Sataprosenttisesta joukkoliikenteen käyttäjästä perheautoilijaksi

Niin siinä vain kävi: hankimme 7-hengen tila-auton perheemme liikkumistarpeita varten kun se helpompi, nopeampi ja vaivattomampi. Lukuunottamatta aivan keskustaan suuntautuvia matkojamme, on tämä vähäpäästöinen tila-auto nyt pääasillinen kulkuvälineemme reissuillemme, isojen marketien reissuille erityisesti sekä toki minun työmatkoilleni.

Omassa autossa on toki oman auton vaivat, mutta se vapaus, joka vapauttaa meidät nyt tutkimasta reittejä ja aikatauluja Reittioppaan avulla, on perhellemme iso asia.

Parkkipaikat ja bensat hinta ovat sitten esimerkiksi seuraavat stressin aiheet...

Ymmärrän hyvin, mitä tarkoitat. Olen joukkoliikenteen ja erityisesti ratikoiden suuri ystävä, enkä harkitsekaan keskustamatkoilla muita kulkutapoja kuin ratikkaa (tai reipasta kävelyä). Myös kantakaupungin "ratikkavyöhykkeelle" eli esim. Kallioon, Vallilaan, Töölöön ja Arabiaankin tulee mentyä lähes yksinomaan ratikalla. Tosin keskikesällä todennäköisemmin autolla, kun vuorovälit pitenevät niin hulppeiksi, että vaihdolliset yhteydet muodostuvat palvelutasoltaan minulle kelpaamattomiksi.

Muihin kohteisiin suuntautuvat matkat tulee tehtyä lähes yksinomaan omalla autolla. Esimerkkejä muutaman viime päivän ajalta täältä Munkkiniemestä: Koskelan varikolle, Tapaninvainioon, Pukinmäkeen ja Tammistoon. Mitään noista matkoista ei voi tehdä kätevästi joukkoliikenteellä (lue: tiheävuorovälisellä, vaihdottomalla yhteydellä), ja matka-ajassa auto on aivan ylivoimainen.

Poikittaisliikenne, eli oikeastaan kaikki muut paitsi Helsingin keskustaan suuntautuvat matkat, on kyllä ylivoimainen haaste HSL:lle. Rahaa palaa miljoonia ja taas miljoonia, kun sitä yritetään parantaa, ja kuitenkin lopputuloksena on parhaimmillaankin vain harvavälinen ja sekava linjasto, joka ei kykene tarjoamaan vaihdottomia yhteyksiä muuten kuin hyvällä tuurilla. Ja tämä ei sinänsä ole suunnittelun vika; en odotakaan, että tästä Munkkiniemen puistotieltä pääsisi vaihdottomasti alle 10 min vuorovälillä Koskelan hallille tai vaikka Tapaninvainioon. Mutta kun ei pääse, niin oma auto houkuttaa.

Tästä päästäänkin suurempien kysymysten äärelle. Kuinka järkevää loppujen lopuksi on suunnata vähiä resursseja yhä voimakkaammin poikittaisliikenteeseen? Olisiko sittenkin fiksumpaa huolehtia siitä, että keskustayhteydet ja muutama pääpoikittaislinja (lähinnä jokeri, 58, 8) palvelevat hyvin ja houkuttelevasti?

Minulle poikittaislinjat ovat merkittävä osa joukkoliikennetarjontaa ja varteenotettava vaihtoehto henkilöauton käytölle. Käytänkin 50-sarjan busseja melko usein, varsinkin linjoja 51, 52, 53 ja 56. Hyvin tiheän vuorovälin sijasta oleellisempaa on mielestäni, että poikittaislinjat kulkevat luotettavasti ja sujuvasti. Minulle ei ainakaan ole mikään ongelma suunnitella menoja jo kotona aikataulukirjan kanssa, kunhan vain ne bussit myös kulkevat sen mukaan. Siitä ei pääse mihinkään, että henkilöauto on lähes poikkeuksetta aina nopeampi vaihtoehto. Esimerkiksi Danielin tapauksessa vaihdoton matka Munkkiniemestä Koskelaan onnistuisi helposti valitsemalla sopiva linjan 52 lähtö, mutta autolla matka-aika putoaa puoleen.

Olen nyttemmin huomannut, että autollani voin hoitaa yhdessä iltapäivässä sellaisia asioita, jotka aiemmin joukkoliikennettä käyttäen vaativat niiden jakamisen useammalle päivälle koko viikossa, kenties koko viikonkin huomion aikatauluissani. Parkkipaikankin löytää aika vaivattomasti nykyään ja kustannus siitä on joukkoliikenteen kertalipun luokkaa ja monessa paikassa ilmainenkin kun käyttää parkkikiekkoa asianmukaisesti.

Nyt kun perhettäkin on kertynyt, niin koko porukka voi olla vieläpä mukana, isovanhempia myöten.

Seuraava asuntomme on ehdottomasti sellaiselta alueelta, jossa on helppoa saada asukaskohtainen pysäköintipaikka. Aiemmin ajattelin muuttavani alueelle, joka on yksinomaan joukkoliikenteen varassa (kuten Jätkä, Kalasatama tai mahdollinen Kruunuvuorenranta). Nyt oma ja helppo paikka autolle on tärkeä.

Ja on se vaan kiva ajaakin itse; pakko myöntää nauttivani siitä.

Nyt minä ja perheeni on se kohderyhmä, jota täytyy houkutella takaisin helpon, tehokkaan, nopean ja
edullisen joukkoliikenteen käyttäjäksi. Niin hyvin kuin se toki toimii Helsingin alueella nykyäänkin.

---------- Viesti lisätty kello 16:23 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 15:45 ----------

Jos vielä jatkan hetken:

Hyvä joukkoliikenteen vahvuuksia on toki, tai pitäisi olla, se, että se on luotettavaa eikä ruuhkat (joita minäkin olen nyt autollani aiheuttamassa) vaikuta sen nopeuteen.

Jokin tehokas ja helppo "Park&Ride"-järjestelmä oli mulle se houkuttelevin vaihtoehto säilyä yhä joukkoliikenteen vakikäyttäjänä. Sellainen järjestemä, jossa vaihto autosta joukkoliikennevälineeseen olisi mahdollisimman vaivaton, mikä tarkoittaa esim. vain yhtä vaihtoa kohteeseen). Ja auton pitäisi olla sen aikaa varmassa ja turvallisessa paikassa parkissa, kun olen joukkoliikenteen varassa.

Huomaan, että minusta on tullut autoni myötä mukavuudenhaluisempi .

vristo sanoi:

Ja on se vaan kiva ajaakin itse; pakko myöntää nauttivani siitä.

Nyt minä ja perheeni on se kohderyhmä, jota täytyy houkutella takaisin helpon, tehokkaan, nopean ja
edullisen joukkoliikenteen käyttäjäksi. Niin hyvin kuin se toki toimii Helsingin alueella nykyäänkin.

Klikkaa laajentaaksesi...

Jos mahdollisesti joskus työskentelet sellaisilla työajoilla, että joka päivä joutuu pääteiden ruuhkissa seisomaan, niin kyllä siinä alkaa parempihermoisillakin otsalohko pullistumaan. Nimim. liian usein 8 ja 16 aikaa töihin liikkuva. Ja sitten vielä kaiken maailman ruuhkabussit "kiilaa" pysäkiltä eteen.

Jostain kumman syystä ruuhka ei haittaa niin pahasti töissä ajellessa. Kaitpa se korvaus vähän motivoi olemaan ruuhkassakin.

Linja-autonkuljettajan työajoilla oma auto on ihan ehdoton, varsinkin jos asuu vähänkin syrjemmässä (esim. 150m Kehä III Pohjoispuolella). Oma 12 minuutin matka kun kestää hiljaiseen aikaan n. tunnin autolla ja kävellen. Sen sijaan ruuhka-aikaan on mukava valita auto+juna yhdistelmä Espoosta Helsinkiin, vaikka onkin 5 lasta.

vristo sanoi:

Olen nyttemmin huomannut, että autollani voin hoitaa yhdessä iltapäivässä sellaisia asioita, jotka aiemmin joukkoliikennettä käyttäen vaativat niiden jakamisen useammalle päivälle koko viikossa, kenties koko viikonkin huomion aikatauluissani. Parkkipaikankin löytää aika vaivattomasti nykyään ja kustannus siitä on joukkoliikenteen kertalipun luokkaa ja monessa paikassa ilmainenkin kun käyttää parkkikiekkoa asianmukaisesti. [...] Huomaan, että minusta on tullut autoni myötä mukavuudenhaluisempi .

Klikkaa laajentaaksesi...

Oho, kerettiläistä juttua vristolta. Mutta niin totta. Tällaista vastaan joukkoliikenne kilpailee ja voi voittaa markkinaosuutta vain jos se on nopeampaa, helpompaa, kätevämpää ja mukavampaa. Hinnalla ei ole niin suurta väliä kilpailussa autoa vastaan.

Itse olen huomannut, että jotkut asiat hoitaa autolla nopeammin kun taas jotkut asiat hoituvat helpommin kun menee joukkoliikenteellä keskustaan ja kävelee liikkeestä toiseen suoraan siirtämättä autoa välillä. Tämä riippuu lähes täysin siitä miten palvelut ovat sijoittuneet toisiinsa nähden. Perinteisessä keskustassa liikkuu helpommin jalan, marketalueilla taas autolla.

Olen muuten huomannut että toisinaan lapsen kanssa saattaa olla helpompi kulkea joukkoliikenteellä kuin autolla. Rattaat lykkää suoraan bussiin, mutta lapsen siirtäminen rattaista turvaistuimeen ja takaisin rattaisiin jne. vie paljon aikaa ja vaivaa. Jos edes rattaat mahtuvat autoon (meillä on pientä autoa varten erikseen kokoon taittuvat pienet rattaat). Tosin meillä on vain yksi lapsi. Useamman kanssa saattaisi olla hieman eri tilanne (?).

->Niin, mitä sitä hurskastelemaan. Suomi on pk-seutua myöden suunniteltu siten, että liikkuminen tapahtuu kätevimmin autoilla. Jos henkilökohtainen talous ei estä, niin Helsingin ydinkeskustassa liikkumista lukuunottamatta ei kannata tuhlata aikaansa joukkoliikennevälineissä istumiseen - eikä hiljaisina aikoina edes ydinkeskustassa.

Joukkoliikenne ei ole, eikä voi olla, väljään rakennetussa maassa kilpailukykyistä, kun kaikki näkökohdat otetaan huomioon. Näin on siitä huolimatta, että liikenneyhtiöt ja muut intressejä omaavat tahot tarjoavat laskuharjoituksia, joiden mukaan (uudella) autolla ajo on halvempaa kuin joukkoliikenne vasta kolmannen matkustajan tullessa kyytiin. Jos laskee mitään arvoa liikkumisen helppoudelle ja omalle ajalleen, niin autolla liikkuminen kannattaa heti kuskista alkaen.

Olisihan se mukavaa, että Suomesta löytyisi edes yksi kohtuullisen kokoinen läntti, jossa selviäisi liikkumisistaan joukkoliikenteellä tinkimättä elämänlaadustaan kohtuuttomasti. Mutta nyt kun on muutaman vuoden vähän aktiivisemmin seurannut täkäläistä kaupunkisuunnittelua, niin voi vain todeta, ettei sellaista länttiä ole näköpiirissä. Päättäjiltä puuttuu tahto kaavoittaa tarpeeksi tehokkaasti. Jos jonkun mielenhäiriön vuoksi jollekin tontille nousee normaalia enemmän kerrosneliöitä, niin varmaa on, että sen tontin vierellä kulkee kuusikaistainen asfalttiväylä ja viereinen tontti uhrataan parkkihallille. Sillä tavalla ei yksinkertaisesti synny kaupunkirakennetta, jossa edes suurin osa palveluista olisi kävelyn tai helpon joukkoliikennematkan päässä.

Henkilökohtaisella tasolla on todettava, että onneksi olen jonkin sortin autoharrastaja ja pidän paljon autolla matkustamisesta. Toiveet joukkoliikenteeseen nojaavasta kaupunkialueesta liittyvätkin enemmän elinympäristöön kuin varsinaisesti liikkumiseen. Autolla on mukava körötellä mökille, mutta omasta ikkunasta ei haluaisi 14 tuntia päivässä kestävää rallia katsella.

Täytyy kantaa oma korsi kekoon. Työmatkaani käytettävissä oleva joukkoliikenneyhteys vaihtui s150:stä Lappeenrannan linja 1:een. Vuoroväli kasvoi ruuhka-ajan 3-5 minuutista tuntiin. Työmatkan pituus lyheni, mutta linjan 1 joka toisella tarkoitukseen soveltuvalla vuorolla matka-aika kasvoi s150:n 25-35 minuutista noin tuntiin. Tämä 15 km:n matka taittuu autolla 17 minuutissa eli bussilla aikaa menee juurikin se kolminkertainen määrä, mistä tuossa yllä puhutaan. Tällainen yhteys ei kyllä todellakaan ole kilpailukykyinen, eikä bussissa muita lähes koko linjan pituuden matkustavia ollutkaan, kun viime viikolla kerran tulin töistä linjalla 1 kotiin.

No, pian muutamme hiukan keskemmälle kaupunkia, jolloin keskusta ja matkakeskus ovat kävelymatkan päässä ja töihin voisi alkaa kulkea pyörällä, kun matka puolittuu.

Toisaalta, ja nimimerkillä aikoinaan toistasatatuhatta kilometriä Helsingissä yksityisauton ratissa: Semmoisia paikkoja joihin Helsingissä (a) haluaisi mennä tai jossa haluaisi asua ja (b) jonne ei ole ratikkakiskoja tai (c) edes muuta raidetta ei juuri ole.

teme sanoi:

Toisaalta, ja nimimerkillä aikoinaan toistasatatuhatta kilometriä Helsingissä yksityisauton ratissa: Semmoisia paikkoja joihin Helsingissä (a) haluaisi mennä tai jossa haluaisi asua ja (b) jonne ei ole ratikkakiskoja tai (c) edes muuta raidetta ei juuri ole.

Klikkaa laajentaaksesi...

"Helsinki" ei lopu hallinnollisiin rajoihinsa vaan nykyisin vasta jossain Kirkkonummen-Vihdin-Tuusulan-Sipoon kirkonkylien takana. kaupunkirakenteen kannalta on vahingollista ollut trendi voimakas muutto kehyskuntiin jossa joukkoliikenne on kehnoa, mutta silti töissä käydään Helsingissä tai PK-seudun YTV-kaupungeissa (jolle pitäis keksiä osuvampi nimi).

Kaiken syynä on ollut muuttoliikkeeseen ja väestökehityksen nähden riittämätön asuntotuotanto ja sen taustalla olevat maankäyttöerimielisyydet, maanomistusolosuhteet ja itse asukkaiden vastustus uutta rakentamista vastaan.

t. Rainer

R.Silfverberg sanoi:

... silti töissä käydään Helsingissä tai PK-seudun YTV-kaupungeissa (jolle pitäis keksiä osuvampi nimi).

Klikkaa laajentaaksesi...

Sopisiko näin: ... silti töissä käydään Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla?

Samppa sanoi:

Sopisiko: Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla?

Klikkaa laajentaaksesi...

Kun siihen kuuluu vielä Kauniainenkin.

Koska YTV-kaupunkeja on kaikenkaikkiaan 4, niin niillä pitäisi olla virallinen yhteinen nimitys, ettei niiden nimiä aina tarvitse toistaa, ja josta kaikki ymmärtävät mitä se tarkoittaa, eikö niin? Esim Suur-Helsinki tai vastaava. Miksi sitä nimitystä ei saa käyttää virallisissa yhteyksissä? Lyhenne YTV ei sano ulkopuolisille yhtään mitään.

t. Rainer

Rainer, satunnaista kyläilyä lukuunottamata ei minulla ole kyllä oikein mitään asiaa Helsingin ulkopuolelle.

Eli ihan vakavissaan, liikkumistarpeet ovat kovin yksilöllisiä.

Toisaalta tämän vuoden alusta alkaen ei ole ollut olemassakaan sen nimistä organisaatiota tai aluetta kuin YTV.

R.Silfverberg sanoi:

Koska YTV-kaupunkeja on kaikenkaikkiaan 4, niin niillä pitäisi olla virallinen yhteinen nimitys, ettei niiden nimiä aina tarvitse toistaa, ja josta kaikki ymmärtävät mitä se tarkoittaa, eikö niin? Esim Suur-Helsinki tai vastaava.

Klikkaa laajentaaksesi...

YTV-kuntia ei tosiaan enää ole, ja HSL-kuntiin kuuluu edellä mainittujen lisäksi Kirkkonummi ja Kerava. HSY-kuntiin taas vanha YTV sekä Kirkkonummi.

Yleisesti nimitys 'pääkaupunkiseutu' on tarkoittanut juuri mainitsemiasi neljää kuntaa. Olihan YTV:nkin nimitys "Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta". Niiden ulkopuoliset kunnat ovat kehyskuntia, eivät varsinaisesti pääkaupunkiseutua.

Suur-Helsinki olisi toki kuvaavampi, mutta ei sovi nykyiseen kuntanationalistiseen (kommunalistiseen?) ajatteluun varsinkaan Espoossa.