Tienkäyttömaksujen perusteet

Miten niin luonnollista? Hyvinkin luonnotonta kai enemmistöllä on kuitenkin vielä valta tässä maassa.

Jos bussiliikennettä suositaan henkilöautoilun kustannuksella niin, ettei bussien tarvitse maksaa täyttä osuutta väylien kustannuksista niin en minä osaa nähdä sitä erityisen pahana asiana. Tavaraliikenteen osaltakin siitä lienee haittaa korkeintaan silloin, jos kuljetus voitaisiin järkevällä tavalla hoitaa junalla tai laivalla. Tähän ryhmään kuulunee vain murto-osa teillä liikkuvasta rahdista.
 
En ole mikään autoverotuksen asiantuntija, mutta käsittääkseni autovero ja polttoainevero olivat alunperin käytännössä tullimaksuja, pyrittiin rajoittamaan kalliiden hyödykkeiden tuontia. Toisaalta, niissä voi nähdä tiettyjä ylellisyysveron piirteitä. Tällaiset veroperusteet eivät ole tätä päivää sen enempää kuin valuuttakontrollit tai makeisvero.

Veroilla on kuitenkin taipumusta säilyä vaikka niiden perusteita ei enää pidettäisi asiallisina, esim. varainsiirtovero asuntokaupassa ja erityisesti korkeampi vero omakotitaloille ei ole kenenkään mielestä järkevää tai perustelua, mutta siitä on vaikea luopua. Perusteet myös muuttuvat, nykyään autoverotusta voi hyvinkin perustella ympäristösyillä.

Mielestäni autoilusta pitäisi aiheuttajapohjaisesti maksaa veroja tai veroluonteisia maksuja seuraavasti:


1. Suorien kulujen kattamiseen

1a Tienkäyttömaksu. Tämän tulisi kattaa sekä teiden että katujen kustannukset, ja pitäisin luontevana että sekä nämä tulot että niihin liittyvät tehtävät kuuluisivat kunnalle. Tienkäyttömaksu tulee niin suuri, että se kattaa menot ja sitä maksetaan siitä että saa käyttää tietä. Tämän sijaan tai lisäksi voitaisiin myös periä maksua siitä, että tie yleensä tulee kiinteistöön kiinteistöveron tavoin. Uusia teitä tehdään jos on niistä kerättävien tulojen voidaan olettaa kattavan kulut.

1b Pysäköintimaksut. Pysäköinnistä maksettavien maksujen tulee kattaa pysäköinnin kustannukset, tämä voi olla esim. parkkihallipaikan hinta tai maanarvosta johdettu hinta. Tämän kerää parkkipaikan omistaja, katuvarren pysäköintipaikat omistaa kaupunki ja niille laskea kustannus maanarvoon perustuen. Tätä maksetaan jotta parkkipaikoja on olemassa, samoin kuin alla.


2. Autoilun ohjaamisen kulut

2a Pysäköintivirhetamaksu. Maksamattomasta mutta muuten laillisesta pysäköinnistä määrättävä sakko. Näiden tulee kattaa pysäköinninvalvonnan kulut. Pysäköintivalvonnan taso tulee olla sellainen että se toimii, ja kulut määräytyvät tämän mukaan. Tätä maksetaan jotta parkkipaikoja on tarjolla.

2b Ruuhkamaksun tason pitää määräytyä niin, että maksua nostetaan niin kauan kunnes autojen määrä vähenee tien kapasiteetin mukaiseksi. Rahat ohjataan (seutu)kunnan joukkoliikenteen rahoittamiseen, koska se on vaihtoehto ruuhka-autoilulle. Eli autoilijat maksavat siitä että saavat tiellä on tilaa.


3 Haitan kompensoivat maksut

3a Hiilidioksivero. Käsittääkseni C02-päästöt ovat suoraan riippuvaisia polttoaineen kulutuksesta, joten polttoaineesta pitää periä CO2-tonnin markkinahintaan perustuva maksu, ei enempää eikä vähempää. Rahat valtiolle.

3b Päästövero. Kuten yllä, olkoonkin että tämän määrittäminen on kimuranti asia nykyisellään. Kun ei ole pienhiukkaspäästömarkkinaa niin käytetään jotain laskennallista arvoa.

3c Liikennevakuutuksen tulisi kattaa myös liikennonnettomuuksista seuraavat kulut. Eli sairaanhoidin, sairaspoissaolot, sairaseläkkeet...


4 Sakot eli ohjaavat maksut

4a Ruuhkamaksut paikallishaittojen käsittelyyn, melu ja saasteet. Maksun tulee olla niin suuri että se vähentää haittoja siedettävälle tasolle.

4b Pysäköintirikemaksu. Sakko joka peritään pysäköintikiellon rikkomisesta. Tason pitää olla niin suuri että se toimii pelotteena, kuten sakoilla yleensäkin.

4c Ylinopeussakot, tms. liikenneturvallisuutta ylläpitävät sakot.

Arvonlisäveroa, maksetaan sitten myös noista maksuista sakot poislukien. Kaikesta kulutuksesta maksetaan ALVia, sitä voi perusteella teoreettisesti sillä että verorahotteiset palvelut ovat kollektiivista kulusta, eli on täysin luonnollista rahoittaa ne verottamalla muuta kulutusta. Käytännössä verotus painottuu kulutukseen, koska kulutus ei muuta Kiinaan, Luxemburgiin tai Monacoon. Ei ALVista vähennetä palvelutyöntekijöiden palkkaverojakaan, joten en ymmärrä autoliittomurinaa siitä että autoja verotaan kahteen kertaan.

Tuo ylläoleva on juuri sitä mitä Autoliitto periaatteessa vaatii, eli autoilu maksaa itsestään aiheutuvat kulut eikä yhtään enempää tai vähempää. Käy minulle, tuskin heille.
 
Menee kyllä vähän asian vierestä, mutta norjassa on vuosikaudet kerätty tunneleiden ja teidenrakennus kulut, myymällä polttoainetta kalliimmalla hinnalla. En tiedä jos pk sedulla nostettaisiin bensan hintaa 1.40 euroon, sekä dieseliä 1.20 euroon, raskaskalusto saisi taas halvemmilla hinnoilla polttoainetta mitä tänäpäivänä maksaa. Itse lähden ensi kuussa norjaan joten maksan kiltisti kalliista polttoaineesta:mad:
 
Mielestäni autoilusta pitäisi aiheuttajapohjaisesti maksaa veroja tai veroluonteisia maksuja seuraavasti:...

Lähetitkö nämä LVM:lle sen kysellessä mielipiteitä ja lausuntoja liikennepoliittista selontekoa varten? Olisi pitänyt ainakin.

Minusta luettelit juuri sitä, mitä pitäisi tehdä. Kun vain osataan määritellä nuo kaikki oikein, niin silloin autoilu maksaa kuluttajalle yhtä paljon kuin yhteiskunnalle. Ja silloin autoilua ei ristisubventoida muiden alojen budjeteista. Ja silloin autoilun suosio alkaa laskea, kun sen hinta auton käyttäjälle ylittää kyllin korkeaan kipurajan.

Minua on huvittanut autopuolueen selitykset siitä, miten autoilu on "kannattavaa" tai peräti "tuottavaa", ja siksi siihen pitäisi käyttää pajon enemmän rahaa kuin nykyään. Lähtien siitä, että kaikki autoilun maksamat verotulot pitäisi käyttää esim. teiden rakentamiseen. Haluaisin kuulla autopuolueen selityksen sille, miksi autoilu on ylipäätään mahdollista vasta rikkaissa yhteiskuntatalouksissa. Vai olisiko se selitys siinä, että autoilu sen vaurauden juuri tuokin. Öljyvaltioille varmasti, mutta nehän vain ulosmittaavat muiden tekemää tuottavuutta.

Tuon kaiken toteuttamisessa on tietenkin paljon työtä tehtävänä, jotta järjestelmästä tulee oikeudenmukainen. Lisäksi vastaan tulee lukuisia kysymyksiä, joiden ratkaisu on poliittinen. Esimerkiksi autoilun aiheuttamalla melulla ei ole hintaa. Hinta ei ole melueste, koska meluesteestä seuraa vain haitan luonteen muuttuminen: melu vähenee, mutta maisema tylsistyy. Kyse on arvoista, ja arvoille on vaikea sanoa hintaa. Siksi meluveron suuruus on viime kädessä poliittinen päätös.

Tätä esimerkkiä voi jatkaa myös siten, että monen asian kanssa tulee kysymys joko-tai. Esimerkki: Ikkunani ohi ajaa bussi 20 minuutin välein molempiin suuntiin. Bussit aiheuttavat melupiikin niin, että pihalla tai avoimen ikkunan äärellä ei kuule puhetta tai radiota, joka on sopivalla voimakkuudella muuten. Bussin melun saa pois sillä, ettei bussi kulje tästä. Mutta sitten tulee pitkä matka pysäkille. Arvaan kyllä, että täällä asuu paljon katumaasturiporukkaa, jolle sopii hyvin poistaa bussi. Sen sijaan heitä ei kiusaa katumaasturimeteli. Jos paikallisesti asiasta äänestetään, olen varmasti häviäjän puolella ja menetän bussini.

Antero
 
Takaisin
Ylös