Tampereen seudun joukkoliikennesuunnitelma

Kävin nyt suunnitelmaa tarkemmin läpi, ja siltä pohjalta pari kommenttia:

Kolminumeroiset linjanumerot on kehitetty järjestelmällä, jossa linjan kaksi ensimmäistä numeroa ilmaisevat ne pääsuunnat, joihin linjat kulkevat.

Mielestäni Tampereen seudun olosuhteissa ja huomioiden, että linjat ovat heilurilinjoja, ei tällaiselle numeroinnille ole käyttöä. Se tuottaa aivan keskeisillekin linjoille kolminumeroisen linjanumeron tyyliin 1 => 450. Paremminkin voisi varata eri heilurinipuille jonkin kymmensarjan.

Olen itse kyllä Ve 2:n kannalla. Sitä voidaan tietysti tarkentaa, mutta eihän mikään alue jää siinä palvelematta. Perusjako siten, että kullekin aluelle on päälinja + täydentävät on järkevä. Lisäksi arvioinnin perusteella Ve 2 tuottaa suurimman käytön. Siksi se pitäisi ottaa jatkokehittelyn pohjaksi.
 
Jos tuota suunitelmaa lukee valikovalla katseella, niin loppupäätelmäksi tulle, että Tampereen ympäristökuntien joukkoliikenteen palvelutaso aiotaan romahduttaa nykyiseltä tasoltaan, sekä pääosa liikenteen kehittämishankkeista kohdistuu ainoastaan Tampereen kuntarajojen sisäpuolelle. Ympäristökuntien on todella vaikea mitenkään vaikuttaa Tampereen ja ympäristökuntien yhteisessä joukkoliikennelautakunnassa, kun voimasuhteet on 7 tamperelaista vastaan 7 ympäristökuntien edustajaa + puheenjohtaja, joka lienee tamperelainen. Kangasalan osalta lautakunnan jäsenet ovat meikäläisen näpeissä, eli alan ammattilaisena ohjastan johtamani puolueen jäseniä, mutta miten on muissa kunnissa?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Käsittääkseni suunnitelmassa ei yhdenkään Tampereen naapurikunnan palvelutasoa heikennetä vuorotiheyden tai yhdistävyyden suhteen. Ve 1 ja Ve2 vertailu nykytilanteeseen viittaisi siihen, että palvelutasoa on ehdotettu selvästi parannettavaksi.

Naapurikuntien poliitikkojen on toki perusteltua vaatia parannuksia kuntiensa palvelutasoon.
 
Ultrixin kommentit herättivät ajattelemaan. Ve2:n ongelma tosiaankin on, että runkolinjat yltävät liian pitkälle. Kauempana asuvat arvostavat tiheää vuoroväliä enemmän nopeaa yhteyttä. Nämä kaksi mallia siis pitäisi sopivasti yhdistää ja liikenne toteuttaa samaan tapaan kuin vaikkapa lähiliikenne pääradalla. Kaupunkiradan junat toimivat "runkolinjamaisesti", mutta Keski-Uudenmaan pikkukaupunkeihin on nopeat "pikavuorot". Siis runkolinjojen rakentaminen on järkevää, mutta niiden ei pitäisi yltää liian kauas. Rajana voisi olla ehkä 25 min. Sitten jos ympäryskuntien keskustoista ja isoilta asuinalueilta tulevat pikalinjat rakennettaisiin heilureiksi siihen malliin, että jokaiselta pikalinjalta olisi vaihtoyhteydet suurimpiin osiin runkolinjoista, paketti alkaisi näyttää aika hyvältä.
 
Tämä loppuraportti ei jätä ainakaan kylmäksi. Tuhtia tekstiä ja paljon asiaa. Tarkasteltu aikajaksokin on varsin realistinen, vaikka toimenpiteet tämän suunnitelman osalta loppuvat aika pitkälle seudullisen JOLI:n käynnistysvaiheeseen.

Yleishavaintoja raportista

- Palvelutasoa kuvaavien karttojen ja myöhempää raportista löytyvien ehdottujen vuorovälien kesken on ristiriitaa. Lisäksi kalusto ei vastaa sitä mitä on taulukoissa esitetty.

- Raportissa puhutaan parissakin kohdassa VR:n lähijunaliikenteen liittämisestä JOLI:n tariffijärjestelmään, mutta mitään suuntaviivoja itse lähijunaliikenteen kehittämiselle ei anneta, saati edes viittauksia muihin raportteihin tms. Nykyinen tarjonta Nokialle ja Lempäälään ei paljoa lämmitä, vaikka juniin saisi nousta JOLI:n kortillakin.

- Runkolinjoille on ehdotettu brändäystä, mikä ei ainakaan näillä ehdotetuilla runkolinjoilla kuulosta mitenkään varteenotettavalta ratkaisulta. Ideana se on hyvä, mutta brändätyn runkolinjan pitäisi antaa jotain sellaista vastinetta kuin mitä HSL-seutuliikenteen linja 550 (Jokeri). Tampereella ei ole perinteisesti ollut liityntää useammassa eri solmukohdassa, joten minusta konsepti ei oikein taivu tänne. Lisäksi tuollaisen runkolinjan vuorovälin pitäisi olla todella tiheä, eikä 10 min ruuhka-aikoina ole sitä. WSP:n kädenjälki näkyy kyllä tästä.

- Hämeenkadun päällyste vaihtuu kivetyksestä asfalttiin, mikä on joukkoliikenteen ja kadun kunnossapidon kannalta hyvä ratkaisu.

- Ovitoimintojen nopeudelle annetaan aivan liian suuri painoarvo joukkoliikenteen nopeuttamista koskevassa luvussa, koska ovien piikkiin ei oikeasti voi laittaa mitään merkittävää muutosta ajoajassa. Lisäksi viittaus Paunuun taitaa lähinnä viitata pysäkkijarruttomiin tai pysäkkijarrutta ajaviin katureihin. Todelliset ongelmat ovat muissa listassa mainituissa kohdissa.

- Nopeutusratkaisuista on kokonaan ohitettu tariffi- ja rahastusjärjestelmät. Tampereella ei toki ole sellaista mahdollisuutta kuin pk-seudulla lopettaa kokonaan kertalippujen kuljettajamyynti, mutta sen voisi edes mainita ohimennen. Lisäksi mobiilimaksamisestakaan ei ole mitään mainintaa. Tältä osin raportti on kyllä takapajuinen, eikä yhtään huomioi nykyajan maksumenetelmiä.

- Nopeutta lisättäessä ei ole myöskään huomioitu riittävästi terminaaliratkaisujen merkitystä. Esim. Keskustori ja miten sinne saisi nollaviiveen lähteville autoille telematiikalla on jäänyt mainitsematta. Lisäksi terminaaliratkaisuihin voidaan laskea koko Keskustorin ja Hämeenkadun bussisumppu eritoten ruuhka-aikoina. Liikaa huomiota on annettu reaaliaikaisesti vaihtuville lähtölaitureille, mikä on lähinnä asiakkaiden juoksuttamista, jotka ovat tottuneet odottamaan tietyssä paikassa. Nopeutta tämä ei tuo.

- Raportti ei huomioi sitä, että jos liikenne länteen hoidetaan Pispalan valtatietä, eikä Paasikiventietä (mahdollisen ratikan vuoksi), niin silloin joudutaan Pispalan valtatietä muuttamaan rankalla kädellä, jotta se olisi nopea ja sujuva väylä verrattuna ruuhkattomaan Paasikiventiehen. Pispalassa on suojateitä ja liikennevaloja aivan eri lailla. Lisäksi koko väylähän on paljon pienempi.

- Pereen ja Partolaan tulevaa "Pikku-Venetsiaa" suorastaan hehkutetaan raportissa ja tämä paistaa läpi liikennöintivaihtoehdoissa 1 ja 2. Huomaa, että Pirkkalan kunnan edustajalla ei ole ollut muita murheita kuin tämä kortteli. Esim. lentokentän yhteyksien merkityksellä on ollut raportissa painoarvoa todella vähän. Laatukäytävä Härmälän puolelle peltojen halki ei varmastikaan ole niin olennainen, että kannattaa esim. kokonaan ohittaa ohikulkutien varteen rakentuvaa työpaikka-alue. Ts. raportissa näkyy liikaa työryhmän jäsenten edustamat asiat, eikä niinkään kokonaisuudelle tärkeät seikat. Työryhmään olisi pitänyt raahata mukaan kaikista kunnista edustus.

- Raportissa annetaan liikaa painoarvoa Rantatunnelille ehtona Hämeenkadun muuttamiseksi joukkoliikennekaduksi. Hämeenkatuhan ei nytkään ole mitenkään samanlainen läpiajoväylä kuin Paasikiventie-Kekkosentie. Lisäksi liikennevirta rantaväylällä suuntautuu paljon idemmäs kuin mitä Hämeenkadun liikenne. Olisi mukava kuulla minkälaisen laskelman perusteella Hämeenkadun sulkeminen aiheuttaa sellaisen kasvun rantaväylällä, että ainoastaan tämä pyhä tunneliratkaisu mahdollistaisi Hämeenkadun muutoksen?

- Raportissa puhutaan virheellisesti Lempäälän matkakeskuksesta, vaikka sellaista ei ainakaan vielä ole. Ja jos sellainen toteutettaisiin, niin silloin bussit tulisi reitittää keskitetysti Lempäälän Aleksin kautta. Nykyisellään keskustassa ei ole mitään mikä edes täyttäisi hajautetun matkakeskuksen kriteerit, eli vaikkapa Matkakeskus-logovalomainos. ;)

- Maksuvyöhykeratkaisut näyttävät päteviltä. Valitettavasti tässä luvussa ei kuitenkaan ole yhtään käsitelty miten nykyinen rahastusjärjestelmä saataisiin taipumaan tähän ehdotettuun tariffijärjestelmään. Itse matkakortti ei kaiketi olisi ongelma, mutta etälukulaite Pusatec PT11 asettaa suuria haasteita. Miten asiakas saa ostettua arvolla erilaisia kertalippuja? Lisäksi Pusatec PT10:n rahastustoimintoja pitää muuttaa siten, että kaikki eri liput ovat kätevästi myytävissä.

- Tariffeja pohtivassa luvussa on ansiokkaasti huomioitu se, että Teisko-Aitolahden siirtäminen kaupunkialueen maksumyöhykkeen ulkopuolelle saattaa vaikuttaa matkustusmääriin. Tämä pitää varmasti paikkansa, sillä alueella on jonkin verran henkilöauto + bussi-liityntää tällä hetkellä, joka perustuu edulliseen bussimatkaan. Tämä liityntä varmasti vähenisi. Teisko-Aitolahti vie kuitenkin jo nyt huomattavasti rahaa asukasmäärään nähden, joten kulujen siirto käyttäjien hintoihin on valitettavasti perusteltua.

- Paperiaikataulujen merkitystä ei kannata turhaan vähätellä. Tälle perinteille analogiselle datakanavalle tulee aina olemaan kysyntää, vaikka sähköiset vaihtoehdot ovatkin saaneet suuren roolin nykyaikana. Aikatauluinformaatiota sen sijaan kyllä romantisoidaan puhumalla personoitavista palveluista, vaikka asiakas haluaisi vain tietää koska nysse menee. Näillekin on paikkansa, mutta raportti menee kyllä läskiksi liialla hypellä.

- NFC-koodeistakin puhuessa tulee mieleen jokin kunnon sumean logiikan teknologiahuuma. Em. koodeja tukevia puhelimia ei vielä ole markkinoilla ja jos merkit yhtään pitävät paikkansa, niin kysyntä joukkoliikenneinformaation osalta ei tule olemaan suurta. Helsingissä on jo kokeiltu 3D-viivakoodeja mobiililaitteita varten ja en tunne yhtäkään valveutunutta joukkoliikennekäyttäjää, saati alan töissä millään tasolla olijaa, joka oikeasti käyttäisi kamerakännykkää näitä 3D-viivakoodeja varten. Uutta tekniikkaa on hyvä kokeilla, mutta liiallinen hurmos vie resursseja tärkeästä perusinformaation tuottamisesta.

- Pysäkkikuulutusten tyrmääminen epämääräisellä argumentilla "suomalainen joukkoliikennekulttuuri" edustaa lähinnä junttia asennetta. Olen samaa mieltä, että Tampereella ovat harvassa sellaiset linjat, joilla niille näkisi lisäarvoa. Sen sijaan vaikkapa pk-seudulla keksin itse ainakin linjan 550, jonne ne sopisivat hyvin osana brändäystä.

- Häiriötiedotuksesta puhuttaessa on syytä muistaa, että tällä hetkellä se ei ole vielä samalla tavalla koordinoitua ja keskitettyä kuin HSL:n alueella. Raportissa tuodaan esille ratkaisuja tiedotuksen parantamiseksi, mutta olennaisinta olisi, että jo nyt JOLI loisi nettisivuilleen ajankohtaisille liikennehäiriöille etusivun huomioboksin (mallia Poikkeusinfon boksi HSL:n etusivulla). Viitteet mm. Facebook-tiedotukseen Commercen talon tulipalon yhteydessä antaa lähinnä amatöörimäisen tai hutaistun mielikuvan JOLI:n häiriötiedotuksesta. Toki Facebook on ns. nykyaikaa, mutta raportin olisin suonut korostavan keskitettyä virallista tiedotuspalvelua, josta sitten tietoa suollettaisiin myös sinne Facebookiin.

- Sivun 90 taulukossa on näitä omituisia ristiriitoja. Mitä eroa on määritelmillä "hyvä kuljettajapalvelu" ja "palvelualtis henkilökunta"? Onhan tämä semanttista hiustenhalkomista minulta, mutta minusta tuollainen sanamuodon vaihtamisella asiakaspalvelusta tinkiminen on aiheetonta. Vaikka tämä raportti on muutenkin paikoitellen sekava ja epälooginen, niin voisi silti pyrkiä johdonmukaiseen lopputulokseen.

Tässä nyt yleishavaintoja ensialkuun. Pureudun liikennöintisuunnitelmiin ajan kanssa toisen kerran. Niistäkin riittää sanottavaa ja havainnoitavaa.
 
- Hämeenkadun päällyste vaihtuu kivetyksestä asfalttiin, mikä on joukkoliikenteen ja kadun kunnossapidon kannalta hyvä ratkaisu.

Tämä ei tule olemaan läpihuutojuttu. Uskon ja toivon että tätä vastustetaan aina hamaan maailman tappiin asti. Hämeenkadun kuuluu olla nupukivikatu. Piste. Jos se on paha busseille, se on paha busseille, ja pulinat pois tai vaihtoehtoisia reittejä etsimään. Paras ratkaisu olisi rauhoittaa Hämeenkatu ratikalle ja jalankulkijoille, nupukivipäällysteellä.

- Raportti ei huomioi sitä, että jos liikenne länteen hoidetaan Pispalan valtatietä, eikä Paasikiventietä (mahdollisen ratikan vuoksi), niin silloin joudutaan Pispalan valtatietä muuttamaan rankalla kädellä, jotta se olisi nopea ja sujuva väylä verrattuna ruuhkattomaan Paasikiventiehen. Pispalassa on suojateitä ja liikennevaloja aivan eri lailla. Lisäksi koko väylähän on paljon pienempi.

Totta. Tässä näkyy mielestäni se, että liian moni on ottanut annettuna, että ratikka menee Rantaväylälle. Mutta kun 70 % kyselyyn vastanneista kannatti Pispalan valtatien linjausta, ainakin se vaihtoehto pitää ottaa vakavasti. Bussit siirtynevät Rantaväylälle, ja niiden sujuvan liikennöimisen takaamiseksi tarvitaan tiettyjä kohdistettuja toimenpiteitä esim. Sepänkadun osalta.

Esim. lentokentän yhteyksien merkityksellä on ollut raportissa painoarvoa todella vähän.

Tämä on huutava puute. Olkoot nykyiset bussimatkustajat lentokentälle kuinka vähäisiä hyvänsä, lentokentän kehittämisen kannalta lentokentän maaliikenneyhteyksillä on strategista merkitystä, ja siksi sinne pitää ajaa riittävän tiheästi ja selkeästi vaikka suurellakin tappiolla.

- Raportissa annetaan liikaa painoarvoa Rantatunnelille ehtona Hämeenkadun muuttamiseksi joukkoliikennekaduksi. Hämeenkatuhan ei nytkään ole mitenkään samanlainen läpiajoväylä kuin Paasikiventie-Kekkosentie. Lisäksi liikennevirta rantaväylällä suuntautuu paljon idemmäs kuin mitä Hämeenkadun liikenne. Olisi mukava kuulla minkälaisen laskelman perusteella Hämeenkadun sulkeminen aiheuttaa sellaisen kasvun rantaväylällä, että ainoastaan tämä pyhä tunneliratkaisu mahdollistaisi Hämeenkadun muutoksen?

Totta. En näe suurta siirtymää Hämeenkadulta Rantaväylälle tunnelin rakentamisen seurauksena.

- Paperiaikataulujen merkitystä ei kannata turhaan vähätellä. Tälle perinteille analogiselle datakanavalle tulee aina olemaan kysyntää, vaikka sähköiset vaihtoehdot ovatkin saaneet suuren roolin nykyaikana. Aikatauluinformaatiota sen sijaan kyllä romantisoidaan puhumalla personoitavista palveluista, vaikka asiakas haluaisi vain tietää koska nysse menee.

Lisäksi nostaisin esille paperisen selkeän linjakartan. Ideaalitapauksessa Tamperetta tuntemattoman turistinkin tulisi kyetä kulkemaan mihin tahansa kaupungissa sujuvasti pelkän linjakartan perusteella. Linjojen pitäisi olla niin selkeitä ja vuorovälin sen verran tiheä -- tai ainakin ennustettava -- että tuo olisi mahdollista.

- NFC-koodeistakin puhuessa tulee mieleen jokin kunnon sumean logiikan teknologiahuuma. Em. koodeja tukevia puhelimia ei vielä ole markkinoilla ja jos merkit yhtään pitävät paikkansa, niin kysyntä joukkoliikenneinformaation osalta ei tule olemaan suurta.

En usko että tällaisesta palvelusta tulee merkittävä joukkoliikenteen kannalta. Ne jotka tietoa tarvitsisivat, eivät osaa sitä hakea tällä tekniikalla, ja ne jotka osaavat, eivät tarvitse tietoa kuin ehkä joskus satunnaisesti. Uskon että houkuttimena tämän ajamiselle ovat yksinomaan pienet investoinnit, kun päätelaite on kuluttajan ostama ja maksama.

- Pysäkkikuulutusten tyrmääminen epämääräisellä argumentilla "suomalainen joukkoliikennekulttuuri" edustaa lähinnä junttia asennetta. Olen samaa mieltä, että Tampereella ovat harvassa sellaiset linjat, joilla niille näkisi lisäarvoa. Sen sijaan vaikkapa pk-seudulla keksin itse ainakin linjan 550, jonne ne sopisivat hyvin osana brändäystä.

Minusta pysäkkikuulutukset ovat ehdoton osa esteetöntä ja sujuvaa joukkoliikennematkaa. Kuulutukset voidaan toteuttaa niin että ne eivät aiheuta kohtuutonta haittaa, ja toisaalta niihinkin tottuu.
 
Hyvää analyysiä Rasbelin ja Jani!

Tuohon NFC:hen kun vielä erityisesti kiinnittää huomiota, niin mulla on ollut jo useamman vuoden sellainen huoh/mitvit-ajatelma koko hypetetystä tekniikasta: Nokialla on pari aataminaikuista protomallia, joissa teknologia on ja tänä vuonna kai tulee ekat älypuhelimet, jossa tekniikkaa käytetään. Se toimii ehkä jonain kännykkälippusovelluksena, mutta itse ottaisin mieluummin matkalipun JOLI-logolliseen avaimenperään.

Kaikkein huonoiten NFC sopii mihinkään pysäkki-informaatioon: parempi olla mieluummin kännykän sijaintidataa (luvan kanssa) käyttävä Lissu-/Pysäkkiaikataulu-app, joka ilmoittaa foursquaren tapaan lähimmät pysäkit, ja hakuun voisi laittaa vaikka määränpääpysäkin, jolloin filtteröityisi kaikki ne pysäkit pois, joilta ei mene linjaa sinne.

Ylipäätään olisi tervetullutta, jos JOLI pystyisi tilaamaan mobiiliapplikaation käytetyimmille iOS-, Android- ja Qt-alustoille (Symbian, MeeGo), joka saisi sisältää Repan, Lissun ja pysäkkiaikataulut kauniisti renderöityvänä hyödyntäen päätelaitteen natiivikarttaa (Google Maps / Nokia Maps) ja muita toimintoja.
 
Helsingissä on jo kokeiltu 3D-viivakoodeja mobiililaitteita varten ja en tunne yhtäkään valveutunutta joukkoliikennekäyttäjää, saati alan töissä millään tasolla olijaa, joka oikeasti käyttäisi kamerakännykkää näitä 3D-viivakoodeja varten. Uutta tekniikkaa on hyvä kokeilla, mutta liiallinen hurmos vie resursseja tärkeästä perusinformaation tuottamisesta.

Hep, täällä yksi itseään valveutuneena pitävä käyttäjä. Nuo 2D-viivakoodit ovat tulleet tarpeeseen monilla kantakaupungin bussipysäkeillä, joilla ei ole paperiaikatauluja ollenkaan. Toteutuksessa on vielä parantamisen varaa, koodit on turhaan sidottu yhden firman suljettuun tekniikkaan (kts. http://www.botsbot.com/blog/?p=867) mutta ei nämä mielestäni mitään turhaa teknohurmosta edusta.
 
Turhan raskasta teknologiaa käytetään sen selvittämiseen, missä joku bussi sijaitsee. Satelliittipaikannusta yms. Jokainen autossa oleva järjestelmä vielä käyttää valitsemaansa satelliittipalveluntarjoajaa.

Tilanne näyttää samalta kuin linja-auton kellojen hallinta. 1,5 m säteellä kuljettajasta on noin kymmenen toisistaan riippumatonta kelloa:
1. Auton mittaritaulun kello
2. Ajopiirturin kello
3. Autoradion kello
4. Matkustajien nähtäväksi tarkoitettu kello
5. Polttoainekäyttöisen lämmittimen ajastimen kello
6. Rahastuslaitteen kello
7. Rahastuslaitteen kortinlukijan kello
8. Kuljettajan rannekello
9. Kuljettajan puhelimen kello
10. Ajotapaseurannan kello
Lisäksi kellot, joitten olemassaolosta kuljettaja ei ole tietoinen.

Yksikäsitteinen tapa selvittää linja-auton sijainti linjalla on matkamittari. Satelliittipaikannuksen antama kolmas koordinaatti on tarpeeton. Yleisessä tiedossa on, että jään ja polanteen takia linjat talvisin ajetaan parin millimetrin verran korkeammalla kuin kesäisin. Matkamittarin ei edes tarvitse olla erityisen tarkka, jos ohjelmiin laitetaan vähänkin oppimisominaisuutta. Nyt ei varmaankaan olla pysäkillä, kun etupyörä pyörii. Nyt varmaankin ollaan pysäkillä, kun on ovi auki, vaikka ollaankin 6 m liian pitkällä. Etupyörän pyörähdysten laskeminen riittää erinomaisesti.

Linja-auton paikka on riittävän yksikäsitteisesti selvillä, jos on etäisyys reitin jommasta kummasta päästä tiedossa. Aika on toinen yksisulotteinen suure. Kahden yksiulotteisen tiedon perusteella ei pitäisi olla kovin vaikeaa ennustaa, milloin bussi on jossain reitin pisteessä. Vähintään dosentti pitää olla, jotta noista saisi aikaan differentiaaliyhtälön.

Järjestelmäntoimittajat varjelevat "omaisuuttaan" sairaalloisen mustasukkaisesti, eivätkä suostu minkäänlaiseen laitteistojen väliseen kommunikointiin. Jos eri laitteistot kommunikoisivat keskenään, olisi homma kaikkien mielestä mukavampaa. Rahastusjärjestelmä tunnistaa kuljettajan ajopiirturin antaman informaation mukaan, kuljettajan istuin säätyy hänen edellisen ajokertansa mukaiseksi, peilit samoin. Matkustajanäytön ja rahastuslaitteen paikkainformaatio pysyy yhdenmukaisena ja oikeana. Ajotapaseuranta ei laita Hämeenkadun epätasaisuutta kuljettajan syyksi. yms. yms. Ja kaikki ilman satelliittipaikannusta. Pysäkkinäytöt pysyvät ajan tasalla, jos on tiedossa millä linjakilometrillä bussi on.

Kaikki kunnia ohjelmistofirmoille, jotka pystyvät myymään kuutiometrin kaviaaria, vaikka asiakas tarvitsee vain viisi leipää ja kaksi kalaa. Love is love and business is business.
 
Helppo keino tehdä matkamittarista luotettava on minimoida bussien reittivariaatiot. Ei siis K- tai V- tai mitälie vuoroja, vaan yhden reitin vaihtoehtoja. Kaikilla bussipysäkeillä tulisi siis pysähtyä ja bussipysäkkien olisi sijaittava suoraan ajoradalla. Ei vain onnistu, koska liian kallista ja sehän tarkoittaisi lisäksi bussiliikenteen laadun kohoamista selvästi. Linjat pitäisi suunnitella järkevästi koska turhia pysäkkejä ei ole, ja vieläpä päästään ikävästä sivuttaisliikkeestä.

Tämän lisäksi bussien alustavalmistajat voisivat vakavasti harkita älypuhelimien suunnitteluperiaatteiden tutkimista ja toteuttaa vastaava sovelluksia suosiva ajotietokoneen väylä. Yksi alusta jolle kehittää ja yksi tapa julkaista sovellusrajapinnat. Sisäänrakennettu kello, internet-tuki ja sijaintipalvelut. Riittävästi laskentatehoa pyörittämään kamalimmatkin viritykset ilman lisälaitteita. Voisi vaikka perustua kaupan hyllyltä löytyvään taulutietokoneeseen.
 
Nykypäivänä kuljettajien suurin ongelmanaihe on, että mikä onkaan se virallinen aika. Onko se GMT+2 vai tilaajan tai tunaroijan eri aikona käyviin kelloihin lataama aika vai mikä?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Yksikäsitteinen tapa selvittää linja-auton sijainti linjalla on matkamittari.

Helmi-järjestelmä perustuukin ensisijaisesti matkamittariin ja saa satelliiteista vain tukea virheiden korjaamiseen. Vanhemmilla laitteilla satelliitteja käytetään hyvin vähän, uudemmilla enemmän. Lukemat nollataan lähimmälle pysäkille ovien avautuessa ja löytyypä vielä hiukan automaattista kalibrointiakin. Matkamittarien lukema nimittäin elää monen muunkin tekijän kuin talven takia.

Matkamittarilla on kuitenkin rajoituksensa. Linjadatat täytyy ajaa käsityönä tarkkuusmatkamittarin kanssa, jotta niistä saadaan tarpeeksi tarkat. Kaikki uudet osuudet pitää erikseen ajaa. Kuljettajan on erikseen kerrottava laitteelle, jos mennään poikkeusreitille, eikä systeemi silloin pysty tekemään mitään hyödyllistä.

Talvisin matkamittariin tulee muuten joskus liukkailla pysäkeillä hurjiakin lukemia. Kuljettajan pitäisi käsin korjata askellus, mutta aika usein jää tekemättä. Onneksi ovien avautuessa pysäkillä uudemmat laitteet havaitsevat satelliittipaikannuksesta virheen ja korjaavat askelluksen.
 
Talvisin matkamittariin tulee muuten joskus liukkailla pysäkeillä hurjiakin lukemia. Kuljettajan pitäisi käsin korjata askellus, mutta aika usein jää tekemättä. Onneksi ovien avautuessa pysäkillä uudemmat laitteet havaitsevat satelliittipaikannuksesta virheen ja korjaavat askelluksen.

Sutimisen saa halvemmallakin tunnistettua parin euron kiihtyvyysmittarilla. Kiihtyvyysmittaus ei ole tarkinta mahdollista, mutta kuvaa hyvin toteutuvaa etenemistä liikkeellelähdössä.

Kaikki data on tarjolla, toteutus vaatii vain laadukasta ohjelmointia ja algoritmejä. Laadukasta ohjelmointia on vain hankala tarjota marginaalisilla ja kaiken lisäksi varsin suljetuilla kaluston softa-alustoilla. Siksi olisi tärkeää siirtyä käyttämään älypuhelimien kanssa samaa alustaa, joiden rautaominaisuudet vastaavat karkeasti nykyisten autojen antureita. Tällöin olemassaolevat ohjelmistokehittäjät ovat saman tien perillä alustasta.
 
Takaisin
Ylös