Töölönlahden alueen suunnitelmia

Vs: TramWest - Etelä-Espoon ratikka

sebastin sanoi:

Tämä pienoismalli tehtiin toisen maailmansodan jälkeen, tässä yhdisteltiin Eliel Saarisen ja Oiva Kallion hahmotelmia.

Klikkaa laajentaaksesi...

Todellako? Kuva liittyy oikeasti Suur-Suomen fiktivisiä vaiheita käsittelevään metahistoriaprojektiin. Pohjana olevassa ilmakuvassa olevat rakennukset ovat kieltämättä toisen maailmasodan jälkeiseltä ajalta mutta selvästi viimeisen kymmenen vuoden ajalta.

http://www.valtakunta.eu/suomi/historia.html

Lähdekritiikki on oikein käytettynä hyvä asia. Ellei koko tämä keskustelu sitten ole oikeasti laajentunut suursuomi-ideologian ironiseksi propagandaksi...

Vs: TramWest - Etelä-Espoon ratikka

Todellakaan ei. Mielestäni "jatkosota" eli yksi toisen maailmansodan rintamalinjoista moskovan valloitusta silmälläpitäen oli äärimmäisen tuomittava teko valtio- ja sodanjohdolta.

Onneksi Töölönlahtea ei ole täytetty

sebastin sanoi:

Teme, puistoon ei sovi eristetty rata. Etelä-Espoon vaatima liikenneralli tukkisi tuon alueen totaalisesti. Kaikenlisäksi bussit pitäisi sijoittaa johonkin.

Klikkaa laajentaaksesi...

Sinä Sebstin linkkaat tänne kuvia kuvitelmista, eli nykyaikaisia piirroksia ja valokuvien ja piirretyn yhdistelmiä. Minun kuvani puistossa kulkevasta ratikasta Freiburgissa on TOTTA. Ja sinä väität, ettei sellainen voi olla totta mutta sinun kuvitelmasi ovat.

Minulla on läjäpäin lisää kuvia ratikoista puistoissa ja kävelyalueilla. Ja ne kaikki ovat TOTTA, vaikka sinä väität, ettei niin voi olla. Ja mitähän se liikennerallisi oikein on? Alla olevassa kuvassa on Karlsruhen Marktplaz, jolla ratikoita kulkee molempiin suuntiin minuutin eli 300 metrin välein. Se on TOTTA, ja kaikki ovat siihen tyytyväisiä.



Astu nykyaikaan ja todellisuuteen! Menneisyyden keskustasuunnitelmia ja Töölönlahden täyttöä ei toteutettu siksi, että ne suunnitelmat olivat huonoja. Ja olen todella onnellinen, ettei Töölönlahdella ole sen enempää Saarisen, Kallion kuin Aallonkaan mokia. Kaksi ensimainittua jo myönnetään, Aallon aika on vielä liian lähellä, jotta hänen suunnittelemaansa massiivista parkkihallia saisi vielä arvostella.

Massiivisesta autokaupunkisuunnittelusta ollaan pääsemässä eroon. Sen ongelmat, kuten maan alle painettu joukkoliikenne ja keskustojen bussiterminaalit ovat jäämässä historiaan. Ei ongelmilla täytettyjä kaupunkeja pureta, mutta ajan myötä nekin voivat muuttua.

TramWestin rata Töölönlahdella voi tuoda yhtä paljon ihmisiä Sanomatalolle, Keskustakirjastolle ja Musiikkitalolle kuin 20-kaistainen moottoritie. Eikä edes Smith-Polvisessa pystytty esittämään niin leveätä keskustan kehäväylää. Mutta TramWest tulee viihtyisästi ja rauhallisesti, peittämättä alleen kaikkea sitä, mitä varten ihmiset ovat tulossa.

Antero

Sebastin, kuinka laajan terminaalin oikein uskot Tramwest'in tarvitsevan? Sanomatalon ja Musiikkitalon välissä on iso nurmikkoalue, johon mahtuu hyvin ratikan kääntösilmukka ja lähtölaiturit raiteineen. vielä jää tilaa odotuskatokselle ja jopa kioskille. Kirjastohan on tulossa Musiikitalon itäpuolelle, mikäli olen ymmärtänyt oikein.
Ja edsel'lle kiitos hauskasta linkityksestä! 'Valtakunta'-sivu pelasri eilen harmaan päivän

Hape sanoi:

Sebastin, kuinka laajan terminaalin oikein uskot Tramwest'in tarvitsevan? Sanomatalon ja Musiikkitalon välissä on iso nurmikkoalue, johon mahtuu hyvin ratikan kääntösilmukka ja lähtölaiturit raiteineen.

Klikkaa laajentaaksesi...

Kaksisuuntavaunut, kuten pikaraitiotiellä yleensä on (oletan, että TW olisi sellainen), eivät edes vaatisi kääntösilmukoita tms., vain muutaman päättyvän raiteen puolenvaihtovaihteineen.

Hape sanoi:

Ja edsel'lle kiitos hauskasta linkityksestä! 'Valtakunta'-sivu pelasri eilen harmaan päivän

Klikkaa laajentaaksesi...

Samat sanat. Käykää muuten katsomassa kyseisen sivuston keskustelufoorumia ja joukkoliikennetä käsitteleviä aiheita. Löytyy mm Helsingin "maanalaisen" kartta.

t. Rainer

Inhottavaa että tähän keskusteluun on nyt sotkettu tuo valtakuntahöhlötys. Ne eivät liity mitenkään Eliel Saarisen ja Oiva Kallion hienoihin keskustasuunnitelmiin. Sinänsä on kyllä merkityksellistä ettei yhden arkkitehdin luomia pyhättökokonaisuuksia ole toteutettu kuin korkeintaan osin. Jälkipolville nämä ovat olleet suuntaa antavia. Esimerkiksi tarve yhdistää Itäväylä ja Länsiväylä keskustan kortteleista eristetyllä moottoritiellä ei ole uusi eikä lainkaan tarpeeton.

R. Silfverberg, en löytänyt mainitsemaasi maanalaisen karttaa.

Löysinpäs. Hieman liikaa rataa ovat lätkineet.

Tuon Elielin junaterminaalin eli Espoon kaupunkiratojen terminaalit hotellin alla suunnitteli aikoinaan jo Engel sillä hän tiesi että kapasiteetti ei tule riittämään. Engel piirsi viistottaisen lisäsiiven mutta sitä ei tilasyistä rakennettu. Jo silloin ehdotettiin päärautatieaseman keskittämistä Pasilaan.

Nykyään tilanne on joko lähiliikenteen uuden terminaalin rakentaminen Pasilaan minne liikenne myös päättyy, tai Pisaran rakentaminen.

sebastin sanoi:

Tuon Elielin junaterminaalin eli Espoon kaupunkiratojen terminaalit hotellin alla suunnitteli aikoinaan jo Engel sillä hän tiesi että kapasiteetti ei tule riittämään. Engel piirsi viistottaisen lisäsiiven mutta sitä ei tilasyistä rakennettu. Jo silloin ehdotettiin päärautatieaseman keskittämistä Pasilaan.

Klikkaa laajentaaksesi...

Arkkitehti tuskin oli Engel koska hän työnsi koiranputkea siinä vaiheessa.

Mitä Eliel Saarisen vuoden 1918 keskustasuunnitelmaan tulee niin sen mukaan Pasilaan piti rakentaa uusi päärautatieasema, ja vanha jäisi paikallisliikennekäyttöön. Pasilan uudelta asemalta oli tarkoitus kulkea Kuningasavenyyn ajoratojen välissä katutasoa alempana kaupunkirata vanhalle asemalle.

Olen nähnyt kuvia myös sellaisesta 1920-luvulta peräisin olevasta keskustasuunnitelmasta jossa päärautatieaseman länsisiipi on katkaistu ja käännetty 90 asteen kulmaan, ja sillä tavalla saatu matkustajaratapihaa levennettyä.

sebastin sanoi:

Nykyään tilanne on joko lähiliikenteen uuden terminaalin rakentaminen Pasilaan minne liikenne myös päättyy, tai Pisaran rakentaminen.

Klikkaa laajentaaksesi...

Ymmärtääkseni nykyistä ratapihaa voi leventää vielä parilla, kolmella raitella, kun autojuna-asema muuttaa pois, mutta se on lähinnä asperiinia.

t. Rainer

R.Silfverberg sanoi:

Olen nähnyt kuvia myös sellaisesta 1920-luvulta peräisin olevasta keskustasuunnitelmasta jossa päärautatieaseman länsisiipi on katkaistu ja käännetty 90 asteen kulmaan, ja sillä tavalla saatu matkustajaratapihaa levennettyä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Se on juuri se lisäsiipi mikä tilasyistä jätettiin rakentamatta. Jo silloin otettiin tietoinen riski kapasiteetin riittämättömyydessä. Kaisaniemen ja Töölönlahden perukoiden laiturit on kyllä tarkoitus purkaa ainakin osin Pisaran valmistuttua.

sebastin sanoi:

Se on juuri se lisäsiipi mikä tilasyistä jätettiin rakentamatta. Jo silloin otettiin tietoinen riski kapasiteetin riittämättömyydessä. Kaisaniemen ja Töölönlahden perukoiden laiturit on kyllä tarkoitus purkaa ainakin osin Pisaran valmistuttua.

Klikkaa laajentaaksesi...

Koska ei syntynyt "Suur-Suomea", ja auto- ja lentoliikenne meni kehityksessä omia menojaan, riitti rautatieaseman kapasiteetti ilman siipirakennusta aina 1990-luvulle asti.

Mitä minä olisin toivonut, on että sisäpihan laiturialue olisi katettu yhtenäisellä hallikatoksella jo kun asema rakennettiin. Se oli köyhäilyn huippu että katoksen rakentamista lykättiin 80 vuotta.

t. Rainer

Hape sanoi:

Sebastin, kuinka laajan terminaalin oikein uskot Tramwest'in tarvitsevan?

Klikkaa laajentaaksesi...

Luulen, että täällä monien keskustelijoiden mielessä oleva raitiovaunupysäkki muistuttaa tätä Indianapolisin raitiovaunupysäkkiä: kuvia Dave's Electric Railroads -sivulta. Uskon, että vaikka koko Helsingin liikenne hoidettaisiin raitiovaunuin, ei noin suurta pysäkkiä tarvittaisi. Muuten kyllä tuo hiivatillisen asjanmukainen katos sopisi Postitalon kylkeen...

Mielestäni Rautatieaseman vinosiipi kuului vahvasti arkkitehtisuunnitelmiin mutta kaupungintalolla lisäsiipi leikattiin maankäytön säästämiseksi veke.


Ratapiha ja raiteet maan alla tulee esiin toisinaan kysyttäessä miten Helsingin kantakaupunkia tulisi kehittää. Silloin vapautuisi huomattava määrä maa-aluetta rakennettavaksi ja virkistysalueiksi. Kuninkaankatu niinkuin tuossa kuvassa on ehkä mahtipontinen, mutta mielestäni varhainen suuntaa antava kaupunkivisio.