Spårväg - Guide för etablering

Pohjoismaat on hyvä referenssikohde ja tieto on joksenkin vertailukelpoista jos tarkastellaan Ruotsin, Suomen ja Tanskan kaupunkeja ja jätetään Norja pois jossa on vuoristo-olosuhteet ja muutenkin muita Pohjoismaita kalliimpi hintataso.
Ihan oikein, olisi hyvä olla luotettavaa kustannustietoa. Mutta kun sitä ei ole, on parempi olla laittamatta epäluotettavaa tietoa. Mikko Laaksonen juuri pari viestiä sitten selitti, miksi nimenomaan pohjoismaista ei ole luotettavaa tietoa laitettavaksi näkyviin.

Otan tästä kaksi kuvaavaa esimerkkiä:

Espoon metron sanottiin maksavan 412 M€, ja tämän ”luotettavan tiedon” perusteella saatiin päätös rakentamisesta. Seuraava ”luotettava tieto” olikin 815 M€, vain noin 2 vuotta myöhemmin. Tiedän kyllä, että moni on mielissään siitä, että päätös saatiin, vaikka kustannuksissa oltiinkin vain noin 100 % pielessä.

Keskustatunnelin ”luotettava hinta” oli vuoden 2006 PLJ:ssä 275 M€. Kun tunnelille ryhdyttiin piirtämään asemakaavaa, hinta nousikin yli puolen miljardin. Ja siinä vaiheessa Helsingin demarit käänsivät kelkkansa ja varman hankkeen eteneminen tyssäsi. Voin arvata, että moni sama taho, joka iloitsi väärillä hinnoilla tehdystä metropäätöksestä oli nyt sillä kannalla, että hyvä ettei tehdä päätöksiä väärillä hinnoilla.

Mikä näiden kahden tapauksen opetus on? Se, että väärillä hinnoilla johdetaan päättäjiä harhaan ja saadaan aikaiseksi vahinkoa, jota ei ehkä syntyisi, jos ei olisi hintatietoja ollenkaan väärien tietojen sijasta. Ja toisaalta, hankkeista päätetään muillakin perusteilla kuin hinnalla. Ja kun kerran on tilaisuus ja tarve tarjota sitä muuta tietoa ja ihan oikeasti luotettavasti, niin on vain parempi, ettei mennä sotkemaan asioita epämääräisillä kustannusarvioilla.

Banverketin kirja ei ole myynti- tai tarjousesite, vaan siinä kerrotaan, mitä voidaan raitiotiellä saada ja miten se voidaan toteuttaa. Jos asiasisältö kiinnostaa, on loppupeleissä kohtalaisen helppo tehdä kustannusarvio juuri sellaisesta raitiotiestä, mikä kussakin tapauksessa halutaan tehdä.

Antero
 
Anteron viestiin vielä sellainen kommentti, että ei ole olemassa mitään yleistä "stetson-kerrointa", joilla arvioida, että paljonko karkea ja optimistinen kustannusarvio poikkeaa tarkemmasta kustannusarviosta.

Mitä monimutkaisempi hanke, sitä enemmän kustannusarvioon sisältyy arvioimattomia tekijöitä. Esimerkiksi Länsimetro, Helsingin keskustatunneli, Oulun kallioparkki, Turun toriparkki tai Tampereen Rantaväylän tunneli sisältävät paljon maanalaisen rakentamisen riski- ja arvaamattomia tekijöitä, joita on vaikea arvioida karkeasti esim. ilman geoteknisiä tutkimuksia.

Tukholman Tvärbanan tai Bergenin pikaraitiotien tyyppisiin hankkeisiin sisältyi merkittäviä tunneli- ja siltatöitä jotka ovat juuri tällaisia arvaamattoman vaikeita tekijöitä.

Sitä vastoin Helsingin linja 9 tai Norrköpingin Ljura - Navestad - linja ovat tyypillisempää peruskaturakentamista, jossa ennakoimattomia tekijöitä on todella paljon vähemmän.
 
On parempi, että Suomeen ei oteta Ruotsin normeja tässä asiassa, vaan käännetään vain Saksan BoStrab

Mitkä ovat oleelliset erot BoStrabin ja Banverketin julkaisun välillä?
Entä onko BoStrab saatavissa Suomessa tai netistä? Jos on, niin löytyykö myös englannin (tai jopa ruotsin) kielellä?
 
Mitkä ovat oleelliset erot BoStrabin ja Banverketin julkaisun välillä?
BoStrab on raitioteitä ja muita kaupunkiratoja (ei rautatieverkkoa) käsittelevä Saksan valtion laki, joka tosin sisältää paljon teknistä määrittelyä ja on siten hyvin poikkeava tavanomaisesta lainsäädännöstä.

Banverketin kirja on esimerkkejä esittelevä opas nykyaikaisesta raitiotien suunnittelusta.

Entä onko BoStrab saatavissa Suomessa tai netistä? Jos on, niin löytyykö myös englannin (tai jopa ruotsin) kielellä?
Voimassa oleva lakiteksti on netissä. Englannissa on ollut puhetta käännöksestä, koska käytännössä sielläkin noudatetaan BoStrabia uusissa raitioteissä. Tiedän, että Suomessa yksityishenkilö on työstänyt epävirallista suomennosta. Mutta tällä hetkellä on osattava saksankieltä.

BoStrabiin liittyy myös ohjeita ja määräyksiä, joita ei ole netissä.

Antero
 
Takaisin
Ylös