Stuttgartin raitioteiden muuntaminen metromaiseksi

Martin · 5 Toukokuu 2007

Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Antero Alku sanoi:
Stuttgart on tässä asiassa kaikkein rohkein, sillä siellä säilytetään 1000 mm:n rataosuus museovaunuja varten. Verkko ja nykykalusto kun ovat 1435.

Käyttöjännite on myös ongelma, ainakin periaatteessa. Monissa verkoissa on siirrytty 750 volttiin ja museovaunut on tehty 600 voltille.

Tässä on vielä kaksi kuvaa Stuttgartista, missä tosi vanhat museovaunut ja stadtbahnit kulkee samalla radalla.

99 vuoden ikäero, ja silti samalla radalla: Plauenin vaunu 21 vuodelta 1905 ja Stuttgartin stadtbahn 3353 vuodelta 2004.

http://dt8.de/k000792

ja tässä 100 vuotta: Stuttgartin 222 (v. 1904) ja silloin upouusi 3368 (v. 2004) 222:n satavuotisjuhlissa vuonna 2004.

http://dt8.de/k000797

Ratageometria vaihteissa tuotti vaikeuksia näille vanhoille vaunuille, mutta silti oli mahdollista kulkea myös näillä vaunuilla, mitkä tavallisesti ei ole Stuttgartissa museoliikentessä.

Stadtbahnin jännite on nykyään 750 V, mutta ennen ne kulki myös 600 V:lla. Siksi oli mahdollista muuttaa jännite yhdeksi päiväksi takaisin 600 volttiin.

Muut museovaunut on muutettu niin, että ne kulkee 750 V:lla.

Martin

Antero Alku · 5 Toukokuu 2007

Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Martin sanoi:
Ratageometria vaihteissa tuotti vaikeuksia näille vanhoille vaunuille, mutta silti oli mahdollista kulkea myös näillä vaunuilla, mitkä tavallisesti ei ole Stuttgartissa museoliikentessä.

Eli museovaunuissa on kapeat pyöränrenkaat jotka on tehty laipan varassa risteyksissä ajettaviksi?

Martin sanoi:
Stadtbahnin jännite on nykyään 750 V, mutta ennen ne kulki myös 600 V:lla. Siksi oli mahdollista muuttaa jännite yhdeksi päiväksi takaisin 600 volttiin.

Kiintoisaa.

Martin sanoi:
Muut museovaunut on muutettu niin, että ne kulkee 750 V:lla.

Tiedätkö mitä vaunuille on tehty?

Antero

Martin · 5 Toukokuu 2007

Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Antero Alku sanoi:
Eli museovaunuissa on kapeat pyöränrenkaat jotka on tehty laipan varassa risteyksissä ajettaviksi?

Anteeksi, mutta en ymmärrä mitä "laipan varassa" tarkoittaa ja sanakirjani ei tunne sanaa. Minä tiedän, että pyöriin eikä ratoihiin ei tehty mitään muutoksia. Mutta etukäteeen mitattiin, ja toisessa kuvassa näkyy myös mittauksessa pistetty merkki.

Antero Alku sanoi:
Kiintoisaa.

Lisäys: tietysti jännitettä ei muutettu sinä paivänä koko verkossa, ainoastaan niissä osissa missä vaunut kulki.

Antero Alku sanoi:
Tiedätkö mitä vaunuille on tehty?

Suomeksi en. Saksaksi "Vorwiderstände", englanniksi "resistors". Tietysti riittävän kokoisia, ja on myös selvää että sei ei ole kovin tarkka, mutta riittävä.

Minä tiedän myös yhden tapauksen, missä 600 V:n vaunuja käytettiin ilman muutoksia 750 V:n alla, testattiin vaan eristystä ennen käyttöä. Vaunut kulki sitten vähän nopeammin ;-)

Martin

Antero Alku · 6 Toukokuu 2007

Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Martin sanoi:
Anteeksi, mutta en ymmärrä mitä "laipan varassa" tarkoittaa ja sanakirjani ei tunne sanaa.

No nyt en muista varmasti, mikä on nimenomaan rautatiepyörän laippa. Yksi käännös laipalle on Spurkranz.

Laippa on se osa raitiovaunun pyörää, joka kulkee urakiskon urassa ja avoradalla kiskojen välissä raiteen sisäpuolella. Vanha käytäntö raitioteillä oli, että uran pohja on vaihteen risteyksessä korotettu niin, että vaunu kulkee risteyksessä uran pohjan ja siten pyörän laipan varassa. Omista Stuttgartin valokuvistani näen, että Stuttgartin raitioteiden vaihteet eivät ole tällaista rakennetta. Vaan niissä ajetaan siten, että pyörä on leveämpi kuin kisko, jolloin pyörä on risteyksessä poikkeavan kiskon varassa kulkiessaan poikkeavan laippauran yli.

Museovaunuissa luultavasti on vanhanaikaiset kapeat pyörät ja myös kapeammat laipat kuin nykyään. Niinpä on olemassa riski, että pyörä tipahtaa risteyksessä uraan ja voi jopa lähteä kulkemaan poikkeavaa uraa, jolloin seurauksena on raiteelta suistuminen.

Onko se 222:n kuvassa vaihteessa oleva vaalea juttu jokin mittausmerkki? Sitä vähän ihmettelinkin kuin kuvaa katselin.

Martin sanoi:
Suomeksi en. Saksaksi "Vorwiderstände", englanniksi "resistors". Tietysti riittävän kokoisia, ja on myös selvää että sei ei ole kovin tarkka, mutta riittävä.

Näin olen kuullut tehdyn jossain muuallakin. Virroittimen ja kontrollerikytkimen välillä on ylimääräinen vastus (esivastus = Vorwiderstände), joka rajoittaa täyden tehon asennossa vaunun saaman käyttöjännitteen 600 volttiin. Vastus hukkaa tietenkin lämmöksi tehoa myös, mutta se ei ole museovaunuissa ongelma. Mutta onko näissä museovaunuissa sitten pyöräkerrat eri mitoilla niin, ettei 222:n kanssa ilmeneviä ongelmia ole?

Antero

Martin · 7 Toukokuu 2007

Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Antero Alku sanoi:
No nyt en muista varmasti, mikä on nimenomaan rautatiepyörän laippa. Yksi käännös laipalle on Spurkranz.

OK, kiitos.

Antero Alku sanoi:
Laippa on se osa raitiovaunun pyörää, joka kulkee urakiskon urassa ja avoradalla kiskojen välissä raiteen sisäpuolella. Vanha käytäntö raitioteillä oli, että uran pohja on vaihteen risteyksessä korotettu niin, että vaunu kulkee risteyksessä uran pohjan ja siten pyörän laipan varassa. Omista Stuttgartin valokuvistani näen, että Stuttgartin raitioteiden vaihteet eivät ole tällaista rakennetta. Vaan niissä ajetaan siten, että pyörä on leveämpi kuin kisko, jolloin pyörä on risteyksessä poikkeavan kiskon varassa kulkiessaan poikkeavan laippauran yli.

No ei nyt kokonaan. Olet oikeassa isosta osasta vaihteisista, mutta on poikkeuksia (tässä valitettavasti risteys, mutta on olemassa myös vaihteita).

http://dt8.de/j000033

Täällä se on nimeltään "Flachrille", ja toinen (syvä) on "Tiefrille".

Antero Alku sanoi:
Museovaunuissa luultavasti on vanhanaikaiset kapeat pyörät ja myös kapeammat laipat kuin nykyään. Niinpä on olemassa riski, että pyörä tipahtaa risteyksessä uraan ja voi jopa lähteä kulkemaan poikkeavaa uraa, jolloin seurauksena on raiteelta suistuminen.
...
Mutta onko näissä museovaunuissa sitten pyöräkerrat eri mitoilla niin, ettei 222:n kanssa ilmeneviä ongelmia ole?

Tärkeäähän on pyörien leveys, ei laipan leveys. Mutta olet oikeassa: 222:ssa on kapeat pyörat kun se ei kulje, se seisoo ainoastaan museossa. Muut museovaunut (ne, jotka on liikenteessä) sai leveämmät pyörät, jotta niillä on mahdollista kulkea koko metrirataverkossa.

Tässä kaksi kuvaa 276:sta kolmeraiteisella radalla:

http://dt8.de/k000404

http://dt8.de/j005924

Antero Alku sanoi:
Onko se 222:n kuvassa vaihteessa oleva vaalea juttu jokin mittausmerkki? Sitä vähän ihmettelinkin kuin kuvaa katselin.

Kysyt liikoja. Mutta se tehtiin jonkun mittaksen jälkeen, ja mittaus tehtiin 222:n matkojen takia.

Martin

Antero Alku · 7 Toukokuu 2007

Danke Martin, alles klar jetzt!

Ei ole yllätys, että kohtisuorassa risteyksessä ajetaan laippojen varassa Flachrille-uralla. Sillä laippauran kolahdusta ei voi millään välttää, ja korotetun laippauran kolahduksia tulee vain yksi akselia kohden, kun niitä muuten tulisi neljä.

Stuttgartissa on tehty pyörien ja vaihteiden kanssa juuri se, mikä pitäisi tehdä täällä meilläkin. Siten vähennetään meteliä ja rakenteiden rasittumista. Eli levitetään pyörää mutta pidetään vanha kapea laippa. Uudet vaihteet voidaan tehdä syvällä uralla ja kohtisuorissa tai hyvin jyrkissä risteyksissä voidaan edelleen käyttää korotettua laippauraa.

Säännöllisen liikenteen museovaunut on helppo varustaa leveimmin pyörin, mutta muiden kanssa se ei ole tarpeen.

Itse asiassa Helsingissäkin on esiintynyt tämä kapean pyörän ongelma, sillä ainoa hevosvaunumme on vielä kapeammin pyörin kuin nykyinen kalusto. Ja silloin kun sillä vielä ajeltiin sillöin tällöin, vaihteissa piti olla tarkkana.

Antero

Martin · 8 Toukokuu 2007

Antero Alku sanoi:
Ei ole yllätys, että kohtisuorassa risteyksessä ajetaan laippojen varassa Flachrille-uralla. Sillä laippauran kolahdusta ei voi millään välttää, ja korotetun laippauran kolahduksia tulee vain yksi akselia kohden, kun niitä muuten tulisi neljä.

Selvä se, mutta kuva oli ainoa minkä löysin nopeasti, missä se oli hyvin näkyvissä. Miten kerroin, on niitä (vielä) pari muuta paikkaa, mutta ei enää paljon.

Antero Alku sanoi:
Stuttgartissa on tehty pyörien ja vaihteiden kanssa juuri se, mikä pitäisi tehdä täällä meilläkin. Siten vähennetään meteliä ja rakenteiden rasittumista. Eli levitetään pyörää mutta pidetään vanha kapea laippa. Uudet vaihteet voidaan tehdä syvällä uralla ja kohtisuorissa tai hyvin jyrkissä risteyksissä voidaan edelleen käyttää korotettua laippauraa.

Mutta: täällä on nykyään huomattu, että puuttuvat matalat urat tuo myös vaikeuksia: pyörien laipat ei kulu samaa tahtia kuin pyörä, ja siksi pyöriä pitää useammin "schleifen/drehen" (en tunne sanaa). Tarkoittaa "leikata" oikeaan geometriaan takaisin.
En olisi uskonut että pari matalaa uraa vaikuttaa näin, mutta niin tuntuu olevan.

Martin

Antero Alku · 8 Toukokuu 2007

Martin sanoi:
..pyörien laipat ei kulu samaa tahtia kuin pyörä, ja siksi pyöriä pitää useammin "schleifen/drehen" (en tunne sanaa). Tarkoittaa "leikata" oikeaan geometriaan takaisin.

"Drehen" on sorvata, "schleifen" on hioa tai tahkota.

Mutta miksi laippojen kulumattomuus on ongelma? Vainko sen vuoksi, että muutamassa paikassa ajetaan laippojen varassa, ja nousu laippojen varaan on sitten hieman suurempi rysäys.

Antero

vristo · 9 Toukokuu 2007

Martin sanoi:
Tarkoittaa "leikata" oikeaan geometriaan takaisin.

Onkohan tällä jotain tekemistä sen profilointikoneen kanssa, jota HKL-raitioliikennekin on hankkimassa.

Antero Alku · 9 Toukokuu 2007

vristo sanoi:
Onkohan tällä jotain tekemistä sen profilointikoneen kanssa, jota HKL-raitioliikennekin on hankkimassa.

Raideliikennekaluston pyörät on aika ajoin hiottava tai sorvattava oikeaan muotoonsa kun pyörän kehä käytössä kuluu. Pyöräkerrat on sorvattu HKL:lläkin aikojen alusta lähtien, mutta alun perin kokonaan irrotettuina. Nykyaikainen tapa on sorvata pyörät irrottamatta "kuoppasorvissa". Säästää työtä ja aikaa, kun vaunu ajetaan kokonaisena sorvin päälle. Kuoppasorveissa on toiminnallisia eroja. Aina ei ole mahdollista hoitaa pyöriä pelkästään kuoppasorvilla, vaan määräväelin pyöräkerta (tai akselittomissa vaunuissa pyörä) on sorvattava irrotettuna. Tämä riippuu myös telin rakenteesta.

Antero

Martin · 10 Joulukuu 2007

... on nyt valmistunut.

Viime lauantaina loppu säänöllinen metrin raiteinen liikenne linjalla 15 :-(
Nyt jää ainoastaan museoliikenne metrin raiteille.

Viimeinen matka:

http://dt8.de/t000044
http://dt8.de/t000046
http://dt8.de/t000047
http://dt8.de/t000048

Terveiset suomeen:

Antero Alku · 11 Joulukuu 2007

Tuli ihan haikea olo! Ja vaunutkin niin hienossa kunnossa kuin olisivat aivan uusia. Oliko Stuttgartissa hyvästit kirjoitettu vaunuihin monellakin kielellä?

Antero

Martin · 11 Joulukuu 2007

Antero Alku sanoi:
Tuli ihan haikea olo! Ja vaunutkin niin hienossa kunnossa kuin olisivat aivan uusia. Oliko Stuttgartissa hyvästit kirjoitettu vaunuihin monellakin kielellä?

Juu, täällä kaikilla oli haikea olo :-(

Hyvästit oli joka junassa vaunun edessä saksaksi ja perässa muilla kielillä.

Eikös HKL tarvitse vielä hyväkuntoisia vaunuja? ;-)

Antero Alku · 11 Joulukuu 2007

Martin sanoi:
Eikös HKL tarvitse vielä hyväkuntoisia vaunuja? ;-)

Kyllä vaan, juuri tuollaisia, jotka toimivat 40 vuotta. Olen noilla itse matkustanut ja otan tänne kernaasti.

Antero

GM 5 · 14 Joulukuu 2007

Sääli, että metsäosuus lähellä Fernsehturmia jäi pois. Mutta onneksi linja ajaa paljon maanpäällisiä ratoja ja hieno näköalaosuus säästyi tunneloinnilta. Miksi aina joukkoliikenne tungetaan pois silmistä näkymättömiin? Tulee mieleen paljon muuta, mitä sinne voisi joukkoliikenteen sijaan siirtää.. Ai niin, mutta peltivyöryhän "elävöittää" kaupunkikuvaa..

Hienoa, että linjaa ei lakkautettu ja keltaiset ajokit säilyvät katukuvassa!

Grüße nach Stuttgart!