Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos

Minulle julkisen sektorin paisuttaminen ei ole ongelma, kun kyse on tuottavasta liiketoiminnasta (esim. raitioliikenne, vesihuolto, sähkölaitos).

Jälleen arvovalinta, mutta minusta nimenomaan tuottava liiketoiminta ei kuulu julkiselle sektorille. Se sotkee markkinoiden toimintaa. Julkisen sektorin tehtävä on tarjota ne palvelut, joita ei markkinaehtoisesti synny. Julkisen sektorin tehtävä ei ole tahkota rahaa puhtaalla liiketoiminnalla.

Jos selvityksissä osoittautuu, että yksityinen sektori on pitkäjänteisesti edullisempi liikennöitsijä, niin sitten tietenkin taloudellisista syistä em. arvot voidaan heittää romukoppaan. Kalusto ilmeisesti on joka tapauksessa perustelluinta pitää kaupungin omistuksessa ja liisata liikennöitsijälle.

Miksi kaluston tai radankaan pitäisi välttämättä olla kaupungin omistuksessa? Rataan ehkä löytyy vielä joitakin perusteita, mutta kalusto voisi minusta ihan hyvin olla vaikka jonkun pankin tai rahoitusyhtiön omistuksessa. Eivät kai valtio tai kunnat omista kaikkia kiinteistöjäkään, joissa jotain niiden toimintaa on? Kyllä sen vaakunan voi maalata yksityisesti omistettuun ratikkaankin. :D

Kas, näissä keskusteluissa näyttää pääsevän valloilleen kiilusilmäinen sisäinen anti-sosialistini... ;)
 
Koko Tampereen kilpailutus on täyttä pelleilyä.
Kilpailutetaan muutama auto kerrallaan ja sitten ihmetellään, kun ei tule uusia toimijoita.
Tampereella on kaksi varteenotettavaa kilpailijaa ja sitten sallitaan näiden yhteenliittymä ?
Tyypillistä Tamperelaista sisäsiittoista yhteiskunnan tukea Paunulle, ei avointa kilpailua.
10 pistettä Veolialle, että tajusi lähteä.
 
Kaupunginhallituksen 21.5.2012 pidettävän kokouksen asialistalla on § 229 koskien TKL:n toiminnan kehittämistä tulevaisuudessa.

Raportti luettavissa täällä.
 
Kaupunginhallituksen 21.5.2012 pidettävän kokouksen asialistalla on § 229 koskien TKL:n toiminnan kehittämistä tulevaisuudessa.

Raportti luettavissa täällä.
Lyhykäisyydessään: liikkeenluovutukselle tehdään aikalisä, ja seuraavat pari vuotta kilpailutetaan lähinnä seudullisia kohteita. Asiaan palataan joskus 2014 jälkeen.
 
Eikös voisi miettiä TKL:lle uutta nimeä, kuten Tampereen Citybus, ainakin autojen vaihto tuntuu Turun vastaavan kanssa onnistuvan molempiin suuntiin :)
 
Eikös voisi miettiä TKL:lle uutta nimeä, kuten Tampereen Citybus, ainakin autojen vaihto tuntuu Turun vastaavan kanssa onnistuvan molempiin suuntiin :)

Aloitin viestiketjun ehdottamalla historiallista nimeä Takra (Oy). Kierros tuli täyteen. Viestiketjun saa puolestani sulkea.
 
Toisessa ketjussa päiviteltiin, että Helsingissäkin pitäisi olla edelleen TKL:n tapainen kaupungin omistuksessa oleva liikennöitsijä, jolta voisi nopeasti tilata suorahankintana liikennettä tarpeen vaatiessa. Tästä tuli mieleen, että jos sellainen perustetaan, niin sitten jotkin linjat pitäisi sulkea kilpailutusten ulkopuolelle ja millä perusteella ne valittaisiin.

Kuinka tämä on siis tehty Tampereella? Tietenkin kaupunki päättää mitkä linjat ovat TKL:n, mutta onko olemassa jokin kaava jolla ne valitaan. TKL:n sivujen mukaan 2/3 sen busseista on telejä, kun taas Helsingin seudulla telien osuus on vähän alle puolet. Tästä voisi päätellä, että sille on annettu kuormittuneimmat linjat, mutta se saatta toisaalta kuvastaa Tampereen joukkoliikennerunkojen pohjautumista toistaiseksi bussiliikenteeseen, eikä lähijuniin ja pikaratikkaan.
 
Kuinka tämä on siis tehty Tampereella? Tietenkin kaupunki päättää mitkä linjat ovat TKL:n, mutta onko olemassa jokin kaava jolla ne valitaan. TKL:n sivujen mukaan 2/3 sen busseista on telejä, kun taas Helsingin seudulla telien osuus on vähän alle puolet. Tästä voisi päätellä, että sille on annettu kuormittuneimmat linjat, mutta se saatta toisaalta kuvastaa Tampereen joukkoliikennerunkojen pohjautumista toistaiseksi bussiliikenteeseen, eikä lähijuniin ja pikaratikkaan.

Tampereella lähtötilanne on ollut siinä mielessä pääkaupunkiseudusta poikkeava, että ennen kilpailutusta TKL hoisi kaiken Tampereen sisäisen liikenteen (pl. Tampereeseen 1972 liitetty Teisko) ja yksityiset liikennöitsijät taas naapurikuntiin menevän liikenteen. Ensimmäiset kilpailutetut Tampereen sisäiset sopimukset alkoivat 2008 (tältä foorumilta löytyy viestiketjut kaikista Tampereella järjestetyistä kilpailutuksista), seutuliikenteessä taas kilpailu alkoi vasta ensimmäisten siirtymäajan sopimusten päättyessä 1.7.2014.

TKL:n asema on selvästikin poliittisesti kuuma peruna Tampereella ja kilpailutuksen piiriin siirretyssä sisäisessä liikenteessä yhtenä merkittävänä ohjaavana tekijänä vaikuttaisi minusta olleen, kuinka paljon TKL:n toiminnan on sallittu supistua milloinkin. Loppujen lopuksi TKL:n tuottaman liikenteen volyymi ei ole vaihdellut kovin paljoa kilpailutuksen aikana, vaan kilpailutetun liikenteen volyymi on määrittynyt liikenteen kasvun ja viranomaisen toimivalta-alueen laajenemisen kautta.

Tampereella on myös hyvä huomata, että siellä kilpailutetut linjat eivät ole niin sidottuja kuin muualla Suomessa. Siellä on useita esimerkkejä, kuinka liikenne on siirretty joko kokonaan tai osittain kesken sopimuskauden aivan eri linjalle. Joillakin kilpailutetuilla linjoilla on ollut tai on edelleen TKL ajamassa osaa lähdöistä erilaisten järjestelyjen tuloksena.

En ole laskenut, mutta sanoisin näppituntumalta, että Tampereella telibussien osuus kokonaissuoritteesta on suurempi kuin pääkaupunkiseudulla. Historiallinen tausta löytyy kustannuksista: 1990-luvulla TKL:n kuntaosuuksia vähennettiin merkittävästi. Seurauksena vuorovälejä harvennettiin ja kalustokokoa oli pakko kasvattaa, että kaikki mahtuvat kyytiin.
 
TKL:n asema on selvästikin poliittisesti kuuma peruna Tampereella ja kilpailutuksen piiriin siirretyssä sisäisessä liikenteessä yhtenä merkittävänä ohjaavana tekijänä vaikuttaisi minusta olleen, kuinka paljon TKL:n toiminnan on sallittu supistua milloinkin. Loppujen lopuksi TKL:n tuottaman liikenteen volyymi ei ole vaihdellut kovin paljoa kilpailutuksen aikana, vaan kilpailutetun liikenteen volyymi on määrittynyt liikenteen kasvun ja viranomaisen toimivalta-alueen laajenemisen kautta.
---
En ole laskenut, mutta sanoisin näppituntumalta, että Tampereella telibussien osuus kokonaissuoritteesta on suurempi kuin pääkaupunkiseudulla. Historiallinen tausta löytyy kustannuksista: 1990-luvulla TKL:n kuntaosuuksia vähennettiin merkittävästi. Seurauksena vuorovälejä harvennettiin ja kalustokokoa oli pakko kasvattaa, että kaikki mahtuvat kyytiin.
Tuota en ole havainnut että poliittisesti TKL:n asema olisi jotenkin kuuma peruna. Se toki oli sitä joskun vuosituhannen vaihteessa kun asioita mietittiin. Niistä ajoista aika monikin asia on muuttunut päälaelleen. Siihen aikaan trendinä oli julkisen rahoituksen vähentäminen. Tämä linjaus muuttui hyvinkin nopeasti suurinpiirtein vuosien 2004-06 tienoilla, kun pikkuhiljaa alettiin vuoroja lisäilemään ja lopulta reittejä suoristelemaan. Nykyään en ole kyllä kuullut mitään linjauksia että TKL pitäisi lakkauttaa, sillä on oma selkeä paikkansa ja poliitikotkin ovat sen huomanneet. Toisaalta hieman näyttää siltä, että sen ajama liikenne on hieman vähentymään päin uusien kilpailutusten myötä.

Tampereella telibussien osuus on kyllä huomattavasti suurempi HSL:ään verrattuna. Ja elokuussa suurenee vielä lisää kun linjat 11, 26 ja 27 siirtyvät Länsilinjojen haltuun. Ja toki oma lukunsa on vielä tänä vuonna hankittavat nivelbussit, joiden toimitus taitaa mennä ensi vuoden puolelle...
 
Tuota en ole havainnut että poliittisesti TKL:n asema olisi jotenkin kuuma peruna.

Julkisuudessa se näkyi n. 10 vuotta sitten, kun poliitikot torppasivat kilpailutuksen laajentamisen Tampereen sisäisessä liikenteessä. 17:n ja 20:n liikenteen siirryttyä kilpailutetuiksi 2011 TKL:ltä tilattua liikennettä ei ole sen jälkeen juurikaan vähennetty. Tässä ketjussa kerrottiin vuonna 2012 tehdyistä kaavaluista isommasta kilpailuttamisesta, jotka kuitenkin päätyivät siihen, ettei kilpailuteta enempää. Välillä osa liikenteestä on kilpailutettu, mutta se on kompensoitunut liikenteen lisäyksillä.

Tosin ajat ovat muuttumassa. Nyt elokuussa alkava linjojen 11, 26 ja 27 kilpailutettu sopimus pienentää TKL:n volyymia selvästi ja ensi vuonna ratikka tehnee sitä vielä enemmän.
 
Viimeksi muokattu:
Julkisuudessa se näkyi n. 10 vuotta sitten, kun poliitikot torppasivat kilpailutuksen laajentamisen Tampereen sisäisessä liikenteessä. 17:n ja 20:n liikenteen siirryttyä kilpailutetuiksi 2011 TKL:ltä tilattua liikennettä ei ole sen jälkeen juurikaan vähennetty. Tässä ketjussa kerrottiin vuonna 2012 tehdyistä kaavaluista isommasta kilpailuttamisesta, jotka kuitenkin päätyivät siihen, ettei kilpailuteta enempää. Välillä osa liikenteestä on kilpailutettu, mutta se on kompensoitunut liikenteen lisäyksillä.

Tosin ajat ovat muuttumassa. Nyt elokuussa alkava linjojen 11, 26 ja 27 kilpailutettu sopimus pienentää TKL:n volyymia selvästi ja ensi vuonna ratikka tehnee sitä vielä enemmän.
No en nyt usko, että TKL:n päivittäisessä liikenteessä oleva automäärä nyt mitenkään radikaalisti muuttuisi näiden em. kilpailutusten ja ratikan myötä. TKL:llehän on ollut ominaista toimia eräänlaisena puskuriliikennöitsijänä, jolta kaupunki tai siis joukkoliikennetoimisto pystyy suorahankintana tilaamaan lisäliikennettä eri linjoille, joihin tilatut lisävuorot eivät sovi nykyisten liikennöintisopimusten raameihin, kuten esimerkiksi linjan 55 Tampere-Vesilahti-Narva osavuoroista yms..
 
Kyllähän tuo elokuussa alkava länsilinjojen sopimus vähentää jonkin verran TKL:n tuotantomäärää, mutta toisaalta joillekin linjoille on tulossa lisätarjontaa mikä osaltaan hieman kompensoi. Ja uskallanpa väittää että ratikan aloittaessa huomataan pian monia epäkohtia joiden johdosta bussitarjontaa on lopulta pakko lisätä. Ne hommat menevät sitten TKL:n ajettavaksi.
 
Kun jossain kohtaa talviliikennekautta päästään normaaliin liikennemäärään, on automäärä noin 10-15 pienempi kuin mitä se oli ennen koronavähennyksiä. Linjatunnit ja -kilometrit vähenee suhteessa enemmänkin. Näillä näkymin raitiotien aiheuttama vähennys tuleekin sitten olemaan hyvin paljon isompi. Kun vielä näköjään liityntäbussiliikennettä ohjataan raitiovaunuoperaattorille vähentää sekin omatuotannon liikennemäärää entisestään tulevina vuosina.
 
TKL:n asema on selvästikin poliittisesti kuuma peruna Tampereella ja kilpailutuksen piiriin siirretyssä sisäisessä liikenteessä yhtenä merkittävänä ohjaavana tekijänä vaikuttaisi minusta olleen, kuinka paljon TKL:n toiminnan on sallittu supistua milloinkin. Loppujen lopuksi TKL:n tuottaman liikenteen volyymi ei ole vaihdellut kovin paljoa kilpailutuksen aikana, vaan kilpailutetun liikenteen volyymi on määrittynyt liikenteen kasvun ja viranomaisen toimivalta-alueen laajenemisen kautta.

Julkisuudessa se näkyi n. 10 vuotta sitten, kun poliitikot torppasivat kilpailutuksen laajentamisen Tampereen sisäisessä liikenteessä. 17:n ja 20:n liikenteen siirryttyä kilpailutetuiksi 2011 TKL:ltä tilattua liikennettä ei ole sen jälkeen juurikaan vähennetty. Tässä ketjussa kerrottiin vuonna 2012 tehdyistä kaavaluista isommasta kilpailuttamisesta, jotka kuitenkin päätyivät siihen, ettei kilpailuteta enempää. Välillä osa liikenteestä on kilpailutettu, mutta se on kompensoitunut liikenteen lisäyksillä.

Tosin ajat ovat muuttumassa. Nyt elokuussa alkava linjojen 11, 26 ja 27 kilpailutettu sopimus pienentää TKL:n volyymia selvästi ja ensi vuonna ratikka tehnee sitä vielä enemmän.

Selvä homma, kiitos vastauksista. Vaikuttaa siltä, että TKL:llekin olisi hyvä määrittää jokin osuus liikenteestä tai tietynlaiset linjat ensisijaisesti sille, jotta sen toimintaa ei nakerreta hiljalleen pois. Jos tulee kilpailutusintoa myöhemmin niin liikenteen poisvienti on kuitenkin paljon nopeampaa kuin mitä satunnaiset lisäliikennetarpeet sitä kasvattavat.

Tampereella telibussien osuus on kyllä huomattavasti suurempi HSL:ään verrattuna. Ja elokuussa suurenee vielä lisää kun linjat 11, 26 ja 27 siirtyvät Länsilinjojen haltuun. Ja toki oma lukunsa on vielä tänä vuonna hankittavat nivelbussit, joiden toimitus taitaa mennä ensi vuoden puolelle...

Ensi vuonna Helsinkiinkin on taas tulossa niveliä ja kertaheitolla melkein 60. Telien ja pätkien osuuteen se vaikuttaa yllättävän vähän. Länsi-Helsingissä 40 niveltä korvaa 25 teliä ja 29 pätkää. Kun taas 570 kanssa 16 niveltä korvaa 15 teliä.
 
Takaisin
Ylös