitava, että lukuja nostaa erityisesti Tukholman ja Göteborgin infrastruktuurikustannusten laskeminen kuluiksi.
Joukkoliikennematkoja kaikkiaan Ruotsissa: 1 166 miljoonaa
Joukkoliikenteen tuki kokonaisuudessaan 17 650 miljoonaa kruunua
(=1 878 miljoonaa euroa)
Tuki / matka: 15,1 kr = 1,61 €
Alueellisia joukkoliikennematkoja 1 117 miljoonaa,
Tuki 9 742 miljoonaa kruunua (= 1 036 miljoonaa euroa) josta infra-, hallinto- ja markkinointikuluja 6 521 miljoonaa kruunua (= 693,9 me)
Infra- hallinto- ja markkinakuluineen (9 742 Mkr / 1 036 Me):
Tuki / matka: 8,72 kr = 0,93 €
Matkan pituus keskimäärin noin 9 km,
Tuki / matkustajakilometri: 0,96 kr = 0,10 e
Tuki / asukas: 1085 kr = 115,45 e.
Ilman infra- hallinto- ja markkinointikuluja (3 215 Mkr / 342 Me):
Tuki / matka: 2,88 kr = 0,31 €
Matkan pituus keskimäärin noin 9 km,
Tuki / matkustajakilometri: 0,32 kr = 0,034 e
Tuki / asukas: 1085 kr = 115,45 e.
Käytännössä voi sanoa, että ilman hallinto- markkinointi- ja infrakuluja liikenteen tuotantokustannukset ovat suoraan vertailukelpoisia Helsingin, Turun ja Tampereen liikenteeseen. Mutta ylläolevat luvut ovat kyllä liian epämääräisiä vielä. Lisäksi täytyisi saada eroteltua hallinto, markkinointi ja infra.
Ruotsissa sekä matkojen että matkakilometrien määrä on kasvanut 1997-2003 länstrafik-järjestelmän kattavan käyttöönoton jälkeen. Kilometrimäärä / asukas on kasvanut 797 km:stä (1997) 1124 km:n (2003) eli 41%. Matkamäärä / asukas on kasvanut vuodesta 1994:stä 116:sta 124:ään eli 6,9%.
Vaikuttaa siltä, että ennen kaikkea länstrafik-järjestelmä on kasvattanut pitkiä maakunnallisia joukkoliikennematkoja; sehän tuskin muutti oleellisesti Tukholman tai Göteborgin matkamääriä.
Kustannukset matkaa kohden ja matkustajakilometriä kohden ovat tietystikin vertailukelpoisia Suomen tilastojen kanssa. Parempi palvelutaso lisää tukea per capita.late- sanoi:Onko muuten saatavilla tietoa Ruotsin ja Saksan järjestelmien tukitasoista? Tietysti ainakin Ruotsissa liikenne on määrällisesti ja laadullisesti niin valtavasti parempaa, että tukikin lienee pelkästään sen takia suurempi, mutta tieto ei silti olisi pahitteeksi.
Etsin nyt ja löysin SIKA:n tekemän tilaston Ruotsin joukkoliikenteestä. Tämä on Suomen joukkoliikenteen suoritetilastoa vastaava tilasto.
Tilasto ei vaikuta olevan aivan suoraan vertailukelpoinen Suomen tilastojen kanssa. Alla olen laskeskellut vertailukelpoisia tunnuslukuja. En voi taata lukujen luotettavuutta ja, lisäksi Ruotsin luvuissa on infrakuluja joita ei Suomessa ole. Lisäksi tiedoista ei pystynyt laskemaan erikseen hallinnon ja markkinoinnin ja infran osuutta.
Ruotsissa kokonaisuutena tehtiin v. 2003 124 matkaa / asukas / vuosi eli yhtä paljon kuin Turussa. Ruotsin joukkoliikennejärjestelmää voikin keskimäärin luonnehtia saman tasoiseksi kuin Turun.
Tässä koko Ruotsia koskevia tunnuslukuja, jotka sain laskettua tilastosta
On huomioitava, että lukuja nostaa erityisesti Tukholman ja Göteborgin infrastruktuurikustannusten laskeminen kuluiksi.
Joukkoliikennematkoja kaikkiaan Ruotsissa: 1 166 miljoonaa
Joukkoliikenteen tuki kokonaisuudessaan 17 650 miljoonaa kruunua
(=1 878 miljoonaa euroa)
Tuki / matka: 15,1 kr = 1,61 €
Alueellisia joukkoliikennematkoja 1 117 miljoonaa,
Tuki 9 742 miljoonaa kruunua (= 1 036 miljoonaa euroa) josta infra-, hallinto- ja markkinointikuluja 6 521 miljoonaa kruunua (= 693,9 me)
Infra- hallinto- ja markkinakuluineen (9 742 Mkr / 1 036 Me):
Tuki / matka: 8,72 kr = 0,93 €
Matkan pituus keskimäärin noin 9 km,
Tuki / matkustajakilometri: 0,96 kr = 0,10 e
Tuki / asukas: 1085 kr = 115,45 e.
Ilman infra- hallinto- ja markkinointikuluja (3 215 Mkr / 342 Me):
Tuki / matka: 2,88 kr = 0,31 €
Matkan pituus keskimäärin noin 9 km,
Tuki / matkustajakilometri: 0,32 kr = 0,034 e
Tuki / asukas: 1085 kr = 115,45 e.
Käytännössä voi sanoa, että ilman hallinto- markkinointi- ja infrakuluja liikenteen tuotantokustannukset ovat suoraan vertailukelpoisia Helsingin, Turun ja Tampereen liikenteeseen. Mutta ylläolevat luvut ovat kyllä liian epämääräisiä vielä. Lisäksi täytyisi saada eroteltua hallinto, markkinointi ja infra.
Ruotsissa sekä matkojen että matkakilometrien määrä on kasvanut 1997-2003 länstrafik-järjestelmän kattavan käyttöönoton jälkeen. Kilometrimäärä / asukas on kasvanut 797 km:stä (1997) 1124 km:n (2003) eli 41%. Matkamäärä / asukas on kasvanut vuodesta 1994:stä 116:sta 124:ään eli 6,9%.
Vaikuttaa siltä, että ennen kaikkea länstrafik-järjestelmä on kasvattanut pitkiä maakunnallisia joukkoliikennematkoja; sehän tuskin muutti oleellisesti Tukholman tai Göteborgin matkamääriä.