Seutuliikenteen lipputuet ja kilpailutus

Mikko Laaksonen sanoi:
JTW sanoi:
Nyt on kesä ja immeiset lomilla.

Talvella palataan taas 5 minsan(kin) vuoroväleihin.
Kiitos korjauksesta.

Rupesin myös ihmettelemään kun bussiliikenteen kehittämisraporteissakin puhutaan noin 6000 nokialaisesta joukkoliikennematkustajasta / päivä että eiväthän ne voi mahtua, jos ruuhkatuntina lähtee vain neljä 60 matkustajan bussia (tarvittaisiin noin 10 ruuhkatuntina jos ruuhkassa kulkee 10% päivän matkustajista, toki mukaanlukien mahdolliset lisäautot).
Oikeassa olet.
Nokian ja Tampereen rajan yli matkustaa talviarkena kumpaankin suuntaan noin 1000 matkustajaa päivässä. Laskenta on suoritettu pikaratikkaselvityksen yhteydessä, kun ensin liikennemallissa oli aivan liian suuria lukuja. Tuo tuhat on todellinen luku parin vuoden takaa kaikki liikennöitsijät yhteensä. Lisänä tietenkin ovat Nokian sisäiset matkat samoinkuin Tampereen sisäiset.
Masi
 
Mikko Laaksonen sanoi:
1. Seutulipputuki esitetään tukena matkustajalle, mutta tosiasiassa se on tukea liikennöitsijälle
Mikko Laaksonen sanoi:
Viittasin tällä mm. Paunun ja Länsilinjojen varsin avoimeen lobbaukseen Tampereen seudun joukkoliikennetoimistoa sekä pikaraitiotiehanketta vastaan.
Esimerkiksi Paunun kotisivuilla olevassa raportissa (http://www.paunu.fi/pdf/raportti.pdf) on useita virheitä ja selviä epätarkkuuksia, joilla on tarkoitus esittää sekä pikaraitiotiehanke että seudullinen joukkoliikennetoimistomalli huonossa
Terve Mikko
Me olemme kyllä aivan eri mieltä siitä, kuka seutulipputuen saa.
Sillä alennetaan matkustajan matkustuksen hintaa, jos matkustaa enemmän arvosta kuin lipun hinta on. Bussiyhtiö saa hinnan vain matkustuksen perusteella. Kukaan ei korvaa mahdollista alijäämää eli jos lipputulot eivät riitä liikenteen hoitoon, syntyy yhtiölle tappiota. Se on sitä itsekannattavuutta.
Tässä mallissa bussiyhtiöllä on itressi parantaa palveluaan, jotta asikas matkustaisi enemmän ja toisi lisää lipputuloa. Kilpailutetussa liikenteessä on päin vastoin. Siinä bussiyhtiölle on edullisinta, jos matkustajia olisi mahdollisimman vähän. Säästyy polttoainetta, autot pysyvät siisteinä, eivätkä kulu.

Sitten liikenneluvista. Esimerkiksi Nokialle, joka tässä on ollut esillä, liikennöi Paunun lisäksi Länsilinjat aika isolla vuoromäärällä eli valinnan mahdollisuus on. Ei ole linjakohtaisia yksioikeuksia, vain vuorokohtaisia liikennelupia.

Juu, olen todella ollut ratikkaa vastaan Nokialle. !000 matkustajaa päivässä on sellaiselle aivan liian vähän. Pikaratikka ottaisi selvitysten mukaan 1/3 osan Nokian ja Tampereen välisestä matkustuksesta. Siitä seuraisi se, että nykylaajuinen bussiliikenne ei enää pystyisi toimimaan
lipputuloilla. Koska pikaratikka ei palvele esim. Nokian sisäistä liikennettä niin pikaratikkaselvityksenkin mukaan bussitarjontaa ei paljonkaan voisi vähentää. Niinpä nyt omillaan toimiva bussiliikenne alkaisi maksamaan aika paljon kunnille. Muistelen Nokian osuuden olleen jotakin 1 Me:n luokkaa seutulipputukien lisäksi. Toinen vaihtoehto on tietysti raju vuoromäärän lasku, joka olisi karhunpalvelus koko seudun joukkoliikennejärjestelmälle.

Se mollaamasi selvitys on muuten Tampereen seudun joukkoliikennetyöryhmän teettämä selvitys, mukana siis mm. lääni, kunnat, TKL ja LAL. Konsulttina oli varsin hyvänä pidetty Liidea Oy Oulusta. Selvitys tehtiin juuri siksi, että nähtäisiin Ratikan vaikutus muuhun joukkoliikenteeseen.
Se on Paunun sivuilla sen johdosta, että se olisi laajemmin luettavissa. Suosittelen lukemaan.

LAL vaatii joukkoliikenteen kujstannuksia alennettavaksi, jotta lippujen hinnat saataisiin pysymään kilpailukykyisellä tasolla.
Rahoistusta tarvitaan lääninhallituksille sellaisen liikenteen ostamiseen, jota ei enää pystytä hoitamaan lipputulojen varassa. Kyse on eri asioista-asia ei huvita ainakaan minua.
Tervehtien
Masi Paunu
mm. Tampereen seudun joukkoliikennetyöryhmän jäsen
 
masi sanoi:
Me olemme kyllä aivan eri mieltä siitä, kuka seutulipputuen saa.
Sillä alennetaan matkustajan matkustuksen hintaa, jos matkustaa enemmän arvosta kuin lipun hinta on. Bussiyhtiö saa hinnan vain matkustuksen perusteella. Kukaan ei korvaa mahdollista alijäämää eli jos lipputulot eivät riitä liikenteen hoitoon, syntyy yhtiölle tappiota. Se on sitä itsekannattavuutta.
Tässä mallissa bussiyhtiöllä on itressi parantaa palveluaan, jotta asikas matkustaisi enemmän ja toisi lisää lipputuloa. Kilpailutetussa liikenteessä on päin vastoin. Siinä bussiyhtiölle on edullisinta, jos matkustajia olisi mahdollisimman vähän. Säästyy polttoainetta, autot pysyvät siisteinä, eivätkä kulu.
Joo, mutta kuinka kauan luulet että tilaaja ylläpitää vuoroja, joissa on mahdollisimman vähän matkustajia? Taitaa autot jäädä silloin ennenpitkää seisomaan - ainakin viimeistään uuden sopimuskauden alkaessa. Ja tällainen käy kaikkien kyseessä olevan seudun liikennöitsijöiden kukkarolle yhdessä.

Raideliikenteestä olen sitä mieltä, että se ei ole missään tapauksessa haitaksi linja-autoliikenteelle. Kuitenkin kannatan ennemmin esim. Nokian tapauksessa lähijunaa, sillä sellaisen rakentamiskustannukset olisivat ehkäpä edullisimmat. Raideliikenne ei kuitenkaan voisi täysin korvata Tampereen ja Nokian välistä liikennettä, koska linjojen 70/71/79 reiteillä olisi edelleen kysyntää. Väitänpä, että raideliikenne juuri esim. Tampereen ja Nokian välillä lisäisi joukkoliikenteen käyttöä, eikä matkustajamäärät kovin merkittävästi vähenisi busseista.
 
Mikko Laaksonen sanoi:
  • Ei hahmoteta, että paremmin toimiva ja rationaalisempi joukkoliikenne (jopa se, että siihen panostettaisiin lisää) on myös kunnan selkeä vetovoimaetu.
Tähän voisi esittää kysymyksen, että mitä Nokialla loppujen lopuksi voitettaisiin, jos Paunun nyt hoitama liikenne kilpailutettaisiin? Suurin osa Paunun kalustosta on melko uusia, ilmastoituja matalalattiabusseja. Pitäisikö tilalle saada Connex ajamaan tanskandogeilla, vain sen takia että se on halvempaa? Mielestäni Paunu on yksi esimerkki siitä että yritys joka hoitaa liikenteen liikenneluvalla, voi tehdä sen myös laadukkaasti. Toisena esimerkkinä voisi mainita Koskilinjat, jonka edesmennyt toimitusjohtaja mainitsi "yritämme tehdä asiat niin hyvin ettei kilpailuttamisesta tarvitse edes puhua".

Toki liikennelupa antaa (ikävä kyllä) mahdollisuuden liikennöitsijälle hoitaa liikenteen huonosti, tyyliin "ajetaan mistä ajetaan ja ajetaan milloin ajetaan", mutta mielestäni Paunu ei näihin kuulu. Tästä ryhmästä esimerkiksi voisi nostaa Lahdessa majaansa pitävän, "nuukuus on hyve"-moton alla kulkevan konsernin....
 
masi sanoi:
Bussiyhtiö saa hinnan vain matkustuksen perusteella. Kukaan ei korvaa mahdollista alijäämää eli jos lipputulot eivät riitä liikenteen hoitoon, syntyy yhtiölle tappiota. Se on sitä itsekannattavuutta.
Eli itsekkannattavuuteen riittää yhtiön ottama määrään liittyvä riski riippumatta yhteiskunnan tuotteen hintaan kohdistaman tuen määrästä? Melko kiinnostava näkemys talouselämän toiminnasta.
 
masi sanoi:
Nokian ja Tampereen rajan yli matkustaa talviarkena kumpaankin suuntaan noin 1000 matkustajaa päivässä. Laskenta on suoritettu pikaratikkaselvityksen yhteydessä, kun ensin liikennemallissa oli aivan liian suuria lukuja. Tuo tuhat on todellinen luku parin vuoden takaa kaikki liikennöitsijät yhteensä. Lisänä tietenkin ovat Nokian sisäiset matkat samoinkuin Tampereen sisäiset.
Onko tämä yhteensä 1000 matkaa vai 1000 matkustajaa x 2 suuntaa = 2000 matkustajaa? Joka tapauksessa huolestuttavan alhainen luku.

Jos oletetaan 2000 matkaa ja lisäksi Nokian sisäiseksi liikenteeksi 1000 matkaa, saadaan Nokian 28 600 asukkaan keskimääräiseksi matkustukseksi noin 0,1 matkaa / talviarkivuorokausi.

Jos 1000 ja 500, päädytään noin 0,05 matkaan / talviarkivuorkausi.

0,1 - 0,05 matkaa/asukas/talviarkivuorokausi on kyllä varsin vähän.

Vuoden 1997 liikennetutkimuksen mukaan Turun lähiöissä vaihteluvälli oli noin 0,25 - 0,6 matkaa / arkivuorokausi / asukas (joka on kalibroitu suhteessa matkustajamääriin lippujärjestelmästä). Naapurikuntien lukuja en muista nyt ulkoa, ne olivat toki alemmat kuin Turussa. Espoossa ja Vantaalla luku on noin 0,75 ja useissa Tampereen / Turun kokoluokan kaupungeissa luokkaa 0,75 - 1,5 matkaa/asukas/arkivuorokausi (Rostock, Freiburg, Linz, Strasbourg etc).

Nokialla on toki omia erityispiirteitään ja se on enemmän "oma kaupunkinsa" kuin Turun naapurikaupungit.

Silti pidän selvänä, että joukkoliikenteen käyttö voitaisiin myös Nokialla pyrkiä nostamaan nykyisestä selvästi suuremmaksi..

masi sanoi:
Me olemme kyllä aivan eri mieltä siitä, kuka seutulipputuen saa.
Sillä alennetaan matkustajan matkustuksen hintaa, jos matkustaa enemmän arvosta kuin lipun hinta on. Bussiyhtiö saa hinnan vain matkustuksen perusteella. Kukaan ei korvaa mahdollista alijäämää eli jos lipputulot eivät riitä liikenteen hoitoon, syntyy yhtiölle tappiota. Se on sitä itsekannattavuutta.
Tässä mallissa bussiyhtiöllä on itressi parantaa palveluaan, jotta asikas matkustaisi enemmän ja toisi lisää lipputuloa. Kilpailutetussa liikenteessä on päin vastoin. Siinä bussiyhtiölle on edullisinta, jos matkustajia olisi mahdollisimman vähän. Säästyy polttoainetta, autot pysyvät siisteinä, eivätkä kulu.
Lienee kysymys lähinnä siitä, miten yhteiskunnan tuki käytetään.

Realiteetti lienee se, että suurta osaa seutulipulla tehtävistä matkoista ei tehtäisi tai ainakin matkoja tehtäisiin selvästi vähemmän kuin jos seutulippua ei olisi.

Kyse on yksinkertaisesti siitä, että seutulippu turvaa tuottajalle (= liikennöitsijä) korkeamman tuotantohinnan (= sarjalipun hinta) kuin markkinahinta (= seutulipun hinta) on. Seutulipun hintaa voidaan pitää nykyisenä markkinahintana.
Kyse on siis subventiojärjestelmää, jossa asiakkaan tuotteesta maksamaa hintaa alennetaan kysynnän lisäämiseksi. Tuottaja saa tuotteista määrittelemänsä, markkinahintaa korkeamman hinnan.

Kilpailutusjärjestelmässä on kyse oikeastaan samasta mutta koko liikenteen kattavasta järjestelmästä. Eli: joukkoliikenneviranomainen maksaa tuottajalle tuottajan kilpailutuksessa tarjoaman tuotantohinnan jolla turvataan asiakkaille (joukkoliikenteen käyttäjät) tuotantohintaa alhaisempi markkinahinta. Turussa v. 2003 tuotantohinta oli keskimäärin 1,1 e / matka ja matkan hinta asiakkaalle keskimäärin 0,75 e.

Kilpailutusjärjestelmiä on monenlaisia. Totta on, että nykyiset Helsingin, YTV:n ja Turun järjestelmät siirtävät liikeriskin kokonaan joukkoliikenneviranomaiselle. Mutta tässäkinös kilpailutetussa liikenteessä liikennöitsiijä voittaa jos matkustajamäärät lisääntyvät. Ainakin meillä Turussa tilataan vastaavasti lisää vuoroja ja liikennettä linjalle. Lisäksi on olemassa kilpailutusbonuksia laadusta, jotka ovat onnistuneet varsin hyvin.

Kilpailutus voidaan toteuttaa myös nettokilpailutuksena, jossa liikeriskistä osa jää yrittäjälle. Eli yrittäjä lupaa ajaa tuella X tilatun palvelutason Y ja pitää itse lipputulot.
Tällaisella mallilla esimerkiksi Helsingborgissa ollaan tehty kannuste-ehto jonka tavoitteena on tuplata kaupunkibussien matkustajamäärät. Saa nähdä miten onnistuu.

masi sanoi:
Juu, olen todella ollut ratikkaa vastaan Nokialle. !000 matkustajaa päivässä on sellaiselle aivan liian vähän. Pikaratikka ottaisi selvitysten mukaan 1/3 osan Nokian ja Tampereen välisestä matkustuksesta. Siitä seuraisi se, että nykylaajuinen bussiliikenne ei enää pystyisi toimimaanlipputuloilla. Koska pikaratikka ei palvele esim. Nokian sisäistä liikennettä niin pikaratikkaselvityksenkin mukaan bussitarjontaa ei paljonkaan voisi vähentää. Niinpä nyt omillaan toimiva bussiliikenne alkaisi maksamaan aika paljon kunnille. Muistelen Nokian osuuden olleen jotakin 1 Me:n luokkaa seutulipputukien lisäksi.
Toisaalta Nokian nykyinen matkustajatuotto on erittäin alhainen, ja pidän todennäköisenä että palveluiden parantamisella ja lipun hinnan alentamisella saataisiin lisää matkustajia. Matkatuotto on todella alhainen verrattuna siihen, mitä itse tiedän pikaraitiojärjestelmistä muualla: esimerkiksi Future of Urban Transit - tutkimuksessa matkatuotot olivat välillä 0,4 - 2 matkaa / arkipäivä / vaikutusalueen asukas.

Siitä olen yhtä mieltä, että Tampereen pikaraitioselvityksen linjat eivät olleet riittävän hyvin tutkittuja. Jotta linjasto olisi mielekäs, täytyisi lisätä pysäkkejä ja muutenkin linjaston kattavuutta siirtämällä linjoja enemmän pois RHK:n kiskoilta. Tällöin tapahtuisi vähemmän tarkoittamaasi ilmiötä kun verkosto kattaisi tarkemmin nykyisten bussilinjojen palvelualueet. Tämä vastaa lisäksi esim. valokuvasivuillla esittelemieni keski-euroopalaisten pikaraitiotiejärjestelmien suunnitteluperiaatteita.

masi sanoi:
Se mollaamasi selvitys on muuten Tampereen seudun joukkoliikennetyöryhmän teettämä selvitys, mukana siis mm. lääni, kunnat, TKL ja LAL. Konsulttina oli varsin hyvänä pidetty Liidea Oy Oulusta.
Selvisi toki selvityksestä ketkä sen olivat tilanneet.

Selvityksessä ilmeisesti kuitenkin oli osaksi kyse "vastaselvityksestä" raideliikenneselvitykselle?

Keskeinen ongelma joukkoliikenteen konsultoinnissa on se, että tunnetuilla konsulteilla ei Suomessa ole raideliikenteestä riittävää kokemusta. Olen itse joutunut tämän toteamaan omalta kannaltani hyvin ikävillä tavoilla joista kerron mieluummin yksityisesti kuin tällä foorumilla.
 
Mikko Laaksonen sanoi:
Realiteetti lienee se, että suurta osaa seutulipulla tehtävistä matkoista ei tehtäisi tai ainakin matkoja tehtäisiin selvästi vähemmän kuin jos seutulippua ei olisi.
Tuo pitää muun muassa minun kohdallani paikkansa - sarjalipun ostaminen olisi suorastaan hulluutta, kun tällä seudulla on saatavilla hyvin edullinen kaupunkiseudun seutulippu.

Tein pientä tutkimusta omista matkoistani, ja vaikka teinkin vain 81 matkaa 28 päivän aikana, joutuu kotikuntani tukemaan matkojani siltä osin, mikä ylittää tuon seutulipun hankintahinnan. Jos edes jotain clearingin suhteen tajuan, niin yksityiset saavat 1,99 euroa/matka ja TKL 0,76e/matka, jos korttiin on laitettu perusmatkaksi 12km.

Uskon ja toivon, että seutulippu tulisi syrjäyttämään kankeat sarjaliput kokonaisuudessaan lähitulevaisuudessa (mahdollisten kampanjoiden avulla), jolloin käyttäjiä saadaan enemmän joukkoliikenteen suurkuluttajiksi, eikä vain ennaltaharkittujen matkojen tekijöiksi.
 
Mikä muuten on Tampereella TKL:n yhteistariffiliikenteen suhde subventioon? Saavatko yhteistariffiliikennöitsijät TKL:n lipuilla tehdyistä matkoista vain ko. matkasta tulevan lipputulon (ottaen huomioon mahdollinen vaihto toiselle linjalle) vai korkeamman hinnan?

Vertailun vuoksi kerrottakoon, että pääkaupunkiseudulla U-linjoilla liikennöitsijät saavat kiinteän n. 2 euron korvauksen jokaisesta YTV-lipulla kulkevasta matkustajasta. Näin ollen YTV jää voitolle, jos matkustaja kulkee täysihintaisen seutulipun arvolla eikä vaihda, muussa tapauksessa YTV käytännössä subventoi liikennöitsijää.
 
Vertailun vuoksi: Turussa kuntalippusopimuslinjoilla (eli 11, 110, 118, 119, 191-195, 420-422 jne) liikennöitsijät saavat pitää kertalipputulot (eli 2 e / aikuinen, 1 e / lapsi) sekä saavat kausilipulla ja arvokortilla tehtävistä matkoista kuntalippukorvausta 1,22 €/matka. Kaupungin lipputulo on 0,58 €/matka, joten kutakin matkaa Turun kaupunki tukee noin.0,64 €/matka, tälläisia matkoja on yhteensä noin miljoona vuodessa. Tiedot vuodelta 2003. Nyt kuntalippumatkojen määrä on lisääntynyt, koska seutulinjat 191-195 korvasivat sisäisen linjan 19.

Matkat ovat tietysti selvästi lyhyempiä kuin YTV:n U-linjoilla
 
Toki liikennelupa antaa (ikävä kyllä) mahdollisuuden liikennöitsijälle hoitaa liikenteen huonosti, tyyliin "ajetaan mistä ajetaan ja ajetaan milloin ajetaan", mutta mielestäni Paunu ei näihin kuulu. Tästä ryhmästä esimerkiksi voisi nostaa Lahdessa majaansa pitävän, "nuukuus on hyve"-moton alla kulkevan konsernin....

Matkustajia tuntuu yhtä lailla olevan Paunulla ja Koiviston Autolla. Matkustajille ei ehkä ole niin väliä sillä, onko bussifirma laadukas vai nuuka. Ehkä Koiviston Autolla ollaan otettu järki käteen ja katsottu, että jos voidaan tinkiä kuluista matkustajamäärien tippumatta vastaavasti, niin tingitään pois.
 
Olen ylipäätään ollut hyvin hämmästynyt siitä, miten kielteisesti linja-autoala on suhtautunut raideliikenteen kehittämishankkeisiin. Mikäli raideliikenne kilpailutettaisiin, myös yksityiset linja-autoyrittäjät voisivat liikennöidä raideliikennettä.

Onko syynä se, että raideliikenne on yhden yrityksen bisnes? Esimerkiksi Tampereella pikaraitiotietä todennäköisesti ajaisi TKL. Helsingissäkin HKL ajaa raitiovaunuja ja metroa. Näin ollen TKL veisi raitiotiellä matkustajia muiden liikennöitsijöiden (Paunu, Länsilinjat, Valkeakosken liikenne, Luopioisten linja jne) busseista.

Jos Helsingin bussiyrityksiltä kysyttäisiin mielipidettä raideliikenteestä niin luulen että bussifirmat kannattaisivat metron, raitiotien ja lähijunien lopettamista. Sehän tarkoittaisi, että matkustajien olisi pakko siirtyä busseihin ja bussien matkustajamäärät nousisivat.
 
Onko syynä se, että raideliikenne on yhden yrityksen bisnes? Esimerkiksi Tampereella pikaraitiotietä todennäköisesti ajaisi TKL. Helsingissäkin HKL ajaa raitiovaunuja ja metroa.

Mutta esimerkiksi Tukholmassa Veolia ajaa metroa ja lähijunia. Tampereellakin on syytä vakavasti harkita, kannattaako perustaa kunnallista laitosta täysin uutta ja tuntematonta asiaa varten, vai olisiko helpompaa ja tehokkaampaa tilata liikennöinti ulkopuolelta. Tietysti samoin kun Tukholmassa, eli että järjestelmä brändättäisiin TKL:n väreihin ja tunnuksiin.

Näin ollen TKL veisi raitiotiellä matkustajia muiden liikennöitsijöiden (Paunu, Länsilinjat, Valkeakosken liikenne, Luopioisten linja jne) busseista.

Tilaaja/tuottaja-mallissa liikennöitsijä saa korvauksen ajettujen kilometrien (sekä määritettyjen laatutekijöiden) mukaan, joten matkustajamäärä ei vaikuttaisi liikennöitsijöiden tuloihin. Toki raitioliikenne vähentäisi myös tilattua liikennettä. Mutta mikä tarve vaikka Martti Paunulla on ajaa juuri busseja? Tuskin bussiyhtiötkään ovat kiinnostuneita ajaa maksimimäärää bussikilometrejä, vaan saamaan mahdollisimman paljon voittoa liikenteestä. Jos bussiyhtiötkin voisivat hoitaa jonkun liikenteen kustannustehokkaammin raideliikenteenä, luulisi että kannattaisi vaihtaa liikennevälinettä.

Ehkäpä ongelma onkin juuri siinä, että bussiyritysten johto on niin fakkiutunut alalleen, että bussit edelleen nähdään autuudentuojana ja että mikään muu joukkoliikenneväline ei voi toimia yhtä hyvin. Tässä uskossahan Turun raitiotietkin lopetettiin.

Ja kun tilanne on se, että raideliikenne joka tapauksessa tulee, niin jonkun yhtiön luulisi kannattavan olla se rohkea edelläkävijä, joka tällä valinnallaan saa merkittävää etua muihin yhtiöihin nähden. Niinhän markkinatalous toimii.

Jos Helsingin bussiyrityksiltä kysyttäisiin mielipidettä raideliikenteestä niin luulen että bussifirmat kannattaisivat metron, raitiotien ja lähijunien lopettamista. Sehän tarkoittaisi, että matkustajien olisi pakko siirtyä busseihin ja bussien matkustajamäärät nousisivat.

Tuskin ainakaan tällä hetkellä, kun kuljettajista on akuutti pula. Pääkaupunkiseudun bussiyhtiöiden tulothan nousevat vasta kun tilattu ja ajettu liikennemäärä kasvaa. Pääkaupunkiseudun bussiyhtiöistä Concordia ja Veolia olisivat varmasti kiinnostuneita ajamaan raideliikennettäkin, jos se kilpailutettaisiin. HelB taas on kuntaomisteinen, käytännössä liikennelaitoksen jatke. VR taas ei ole juniaan vielä kokonaan lopettanut ja siirtänyt Pohjolan Liikenteelle. Savonlinjasta en sitten tiedä, mitä haluaisi, mutta eiköhän siellä sentään ymmärretä, että pääkaupunkiseudun liikenne ei voi hoitua kokonaan kumipyörin ja ollaan tyytyväisiä, että kilpailtavaa bussiliikennettäkin on runsaasti.
 
Yksi linjalupaliikenteen älyttömyyksistä on se ettei yhteistä aikataulua välttämättä ole. Joskus saattaa olla mutta ei läheskään aina. Matkustajan kannalta tämä on huono asia koska matkustaja joutuu ensin selvittämään mitkä yhtiöt kyseistä reittiä ajavat ja sen jälkeen etsimään liikennöitsijöiden aikataulut.
 
Viimeksi muokattu:
Tällainen uutinen osui eteen Tamperelaisen arkistosta

http://www.tamperelainen.fi/Paikallisuutiset/Arkisto/2008/12/15/Rainio-selvittaa-seutuliikennetta
Tamperelainen sanoi:
Rainio selvittää seutuliikennettä
15.12.2008 14:25


Tampereen kaupungin liikennelaitoksen toimitusjohtaja Matti Rainio alkaa selvittää seudullisen joukkoliikenteen järjestämistä.

Seutuliikenteen uudistamisen taustalla vuoden 2010 alusta voimaan tuleva uusi henkilöliikennelainsäädäntö. Rainion tehtävänä on muun muassa selvittää vaihtoehdot seutuliikenteen järjestämiseen.

Rainion virkavapaus kestää ensi vuoden syyskuun loppuun. TKL:n vs. toimitusjohtajaksi on nousemassa liiketoimintapäällikkö Pekka Pirhonen.
 
Takaisin
Ylös