Talviaikataulut 2020-2021

Niin no se on lähinnä haluamisesta kiinni. Yhteinen vaihtopysäkki on ihan rakennettavissa - paljon haasteellisimpiakin asioita on olemassa. Esim. Ruotsissa tai Norjassa nämä ovat itsestäänselvyyksiä.

Vaihtaminen linjalta toiselle samalta pysäkiltä tarkoittaisi tässä tapauksessa keskilaituripysäkin rakentamista johonkin kohtaan Espoontietä (Ikea tai Lommila). Tämä vaatisi melko suuria muutoksia katuinfraan. Linjoilta 244/245/246 tuskin on niin paljon vaihtajia Leppävaaran suuntaan, että näin raskaita toimenpiteitä kannattaa toteuttaa ainakaan lähitulevaisuudessa.
Netistä löytyi HSL:n SOLMU-vaihtopaikkaselvitys vuodelta 2016. Siinä käsiteltiin mm. Lommilan pysäkkiä ja ainoita kehityskohteita oli muistaakseni lähialuekarttojen sekä sähköisten aikataulunäyttöjen lisääminen pysäkeille.
 
Vaihtaminen linjalta toiselle samalta pysäkiltä tarkoittaisi tässä tapauksessa keskilaituripysäkin rakentamista johonkin kohtaan Espoontietä (Ikea tai Lommila). Tämä vaatisi melko suuria muutoksia katuinfraan. Linjoilta 244/245/246 tuskin on niin paljon vaihtajia Leppävaaran suuntaan, että näin raskaita toimenpiteitä kannattaa toteuttaa ainakaan lähitulevaisuudessa.

Jaaha. Voidaan sitten yhtä hyvin kysyä miksi linjoja 244/245/246 pitää liikennöidä puolen tunnin välein Espoon perukoille kun sinne ei kuitenkaan kulje bussilasteittain ihmisiä.

Tällä hetkellä muuten Turuntiellä tehdään muutoksia runkolinjapysäkki-infraan eli käytännössä pidennetään pysäkkejä ja korotetaan reunakiveä. Miksi? Onko runkolinjakalusto muka kovin erilaista verrattuna tuiki tavalliseen kalustoon? Jokaiseen pysäkkipariin kuluvalla rahalla saisi sen sijaan parannettua vaihto-olosuhteita siellä missä oikeasti on tarvetta. Luhtitiellä Vantaalla tulee myöhemmin olemaan vastaavanlainen tilanne, jossa tavoitellaan runkobussi-bussi-vaihtoja.

Nyt kun trendinä on markkinoida ja muuttaa seudullista joukkoliikennettä runkolinjayhteyksiin ja etenkin runkobussilinjoja syntyy kuin sieniä sateella, niin kyllä siitä pitää rakentaa mahdollisimman uskottavaa. Vaihtoyhteyksillä ja vaihto-olosuhteilla on tässä ensiarvoisen tärkeä rooli.
 
Viimeksi muokattu:
Vaihtaminen linjalta toiselle samalta pysäkiltä tarkoittaisi tässä tapauksessa keskilaituripysäkin rakentamista johonkin kohtaan Espoontietä (Ikea tai Lommila). Tämä vaatisi melko suuria muutoksia katuinfraan. Linjoilta 244/245/246 tuskin on niin paljon vaihtajia Leppävaaran suuntaan, että näin raskaita toimenpiteitä kannattaa toteuttaa ainakaan lähitulevaisuudessa.
Netistä löytyi HSL:n SOLMU-vaihtopaikkaselvitys vuodelta 2016. Siinä käsiteltiin mm. Lommilan pysäkkiä ja ainoita kehityskohteita oli muistaakseni lähialuekarttojen sekä sähköisten aikataulunäyttöjen lisääminen pysäkeille.

Bembölen kohdilla on paljonkin rakennettu metsään, uskoisin että jos liikenne paranee, lisääntyy myös matkustajat. TIlasta se ei ole kiinni, oon siinä peltoa vielä aika paljon ympärillä vaihtopaikaksi.
 
Jaaha. Voidaan sitten yhtä hyvin kysyä miksi linjoja 244/245/246 pitää liikennöidä puolen tunnin välein Espoon perukoille kun sinne ei kuitenkaan kulje bussilasteittain ihmisiä.

Tällä hetkellä muuten Turuntiellä tehdään muutoksia runkolinjapysäkki-infraan eli käytännössä pidennetään pysäkkejä ja korotetaan reunakiveä. Miksi? Onko runkolinjakalusto muka kovin erilaista verrattuna tuiki tavalliseen kalustoon? Jokaiseen pysäkkipariin kuluvalla rahalla saisi sen sijaan parannettua vaihto-olosuhteita siellä missä oikeasti on tarvetta. Luhtitiellä Vantaalla tulee myöhemmin olemaan vastaavanlainen tilanne, jossa tavoitellaan runkobussi-bussi-vaihtoja.

Nyt kun trendinä on markkinoida ja muuttaa seudullista joukkoliikennettä runkolinjayhteyksiin ja etenkin runkobussilinjoja syntyy kuin sieniä sateella, niin kyllä siitä pitää rakentaa mahdollisimman uskottavaa. Vaihtoyhteyksillä ja vaihto-olosuhteilla on tässä ensiarvoisen tärkeä rooli.

On suuri ero bussin käyttömukavuudessa, kun katutason sijasta laskeudutaan korotetuille pysäkeille tai noustaan kyytiin korotetuilta pysäkeiltä. Ei kyseessä ole mikään turhanpäiväinen muoti-ilmiö. Ja vanhoja ihmisiä ja liikuntarajoitteisia on paljon, joille asia on vielä merkityksellisempi. Heistä ei liikaa tällä foorumilla kirjoiteta.
 
Paljonko satamatyöntekijöitä tuollaisella risteilylaiturilla on?

Suljetun satama-alueen kulunvalvonta 3 kpl + köysipojat 4 kpl + jäätelön ja rihkaman myyjät 3 kpl + Helsingin kaupungin oppaat 2 kpl + Hop on off lippujen myyjät 5 kpl + varustamolta ostettavien kiertoajelujen oppaat 15 kpl = yht. n. 30 kpl.
 
Viimeksi muokattu:
Suljetun satama-alueen kulunvalvonta 3 kpl + köysipojat 4 kpl + jäätelön ja rihkaman myyjät 3 kpl + Helsingin kaupungin oppaat 2 kpl + Hop on off lippujen myyjät 5 kpl + varustamolta ostettavien kiertoajelujen oppaat 15 kpl = yht. n. 30 kpl.
He todennäköisesti saapuvat alueelle eri aikoihin, joten yksittäistä lähtöä kohden ei jäisi paljoa potentiaalisia matkustajia. Heitä varten siis tuskin aletaan järjestää HSL-liikennettä.
 
Eikös 17:n aiottu mutta toteutumaton pidennys Hernesaareen ollut juuri risteilymatkustajia varten tarkoitettu?

On kuitenkin niin, että aikamoisen pieni osa risteilylaivojen matkustajista käyttää paikallista joukkoliikennettä. Iso osa osallistuu valmiille retkille, jotka alkavat satamasta ja päättyvät joko satamaan tai keskustaan, mistä sitten pitää hakeutua itse satamaan. Ja yllättävän moni ei viitsi mennä maihin ollenkaan.

Osa varustamoista huolehtii myös tilausbussein keskustaan kulkevasta liikenteestä.

Tietysti jos Höseli olisi vähän toisenlainen pulju kuin se nyt on, niin voisihan tuonne ihan joukkoliikennettäkin tarjota. Meikäläisillä kertalippuhinnoilla siinä ei verovaroja tarvita. Mutta se edellyttäisi sitä, että siihen bussiin saa jotenkin ostettua lipun. Nythän Höseli tarjoaa turisteille jotain "lataa appi, käytä mobiilidataa, maksa sairaasti" -systeemejä, jotka ei kyllä houkuttele kyytiin ketään, eikä sitä markkinointiajattelua ja -osaamistakaan oikein ole, että tuollainen toteutuisi.
 
He todennäköisesti saapuvat alueelle eri aikoihin, joten yksittäistä lähtöä kohden ei jäisi paljoa potentiaalisia matkustajia. Heitä varten siis tuskin aletaan järjestää HSL-liikennettä.

Onhan myös itse risteilymatkustajat, jotka ostaa molempiin suuntiin 4.00 € maksavan kertalipun tai 8.00 € maksavan vuorokausilipun. Eli helposti selvää liikevoittoa.

Toki vain pieni vähemmistö risteilymatkustajista käyttää joukkoliikennettä suurimman osan käyttäessä laivan omia kiertoajelu- tai sukkulabusseja, mutta silti niitäkin on. Vaikea sanoa, kuinka paljon, mutta risteilyalusterminaaleissa työskennellessäni joka päivä joku kysyi kysymyksen joukkoliikenteen aikatauluihin, reitteihin tai lippuihin liittyen. Yleisimmin matkustaja oli olettanut, että jossain olisi ihminen tai laite, jolta voisi ostaa lipun, ja kysyi, voiko bussinkuljettajalta ostaa sellaisen, tai varmistettiin, että lipun voi ostaa kuljettajalta. Sovelluksen lataamiseen selkeä enemmistö suhtautui nihkeästi.

Tämän lisäksi liikenteen kustannukset ei olisi kovin korkeat, sillä kustannus koostuisi ainoastaan Eiran ja Hernesaaren kärjen taikka Fredrikintorin ja Hernesaaren kärjen välisestä osuudesta, eli riittää, että jompaan kumpaan paikkaan päättyviä vuoroja jatketaan Hernesaaren kärkeen. Ja tämä siis yhdistettynä riistohintaisiin lippuihin.

---------- Viestit yhdistetty klo 12:44 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 12:33 ----------

Eikös 17:n aiottu mutta toteutumaton pidennys Hernesaareen ollut juuri risteilymatkustajia varten tarkoitettu?

Oli.

Tietysti jos Höseli olisi vähän toisenlainen pulju kuin se nyt on, niin voisihan tuonne ihan joukkoliikennettäkin tarjota. Meikäläisillä kertalippuhinnoilla siinä ei verovaroja tarvita. Mutta se edellyttäisi sitä, että siihen bussiin saa jotenkin ostettua lipun. Nythän Höseli tarjoaa turisteille jotain "lataa appi, käytä mobiilidataa, maksa sairaasti" -systeemejä, jotka ei kyllä houkuttele kyytiin ketään, eikä sitä markkinointiajattelua ja -osaamistakaan oikein ole, että tuollainen toteutuisi.

Joukkoliikennettä ei tosiaan markkinoida mitenkään, eli ei ole karttoja tai opastekylttejä, vaan sitä käyttää omatoimiset turistit. Ja jos bussien lipunmyyntiä ei palauteta, voi lipun ostamisen kynnys olla turhan korkea. Tällöin ei tarvita joukkoliikennettä. :D

Sillä tavalla voisi kyllä säästää, että joukkoliikenne loppuisi noin 18.30. Kello 18 jälkeen lähtee hyvin harvoin risteilyaluksia. Tälle kaudelle suunnitellut käynnit näkee täältä: https://www.portofhelsinki.fi/matkustajille/kansainvalinen-risteilyliikenne
 
Onko muut foorumistit huomannu miten hidas 200 on? Ihan järjestäen ajoajat pidemmät kuin nykyisellä 235 kesäsarjoissa. Toki ihmisiä enemmän ja keliolosuhteet, mutta näistä huolimatta olettaisi sen olevan huomattavasti nopeampi. Pysäkkejä on kuitenkin karsittu aika huolella ja kuulemma liikennevaloetuuksia on järjestetty. Lisäksi höseli markkinoi vaihto-olosuhteita paremmiksi, en kuitenkaan kaksi viikkoa ennen aloitusta ole huomannut mitään eroa. Tuskin niitä parannellaan kuitenkaan yhdessä yössä.
 
Joukkoliikennettä ei tosiaan markkinoida mitenkään, eli ei ole karttoja tai opastekylttejä, vaan sitä käyttää omatoimiset turistit. Ja jos bussien lipunmyyntiä ei palauteta, voi lipun ostamisen kynnys olla turhan korkea. Tällöin ei tarvita joukkoliikennettä. :D
Joo itse ainakin kävelisin silloin lähimpään paikkaan, josta lippuja voi ostaa enkä lataisi sovellusta, joten linja jäisi käyttämättä. Tai käyttäisin sukkulabussia. Liepājassa kävelin linja-autoasemalta reilun kilometrin matkailuinfoon ostamaan vuorokausilipun. Tuskin siellä sovellusta olisi ollutkaan mutten sitä olisi kuitenkaan ladannut, kun mobiilidata ei edes jostain syystä toimi ulkomailla asetuksista huolimatta. Kuljettajalta olisi saanut kertalipun, mutta säästin sen hinnan ja sain kuvattua ratikoita kävellessä. Vuorokausilipun ostomahdollisuus saisi olla paikoissa, jonne saapuu paljon matkailijoita, Hernesaaressakin.
 
Onko muut foorumistit huomannu miten hidas 200 on? Ihan järjestäen ajoajat pidemmät kuin nykyisellä 235 kesäsarjoissa. Toki ihmisiä enemmän ja keliolosuhteet, mutta näistä huolimatta olettaisi sen olevan huomattavasti nopeampi. Pysäkkejä on kuitenkin karsittu aika huolella ja kuulemma liikennevaloetuuksia on järjestetty. Lisäksi höseli markkinoi vaihto-olosuhteita paremmiksi, en kuitenkaan kaksi viikkoa ennen aloitusta ole huomannut mitään eroa. Tuskin niitä parannellaan kuitenkaan yhdessä yössä.

Varmaan nuo nähdyt " huoltoautot" ovat olleet niitä liikennevaloetuuksia asentamassa
Ainakin Karamalmin risteyksessä oli liikennevalokojeen kimpussa, sekä tuon Espoontie - Turuntie risteyksessä aijemmin, lähinnä klo 23.30 jälkeen.
 
Onko muut foorumistit huomannu miten hidas 200 on? Ihan järjestäen ajoajat pidemmät kuin nykyisellä 235 kesäsarjoissa. Toki ihmisiä enemmän ja keliolosuhteet, mutta näistä huolimatta olettaisi sen olevan huomattavasti nopeampi. Pysäkkejä on kuitenkin karsittu aika huolella ja kuulemma liikennevaloetuuksia on järjestetty.

Saattaisko olla sellainen kyseessä, että ovat varmuuden varalta jättänyt ylimääräistä kierrosaikaan, koska myöhemmin siitä on helpompi tiukentaa ylimääräistä pois kuin lisätä. Tai sitten kun sopimusta saa muuttaa korkeintaan 10% vuodessa ja 20% kokonaisuudessaan, samassa sopimuksessa olevan 510 ruuhkavuorovälin ja itse 200 sunnuntaivuorovälin harvennus on jo syönyt tuon muutosvaran.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös