Sipoon kunnanvaltuusto käsittelee kokouksessaan 3.10.2011 liittymistä HSL:ään (esityslista/pöytäkirja). Kunnanhallitus hyväksyi liittymisen yksimielisesti; eräs valtuutettu ehdotti tosin, että liittyminen tapahtuisi vasta 1.8.2012. Jos kunnanvaltuusto hyväksyy liittymisen, Sipoo astuu HSL:n jäseneksi 1.1.2012. Aluksi ainoa muutos on HSL:n lippujen ja reittioppaan sekä muun tiedotuksen käyttöönotto. Suurin osa liikenteestä on HSL-alueen ulkopuolelle Pornaisiin tai Porvooseen kulkevaa liikennettä, joten HSL pystyy lähinnä vain täydentämään linjastoa ja tekemään yhteistyötä liikennöitsijöiden kanssa linjaston suunnittelussa. HSL-alueen sisäisessä liikenteessäkin liikennöitsijöiden luvat ovat voimassa liittymisen jälkeen. Sipoon kunnan selvityksen mukaan jäsenyydestä aiheutuu kuluja noin 400 000 euroa vuodessa liittymisvaiheessa maksettavan 165 000 euron peruspääoman lisäksi.
Sipoon liittyminen HSL:ään 1.1.2012
- Viestiketjun aloittaja Minä vain
- Aloituspäivämäärä
Yksi detalji, missä saataneen nopeastikin synergiaa Keravan linjojen kanssa on Söderkulla - Nikkilä - Kerava reittiä ajava 950. Kyseisen linjan kesäliikenne on nykyään ELY:n ostoa ja sopimus päättyy muistaakseni 2012 syksyllä. Tänä syksynä alkanut iltaliikenne on Sipoon kunnan ostamaa. Talvi-arkipäivien liikenne on Porvoon Liikenteen siirtymäkauden sopimuksilla ajamaa. Oman sekoituksensa asiaan tuo kyllä se, että osa Kerava - Nikkilä vuoroista ajetaankin linjalla 953 eli ne menevät Kerava ja Nikkilän välin nopeampaa Öljytien reittiä pitkin ja jatkavat Söderkullan sijaan Porvooseen Kilpilahden teollisuusalueelle.
Pelkästään se, että 950:llä alkaa kelpaamaan HSL:n liput, mahdollistaa muutoksia Etelä-Kaskelan liikenteessä Keravalla. Aluetta palvelevat nyt linjat 5 ja 9, joista ainakin 5 lähtee asemalta nykyään melkein samalla minuutilla 950 kanssa. Sorsakorven ja Ahjon palvelutason vuoksi ei liene mahdollista karsia vuorojen määrää Keravalla, muttaa ne 5 vuorot, jotka menevät päällekkäin 950 kanssa, voisi muuttaa, 738K vuoroiksi, mikä parantaisi Ahjon ja Jaakkolan palvelutasoa. Tai vaihtoehtoisesti 5 aikataulut voisi muuttaa sellaisiksi, että 950 ja 5 aikataulut on sovitettu eri juniin, mikä parantaisi selvästi Etelä-Kaskelan palvelutasoa. 9 aikataulut taitavat olla niin rajusti naimisissa 8 ja koulujen alkamisaikojen kanssa, että niihin ei ole helppoa tehdä muutoksia.
Pelkästään se, että 950:llä alkaa kelpaamaan HSL:n liput, mahdollistaa muutoksia Etelä-Kaskelan liikenteessä Keravalla. Aluetta palvelevat nyt linjat 5 ja 9, joista ainakin 5 lähtee asemalta nykyään melkein samalla minuutilla 950 kanssa. Sorsakorven ja Ahjon palvelutason vuoksi ei liene mahdollista karsia vuorojen määrää Keravalla, muttaa ne 5 vuorot, jotka menevät päällekkäin 950 kanssa, voisi muuttaa, 738K vuoroiksi, mikä parantaisi Ahjon ja Jaakkolan palvelutasoa. Tai vaihtoehtoisesti 5 aikataulut voisi muuttaa sellaisiksi, että 950 ja 5 aikataulut on sovitettu eri juniin, mikä parantaisi selvästi Etelä-Kaskelan palvelutasoa. 9 aikataulut taitavat olla niin rajusti naimisissa 8 ja koulujen alkamisaikojen kanssa, että niihin ei ole helppoa tehdä muutoksia.
Tarkoittanet 738B -vuoroja? Itseasiassa linjan 5 vuoromäärän minkäänlainen karsiminen ei palvele Ahjoa lainkaan. Ahjossa on 738-variaatioilla vain yksi pysäkkipari, jossa ei kulje linja 5, joten tämän takia vuorojen siirto ehdottamallasi tavalla ei ole fiksua (5:n päättärin vieressä olevaa seutupysäkkiä en tarkoituksella laske mukaan). Sen sijaan linjalla 5 on Ahjossa paljon palvelualuetta, jossa ei kulje 738-variaatiot (ml. mainittu Etelä-Kaskela). Tälle alueelle tuo merkittävän palvelulisän 950:n muuttuminen HSL-linjaksi, tätä on itseasiassa ruinattu jo aikanaan YTV:stä 850:n osallakin. Mutta Ahjo on laaja alue ja siellä tarvitaan kattavaa alueen sisäistä yhteyttä minkä nykyisellään tuo vain linja 5. Tällä turvataan lasten koulu- ja harrastusyhteyksiä, sekä miksei myös varttuneemman väen liikkumista alueen sisällä. Linja 5 ESLL:n normikokoisen bussin aikakaudella on profiloitunut Ahjon ja koko itä-Keravan selkeäksi runkoyhteydeksi, mitä ei tule heikentää. 738-variaatiot tukevat sisäistä liikennettä ja 738B päivävuorot tuovat vaihtoehtoisen liityntäyhteyden 5:n rinnalle myös keskipäivällä, tarjoten yhdessä puolen tunnin vuorovälin. Erillisellä reittiosuudella 738:n käyttäjäkunta on Jaakkolasta lähinnä työmatkalaisia Helsinkiin Viikin/Hämeentien varren kaupunginosiin, sekä merkittävä määrä koululaisia Jaakkolan ja Lapilan keskeisiin koulukortteleihin. Näistä Helsinkiin menijöitä muutos ei palvelisi (olettain että määrärahoja = seutuvuoroja ei lisätä), ja nykyiset variaatiot ymmärtääkseni ovat palvelleet Lapilan/Jaakkolan koululaisia hyvin.
Tilanne muuttuisi, jos linja 950 palautettaisiin 850:n reitille, jolloin se osaltaan palvelisi Ahjon keskeisiä alueita ja Etelä-Kaskelaa. Linjan ollessa vielä vanhalla reitillä, tiedän monien (erityisesti vanhemman polven) käyttäneen sitä Keravan keskustasta Ahjon vanhaan osaan, jossa Ratatiellä ei kulkenut muita linjoja - siitäkin huolimatta, että linja kuului kilometritariffiin. Jos kuitenkin nykyisellä reitillä pysytään, tulisi juuri 950:n aikataulua tarkastaa niin ettei se mene päällekkäin 5:n kanssa, joka taas vuorottelee 738-variaatioiden kanssa. Näinollen 738 ja 950 olisi järkevää lähteä samoilta junilta. Samantien 738B:n tunnus voisi vaihtua esim. 7:ksi, jos yhä HSL-aikakaudella ylläpidetään tätä sisäinen/seutu -jaottelua, vaikka se ei tulevaisuudessa kenties enää tarkoita tariffiylitystä. Niin, 8- ja 9-linjojen aikataulut on tosiaan naimisissa, niinkuin arvelitkin, yhdellä autollahan ne ajetaan, joka illalla vielä hoitaa pari sivua 5:ta, että puolen tunnin vuoroväli pysyy. Jos kustannuksia saisi syntyä lisää, olisi alueen sosiaalisen rakenteen, väestön ja palveluiden sijoittumisen kannalta optimaalista, että linja 9 olisi erillinen, yhden auton linja. Näin ollen Ahjon pohjoisosista Kuusisaaresta saataisiin päivölänlaakson kautta yhteys Ratatielle ja koulun ohi kohti Jaakkolaa ja Keskustaa. Menee OT:ksi, mutta tässä yhteys keskustaan pitenee vain 5 minuuttia, saadaan yhteys Kuusisaaresta ja Etelä-Kaskelasta Ahjon koululle ja kaupoille, edelleen yläkouluun Jaakkolaan, ja vielä vanha 850:n palvelualue Ratatiellä pienkalustolinjan piiriin. (Tässä vanhalla osalla nimittäin tie on niin kapea ja saven päälle perustetut talot lähellä tietä, että 733:n aikoihin talot halkeili jatkuvan bussi/rekkaliikenteen takia.)
En tosiaan muistanutkaan, että 5 tekee mutkan Ahjossa ja siten palvelualue on Ahjon osalta käytännössä sama kuin 738B:n. Se ykis pysäkkiparikin on aika merkityksentön, koska juuri sen kohdalla on kevyelle liikenteelle mahdollisuus ylittää rautatie, joten noin 200 m päässä radan toisella puolella on 5 pysäkkikin. Ajatelmani oli siis sellaisenaan tyhmä. Jotain järjestelyitä alueelle joka tapauksessa kannattaa tehdä, kun muuten tulee päällekkäistä palvelua. Ehkä 5 ja 950 vuorovälien tasoittaminen on sitten se järkevin ellei sitten suunnitella linjastoa siltä nurkalta kokonaan uusiksi, mikä voisi sekin olla järkevää.
Porvoon liikenne muutti aikanaan 850 reitin mahdollisimman suoraksi 950 reitiksi siksi, että auto ehtii ajaa tunnissa Söderkullaan ja takaisin ja koko linja voitiin hoitaa yhdellä autolla. En tiedä toimiiko tämä vielä yhdellä autolla, mutta jos näin on, niin se on nykyisellä reitillään erittäin kustannustehokas. Palvelutaso tietysti on eri asia. 950 on juuri edellä mainitusta syystä ainoa Nikkilän linja, joka jättää linja-autoasemankin väliin ja tekee vain välttämättömimmän ja nopeimman koukkauksen Nikkilän keskustaan.
- Liittynyt
- 23 Elokuu 2005
- Viestit
- 3,331
Jännittävä yksityiskohta muuten on, että Sipoosta tullee täten ensimmäinen HSL-kunta, johon ei mene ollenkaan junaliikennettä (jopa Kauniaisiin sattumalta menee). Keravalla ja Kirkkonummellahan HSL:n suunnittelu perustuu paljon junaliikenteeseen tukeutumiseen (korjatkaa jos olette eri mieltä).
Ei mene vielä. Nimittäin ei tästä päätöksestä varmasti ole ainakaan haittaa mahdolliselle Kerava—Nikkilä junayhteydelle.
- Liittynyt
- 7 Maaliskuu 2009
- Viestit
- 1,487
Kerava-Nikkilä-osuushan on jopa sähköistettykin joten esim- N-juna voisi ajaa Nikkilään asti. Vaikka rata on yksiraiteista, siellä on tilaa matkustajajunille sillä ainoa nykyliikenne on väljä tavaraliikenne Porvooseen (Kilpilahteen).
Idea lähijunan jatkosta Keravalta Nikkilään kuulostaa hyvältä.
Osa Keravan junista voisi jatkaa Nikkilään asti, ja kun Sipoon kunta kavoittaa lisää asuinaluetta, voi käyttäjämäärien kasvaessa lisätä tarjontaa. En kannata Nikkilän raideyhteydeksi kuitenkaan pelkkiä N-junia, vaan osa vuoroista pitäisi olla nopeampia K-junia. Nopeampi junayhteys voisi houkutella lisää matkustajia. Junayhteyden kanssa voisi suunnitella myös radanvarsitaajamia palvelevat liityntäbussit. Tietenkin olemassaolevaa suoraa bussiliikenettä ( U-linjoja) pahemmin haittaamatta.
Osa Keravan junista voisi jatkaa Nikkilään asti, ja kun Sipoon kunta kavoittaa lisää asuinaluetta, voi käyttäjämäärien kasvaessa lisätä tarjontaa. En kannata Nikkilän raideyhteydeksi kuitenkaan pelkkiä N-junia, vaan osa vuoroista pitäisi olla nopeampia K-junia. Nopeampi junayhteys voisi houkutella lisää matkustajia. Junayhteyden kanssa voisi suunnitella myös radanvarsitaajamia palvelevat liityntäbussit. Tietenkin olemassaolevaa suoraa bussiliikenettä ( U-linjoja) pahemmin haittaamatta.
Noiden junien psykologinen nopeusero on suurempi kuin todellinen nopeusero, joka on koko matkalla suunnasta riippuen vain 2 tai 3 minuuttia. Lisäksi suurin osa Keravalta etelään lähtevistä K- j N-junista on sellaisia, että Helsinkiin/Pasilaan ehtii nopeammin, kun odottaa seuraavaa R/H/Z-junaa. (Itse asiassa joissain tapauksissa kannattaa Savioltakin matkustaa ensin Keravalle, ja sieltä nopeilla junilla Helsinkiin.) Näin ollen suurimmasta osasta Nikkilästäkin lähtevistä junista kannattaisi vaihtaa Keravalla nopeampiin juniin, etenkin jos jatkojunat valitaan siten, että niistä on sopiva vaihtoyhteys. Ja sama myös toiseen suuntaan.
- Liittynyt
- 7 Maaliskuu 2009
- Viestit
- 1,487
Ehdotuksesi tekeisi R, H ja varsinkin Z-junista entistä epätasaisempia kuormitukseltaan. Jos kuitenkin K-junasta tehtäisiin todella nopeampi: ohitettaisiin myös Puistola, Rekola ja Savio, vähintään. Tämä vaatisi kuitenkin I-junien ajamista N-junina sekä K+N-yhdistelmän ajoa pelkän N-junan sijaan sekä lisälaitureita Puistolaan. Tällöin N siis ajaisi HKI-Kerava pysähtyen kaikilla asemilla ja Puistolan kohdalla päästäisi K-junan ohi kumpaankin suuntaan. Tämä järjestely tihentäisi Hiekkaharjun, Koivukylän ja Korson junayhteyksien ruuhkavuorovälin 5 minuuttiin/suunta, vähentäisi matkustajien matka-aikoja sekä kalustoa käytettäisiin tehokkaammin (pienempi ero ruuhkahuipun ja ruuhkan ulkopuolella varikolla seisovien junien määrällä).
Mitäs jos perustettaisiin kokonaan uusi linja, vaikka O.
Linja ajaisi Nikkilästä Helsinkiin pysähtyen Keravalla, Korsossa, Tikkurilassa, Malmilla, Pasilassa ja Helsingissä. Keravalla pysähdyttäisiin raiteilla 5 ja 6, ja Keravan eteläpuolella ajettaisiin raiteita 1 ja 2.
Totta kai tämä idea vaikuttaa ainakin ensi alkuun melko epärealistiselta, mutta viimeistään kun Lentorata valmistuu, se on mielestäni täysin toteuttamiskelpoinen. Korsolaiset ja malmilaiset saisivat nopean yhteyden Helsinkiin, ja Keravan matkustajat voisivat siirtyä osittain tähän junaan. antaen R-, Z- ja H-juniin enemmän tilaa Keravaa pohjoisemmasta/-paan matkustaville. Sipoosta matkustavat saisivat myös kaupunkiratajunia nopeamman yhteyden, joka on varmasti houkuttelevampi kuin N:n jatke.
Tuosta Malmin pysähdyksestä en ole ihan varma, ainakaan ennen Lentorataa se taitaa olla aivan turhan vaikeaa toteuttaa suhteessa vähäisin hyötyihin. Malmilla on kuitenkin laituri valmiina, pitää vaan rikkaruohot kitkeä ja munalukot poistaa. Korsoon pitäisi laiturit jälleenrakentaa 1- ja 2-raiteille. Sen voisi muuten tehdä niin, että ykköselle ihan normaali laituri radan reunaan, ja pohjoiseen ajavat junat käyttäisivät kakkosen sijaan kolmoslaituria - vaihteet pitäisi vaan rakentaa.
Kuitenkin, jos jaksoitte lukea tämän epäselvän ja rikkonaisen selostuksen, kiitän ja kumarran
ja kysyn, mitä olette mieltä?
Linja ajaisi Nikkilästä Helsinkiin pysähtyen Keravalla, Korsossa, Tikkurilassa, Malmilla, Pasilassa ja Helsingissä. Keravalla pysähdyttäisiin raiteilla 5 ja 6, ja Keravan eteläpuolella ajettaisiin raiteita 1 ja 2.
Totta kai tämä idea vaikuttaa ainakin ensi alkuun melko epärealistiselta, mutta viimeistään kun Lentorata valmistuu, se on mielestäni täysin toteuttamiskelpoinen. Korsolaiset ja malmilaiset saisivat nopean yhteyden Helsinkiin, ja Keravan matkustajat voisivat siirtyä osittain tähän junaan. antaen R-, Z- ja H-juniin enemmän tilaa Keravaa pohjoisemmasta/-paan matkustaville. Sipoosta matkustavat saisivat myös kaupunkiratajunia nopeamman yhteyden, joka on varmasti houkuttelevampi kuin N:n jatke.
Tuosta Malmin pysähdyksestä en ole ihan varma, ainakaan ennen Lentorataa se taitaa olla aivan turhan vaikeaa toteuttaa suhteessa vähäisin hyötyihin. Malmilla on kuitenkin laituri valmiina, pitää vaan rikkaruohot kitkeä ja munalukot poistaa. Korsoon pitäisi laiturit jälleenrakentaa 1- ja 2-raiteille. Sen voisi muuten tehdä niin, että ykköselle ihan normaali laituri radan reunaan, ja pohjoiseen ajavat junat käyttäisivät kakkosen sijaan kolmoslaituria - vaihteet pitäisi vaan rakentaa.
Kuitenkin, jos jaksoitte lukea tämän epäselvän ja rikkonaisen selostuksen, kiitän ja kumarran
ja kysyn, mitä olette mieltä?
- Liittynyt
- 22 Lokakuu 2005
- Viestit
- 3,375
Nikkilässä on verkkoselostuksen mukaan (matala) laituri jo olemassa, ilmeisesti PMR:n lättää varten, koska se on 30 metriä lyhyt ja 265 mm korkea. Nikkilä on myös liikennepaikkaluokitukseltaan nimenomaan seisake.
Uudet korkeat ja tarpeeksi pitkät laiturit Ahjoon ja Nikkilään, jälkimmäiseen ehkä kääntöraiteen kanssa niin avot. Voisikohan muuten osa vuoroista jatkaa Sköldvikiin asti?
Uudet korkeat ja tarpeeksi pitkät laiturit Ahjoon ja Nikkilään, jälkimmäiseen ehkä kääntöraiteen kanssa niin avot. Voisikohan muuten osa vuoroista jatkaa Sköldvikiin asti?
- Liittynyt
- 4 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 1,069
Jos jotakuta kiinnostaa niin tällä videolla näkyy kyseinen rata
http://youtu.be/78ezSkWgK6A
http://youtu.be/78ezSkWgK6A
Toisaalta junayhteys Nikkilästä Keravan kautta Helsinkiin ei lyhentäisi matka-aikaa lainkaan verrattuna nykyisiin bussilinjoihin, junalla väli Nikkilä-Kerava olisi 15min ja Kerava-Helsinki 34min jos pysähdytään kuten nykyinen K-juna, kokonaismatka-aika olisi siis 49min kun bussilla pääsee Helsingistä Nikkilään 40-50min. Ainoa vaihtoehto jolloin juna olisi edes hiukan bussia nopeampi olisi pysähtymiset Keravan ja Helsingin välillä ainoastaan Tikkurilassa ja Pasilassa, tällöinkin junan matka-aika olisi 37-38min, eli eroa nopeimpaan bussiyhteyteen vain pari minuuttia.
Vaikka juna olisi yhtä nopea kuin nopein bussiyhteys, sitä kannattaisi silti ajaa. Juna lisää lisää joukkoliikenteen käyttäjämäärää, sillä se koetaan miellyttävämmäksi ja selkeämmäksi sekä se luo enemmän yhteyksiä.