Tampereen uusi joukkoliikenneorganisaatio

Nyt muistin/ymmärsin, miksi kysymys oli retorinen. Raideliikenneuskovaisten kanssa kaikki rationaalinen "keskustelu" on mahdotonta. Kuten muunkin fundamentalistisen näkökannan omaavan kanssa keskustelu on kuin seinille puhuisi tai tuuleen huutaisi. Vastakkaiset argumentit, tosiasioista muistuttaminen ja ihan puhdas eri mieltä oleminen on jo etukäteen tuomittu ja "keskustelu" on tuhoon tuomittu tie. Eli selvästi sanottuna, antaa olla....
 
Raideliikenneuskovaisten kanssa kaikki rationaalinen "keskustelu" on mahdotonta...

...Vastakkaiset argumentit, tosiasioista muistuttaminen ja ihan puhdas eri mieltä oleminen on jo etukäteen tuomittu ja "keskustelu" on tuhoon tuomittu tie. Eli selvästi sanottuna, antaa olla....

Tunnistan esittelemäsi stereotyypin varsin monilta foorumeilta, blogeista ja mielipidekirjoituksista. Tosin kyseessä on ollut käytännössä aina raideliikenteen vastustaja...:rolleyes:

Ei siinä mitään. Kaikilla on oikeus olla mitä mieltä vaan vaikka varsin usein se menee ikävän jankkaamisen puolelle puolin jos toisin.
 
Kyse ei omalta osaltani ole mistään uskovaisuudesta, vaan siitä, että myös bussiliikenne pelittää paremmin, jos on HSL-tyyppinen malli, kuten monissa Euroopan kaupungeissa (Helsinginkin kokoisissa) on. Jokainen tervejärkinen käsittää, että esim. Helsingin seudun joukkoliikenne olisi katastrofi, jos jokainen firma itse ajaisi, mitä sattuu ja minkäänlaista maankäytön, liikenteen ja asumisen yhteensovittamista ei olisi. Erittäin kapitalistisissa maissa, kuten Saksassa, tehdään näin. Ei ole kovin vakuuttavaa esittää sen perusteella, mitä kokemukset ovat osoittaneet, että raiteeton (metro, ratikka, juna) Helsinki olisi mahdollinen, mietitäänpä niitä tuhansia matkoja, vai peräti satojatuhansia matkoja, joita vuorokaudessa tehdään. Tällaisen järjestelmän koordinointiin on oltava selkeästi yksi taho, Helsingissä se on HSL, Tukholmassa SL, Pariisissa RATP, Frankfurtissa RMV, Wienissä WL, jne. Kansainvälisten kokemusten perusteella Tampere kehittyvänä ja kasvavana kaupunkina tarvitsee samanlaisen järjestelmän ja ainoa, joka sitä jarruttaa ovat nämä..noh köh.
 
Kuten muunkin fundamentalistisen näkökannan omaavan kanssa keskustelu on kuin seinille puhuisi tai tuuleen huutaisi.

Kuten olet itsekin alla lainatussa kommentissa todennut, olet bussifundamentalisti, joka ei edes halua tutustua raideliikenteeseen:

Ja eräiden "ystävien" jatkuvan junavouhottamisen/fanittamisen takia päätin aikoinani, etten koskaan mene metrolla, raitiovaunulla enkä junalla.

On todellakin turhauttavaa, että fundamentalismista arvostelee taho, joka itse ei ole edes perehtynyt raideliikenteeseen fundamentalisminsa tähden.

"Raideliikenneuskovaisiksi" moitituista keskustelijoista monet tajuavat hyvin, että myös bussiliikennettä tulee kehittää ja monet heistä ovat perehtyneet myös bussiliikenteen kehittämiseen sellaisissa kohteissa, joissa bussiliikenteen käyttö on viime vuosina lisääntynyt selvästi.

Perusfakta vain on, että usein bussiliikenteen paras kehittämiskeino on raideliikenne. Liian suurten matkustajavirtojen hoitaminen bussiliikenteellä johtaa huonoon palveluun ja joukkoliikenteen potentiaaliin verrattuna pieniin matkamääriin.

Bussiliikenteen kehittämisen perusedellytys tilanteessa, jossa Suomessa valtio ja kunnat ovat 50-60 vuotta määrätietoisesti edistäneet yksityisautoilua ja hajauttaneet yhdyskuntarakennetta, on se, että valtio ja kunnat tukevat joukkoliikennettä riittävästi rahallisesti. Vastuuta valtion ja kuntien tekemistä virheistä ei tule sälyttää yksityisille yrityksille. Tästä johtuen bussiliikenteen kehittäminen on mahdollista vain EU:n joukkoliikenteen palvelusopimusasetuksen 1370/2007 puitteissa. Markkinaehtoinen bussiliikenne ei Suomen olosuhteissa pärjäisi.

Bussiliikennettä tulee esimerkiksi Tampereen seudulla kehittää voimaperäisesti niillä alueilla joilla ei ole riittävää kysyntää raideliikenteelle.

Tämän yksi keskeinen edellytys on kuitenkin raideliikenteen toteuttaminen sekä raitiotienä seudun ydinalueen suurimman kysynnän yhteyksille että rataverkon varteen. Seudun viranomaisella pitäisi olla tähän toimivalta. Toimivalta raitioliikenteeseen kaupunkien ja seutujen viranomaisille saatiin onneksi lobattua v. 2008 aikana joukkoliikennelakiin, mutta ministeriö ei antanut sitä valtion rataverkon raideliikenteeseen, eikä tätä virhettä ole uskallettu vielä korjata.

Hyvä esimerkki bussi- ja raideliikenteen yhteispelistä on Ruotsin Skåne, jossa raideliikenteen ja bussiliikenteen synergia on erinomainen. Suurin kasvu on raideliikenteessä (matkamäärät +5-10% vuodessa), mutta myös kaupunki- ja seutubussiliikenne kasvaa vahvasti (+3-5% vuodessa). Skånessa raideliikenteestä päättää seudun viranomainen, joka on pystynyt 25 vuodessa kymmenkertaistamaan junien käytön. Viimeisen 10 vuoden aikana koko joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt 50%.

Tietysti tämä edellyttää verovarojen käyttöä. Kannattaa nyt kuitenkin vain muistaa, että Tampereen seutuliikenteessä siirtymäkauden liikennöintisopimusten mukaisen seutuliikenteen alueella joukkoliikenteen käyttö on vain 25-40% Tampereen tasosta sielläkin, missä edellytykset joukkoliikenteen käyttöön olisivat olemassa. Tuki joukkoliikennematkaa kohden on samaa luokkaa molemmissa järjestelmissä.
 
Tällaisen järjestelmän koordinointiin on oltava selkeästi yksi taho, [...] Pariisissa RATP [...]

RATP ei ole tämä taho Pariisissa vaan tilaajaorganisaatio STIF. RATP:llä on kyllä käsittääkseni normaalia operaattoria laajempi vastuualue (en tunne tätä detaljitasolla mutta eiköhän kompetenssien jako ole selvitettävissä netistä), mutta loppujen lopuksi STIF on se joka päättää tulevaisuuden suunnasta eikä RATP. RATP:n lisäksi operaattoreina on mm. SNCF. Esim. RER:n operointi on jaettu niin, että linjan A sekä sekä linja B eteläosan operoi RATP, ja linjan B pohjoisosan samoin kuin muut linjat operoi SNCF.
 
Hyvä täsmennys, STIF tuntuu olevan jotenkin taka-alalla ja koko brändi on RATP:n kautta pyörivä, kaikki kehityssuunnitelmatkin ovat sen sivuilla. Sanoisin, että RATP on hiukan kuin seudullinen ex-HKL, jossa on samassa suunnittelua ja operointia.
Tarkkaa vastuunjakoa en tunne. Toisaalta RATP:n tarkastajat kiertävät metroissa, kun taas junissa ovat SNCF:n tarkastajat. Tiedä häntä.

http://en.wikipedia.org/wiki/Syndicat_des_transports_d'Île-de-France (työntekijöitä 160)
http://www.stif.info/IMG/pdf/plaquette_anglais.pdf
http://en.wikipedia.org/wiki/Régie_Autonome_des_Transports_Parisiens
 
Viimeksi muokattu:
Taas mennään myönteiseen suuntaan Tampereen seudulla, järki voittaa päivä päivältä enemmän.

Uuden 1.1.2011 aloittavan joukkoliikennelautakunnan sopimusluonnos:

http://www.tampereenseutu.fi/@Bin/1...eistoimintasopimus_+muutosehdotus+09_2010.doc

Neuvottelumuistio:
http://www.tampereenseutu.fi/@Bin/1...n_kaupunkiseudun_joukkoliikennelautakunta.pdf

Aiesopimusluonnos (liikenne ja maankäyttö)

http://www.tampereenseutu.fi/@Bin/1877900/161%a7_Aiesopimusehdotus_09_11_2010.doc

Tämä harmittaa joitakuita ai-van s u u n n a t t o m a s t i Tampereella.
Lainaus sopimuksesta.:lol:
Tampereen kaupunki käynnistää kaupunkiraitiotien 1. vaiheen suunnittelun ja tekee kaupunkiraitiotien rakentamispäätöksen. Valtion osallistuminen Tampereen kaupunkiraitiotien rahoitukseen käsitellään seuraavan liikennepoliittisen selonteon yhteydessä.
Karavaani kulkee, koirat haukkuu..
 
Viimeksi muokattu:
Kaikki nämä näkyvät kyllä olevan vain luonnoksia, eli ilmeisesti mitään ei ole vielä sovittu? Mikä näiden tilanne oikeastaan on?

Itse sopimusluonnokset näyttävät kyllä hyviltä. Toisessa selvästi sitoudutaan aloittamaan sekä raitiotien että lähijunaliikenteen suunnittelu. Luonnollisesti rakentamisesta voi päättää vasta kun suunnittelu on tehty. Raitiotien kohdalta suunnitelmasta mitä todennäköisimmin tulee sellainen, että sen pohjalta päätetään myös toteutuksesta. Rautateiden lähiliikenne on asia erikseen ja voidaan hyvinkin päätyä tilanteeseen, jossa investointitarve nähdään liian suurena, jotta toteutusta voitaisiin aloittaa kovin nopealla aikataululla. Olennaista nähdäkseni on, suostutaanko liikennettä ainakin alkuun suunnittelemaan riittävän vaatimattoksi, siis 1- 3 vuoroa tunnissa suuntaansa, esikuvana vaikka rantaradan lähillikenne tai pääradan siltä ajalta kun se oli kolmiraiteinen.

Ja sitten luonnos joukkoliikennelautakunnasta vaikuttaa todella fiksulta, kun se ratkaisee aika elegantisti eturistiriidan kuntien itsehalllinnon ja kokonaisvaltaisen suunnittelutarpeen välillä. Luonnoksen mukaan joukkoliikenneviranomaisella on yksinoikeus linjaston suunnitteluun, mutta kunnilla on kuitenkin oikeus yksinään päättää palvelutasosta oman kuntansa alueella. Kunnille toki myönnetään mahdollisuus itse kustantaa lisäliikennettä markkinaehtoisen tai jaukkoliikenneviranomaisen tilaaman lisäksi. Näin ollen yhdellekään kunnalle ei pakkosyötetä parempaa palvelua, jos ne itse eivät halua sitä, taikka paremminkin eivät halua siitä maksaa. Tosin kuntien kustannukset eivät suoraan perustu palvelutasoon, vaan siihen, kuinka paljon kuntalaiset joukkoliikennettä käyttävät.

Uusi sopimus ei myöskään tee kokonaan loppua yksityisten liikennöitsijöiden omaehtoisesti järjestämästä liikenteestä. Luonnoksen mukaan joukkoliikennelautakunta suunnittelee jollekin alueelle liikenteen vain jos se kunta, johon kyseinen alue kuuluu, haluaa sinne palvelutasoltaan parempaa liikennettä kuin mitä sinne markkinaehtoisesti syntyy. Siispä jos jokin kunta on tyytyväinen nykytilaan, kaikki jatkuu koko lailla ennallaan. Muutosten vuoro on vasta kun kunta itse on sitä mieltä, että parempaa joukkoliikennettä kaivataan.

Luultavasti käykin niin, että ensi hätään ei mitään kovin dramaattista tapahdu: vain nykyisistä kuntarajoista johtuvia pikku typeryyksiä fiksataan, kait nykyisiä TKL:n linjoja ulotetaan jonkin verran kuntarajan yli siellä missä se on järkevää. Kuten Siivikkalan tapauksessa tehtiin. Sen sijaan kukin kehyskunta tahollaan ryhtyy pohtimaan, haluavatko ne siirtyä joukkoliikenneviranomaisen suunnittelemaan liikenteeseen ja millä palvelutasolla. Asiasta käytäneen kussakin kunnassa iso vääntö. Muutoksia alkaa varsinaisesti tapahtumaan, kun jokin kunta, esimerkiksi Pirkkala, tekee tällaisen päätöksen.
 
Ans kattoo ny, mitä sieltä seudullisesta jl-suunnitelmasta tulee. Sen pitäisi alkuvuodesta olla hyväksyttynä ja 2014 toteutuksessa enemmän tai vähemmän toki muuteltuna.
 
Takaisin
Ylös