Tukholma: Lidingöbanan pelastettu

Vs: A32 ja Lidingö

Mutta ottia tuota, siellähän on vielä raideyhteys olemassa muuhun verkkoon. Se on vain asvaltin alla... ;)
Onko tosiaan. Muistelen viimeksi paikalla käydessäni seurailleeni entistä Lidingön sillalta lauttasatmaan johtaneen raiteen uraa. Ja todenneeni, että useista paikoin raide oli rikottu ja katkaistu. Sen lisäksi raide on monin paikoin ilmeisesti purkamattomana asfaltin alla, kuten aivan Lidingöbanan mantereen puoleisen päätepysäkin viereisellä aukiolla.

Antero
 
Vs: A32 ja Lidingö

Onko tosiaan. Muistelen viimeksi paikalla käydessäni seurailleeni entistä Lidingön sillalta lauttasatmaan johtaneen raiteen uraa. Ja todenneeni, että useista paikoin raide oli rikottu ja katkaistu. Sen lisäksi raide on monin paikoin ilmeisesti purkamattomana asfaltin alla, kuten aivan Lidingöbanan mantereen puoleisen päätepysäkin viereisellä aukiolla.

Voi olla että sitä on katkottukin sitten. Haastateltavani kertoi että olisi ehjänä olemassa, vedetty asvaltti vaan päälle.

Tässä kuitenkin kuva missä näkyy tuon yhteysraiteen vaihde Ropstenissa.
 

Liitetiedostot

  • IMG_0450_2.jpg
    IMG_0450_2.jpg
    96.1 KB · Lukukerrat: 967
Viimeksi muokannut moderaattori:
Lueskelin äsken Wikipediasta hieman asiaa Lidingöbananista ja huomasin kuvan madridilaisesta Citadiksesta, ja että sen keulassa lukikin "Metro Ligero". Aiemmin en ollut hoksannut suurentaa kuvaa ja teksti oli jäänyt huomaamatta.

Lidingöbananhan on nyt sitten metro, kun siinä kerran niin on lukenut. Tällainen siis tulee mm. Etelä-Espooseen, Viikkiin ja lentokentälle?

Lidingbanan01.jpg
 
Tämä on jo liki viikon vanha juttu Lidingö Tidning -lehdestä.

Lidingössä ollaan hyvin myönteisiä saaman Spårväg city jatkumaan myös sinne ja pidetään hyvin epäloogisena sitä, mikäli linjaa ei jatkettaisi. Lidingöllä on myös tarjota keskustan raitiotielinjoille varikkotilaa Dalénumista, joka varmasti olisi myös hankkeen muiden osapuolten mielestä houkuttelevaa. Lidingön kunnanhallituksen puheenjohtaja Paul Lindquist kertoo, että Spårväg citylle on ollut hankaluuksia löytää varikkoa lähialueelta. Mikäli varikko päätettäisiin sijoittaa Dalénumiin, saattaisi se tarkoittaa sitä, että myös keskustaratikan länsihaara avattaisiin jo aikaisintaan 2011.

Ja kun kerran päätökset Lidingöbananin kaluston uusimisesta alkaa olla käsillä ja linjan remontoinnistakin on ollut jo väläyttelyjä, ei varmaankaan ole pahaksi lyöttäytyä keskustalinjan kanssa yhteen.
 
Can I have a brief translation in English, please!
(I can not understand any finnish, but even the swedish text is not explanatory enough).
I visited the Lidingöbanan last September, I would like to know what is happening ;)
Today, the 28th of February, the Lidingöbanan is railway last time. From the beginning of March, it's classified as a tramway. The rolling stock will consist of trams in the future too.
 
Tätä muodollista muutostahan on odotettu jo jonkin aikaa. Muu kuin raitiovaunuliikenne tällä aiemmalla rautatiellä päättyi jo vuonna 1982, ja radan viimeinen sähköveturi meni sekin romuksi pari vuotta sitten. Osaltaan muutos ennakoi myös (ei-museaalisten) raitioteiden paluuta Tukholman keskustaan, joiden suunnitelmien osana myös keskustaraitiotien ja Lidingöbananin yhdistäminen on ollut esillä.
Täysin yhteensopivaa muiden Tukholman seudun raitioteiden kanssa radasta ei kuitenkaan ole tulossa, käsittääkseni ainakin turvajärjestelmiin jää merkittäviä eroja.
 
Lidingössä ollaan hyvin myönteisiä saaman Spårväg city jatkumaan myös sinne ja pidetään hyvin epäloogisena sitä, mikäli linjaa ei jatkettaisi.

SL ja Lidingö ovat nyt sopineet, että Lidingöbanan kunnostetaan ja yhdistetään Spårväg Cityyn. Samalla radalle tulee uudet vaunut. Koko homma maksaa miljardi kruunua.

Res och Trafikforumin uutinen
 
Pistän tämän nyt vanhaan ketjuun, kun aihe tuntuu olevan täsmälleen oikea. Dagens nyheter kirjoittaa:

DN sanoi:
Ny Lidingöbro kan kosta 700 miljoner

Gamla Lidingöbron är – just det – gammal. I sommar ska den rustas upp när SL renoverar Lidingöbanan. Men upprustningen blir oerhört dyr. Det kan sluta med att bron rivs och ersätts med en ny.

Eli sillan korjaaminen on osoittautunut oleellisesti ennakoitua kalliimmaksi ja päättäjien pitäisi nyt sittenkin päättää, korjataanko vai tehdäänkö uusi.
 
Tämä siltasirkus toistuu säännöllisin väliajoin poliittisena kiistakapulana, ja nyt kun raitioteiden suhteen Tukholmassa selvästi on äänekkäitä mielipiteitä molempiin suuntiin, voi tästä tälläkin kertaa syntyä laajempikin keskustelu.

Linjan sulkeminen uudistustöiden vuoksi on nyt ajoitettu alkamaan kesäkuusta 2013, ilmeisesti samanaikaisesti kesäaikataulujen kanssa. Samalla perinteiset A30+B30-junat poistuvat ajosta lopullisesti tältä radalta. Liikennekatkon pituudeksi on tulossa noin vuosi tai enemmän, joten nyt olisi erinomainen tilaisuus ratkaista myös siltakysymys tavalla, joka mahdollistaa liikenteen kauas tulevaisuuteen.
 
Linjan sulkeminen uudistustöiden vuoksi on nyt ajoitettu alkamaan kesäkuusta 2013... Samalla perinteiset A30+B30-junat poistuvat ajosta lopullisesti tältä radalta.

Viimeinen liikennöintipäivä on juhannusaattona 21.6. ja valmista pitäisi tulla joulukuussa 2014. Edeltävänä sunnuntaina (16.6.) SL, Arriva ja Ruotsin ratikkaseura järkkäävät radalla jäähyväistapahtuman klo 11-16.
 
Täältä http://sll.se/upload/Trafikförvaltn... DGB-FRI/Broschyr Djurgårdsbron-Frihamnen.pdf on ladattavissa SL:n 16-sivuinen esite cityratikan ja Lidingöbanan yhdistämisestä uudella raitiolinjalla. Minusta silmiinpistävintä oli se, että naapurimaassa raitiotiehankkeen suunnittelupolku on tarkoin määritelty laissa. Meillähän suunnittelupolkua ei tiedä kukaan, ja eri toimijat tekevät eri hankkeissa kukakin vähän mitä sattuu. Laki sinänsä ei välttämättä vielä toisi todelliseen, toteutukseen tähtäävään suunnitteluun vauhtia, mutta ehkä se vähentäisi sitä turhaa puuhastelua, johon meillä nyt kulutetaan niin tavattoman paljon aikaa.

Tukholmassa näemmä on paloiteltu tämä yhdysratahanke kahteen osaan, joista ensin suunnitellaan ja kaiketi toteutetaankin, osuus keskustan radalta Frihamneniin.
 
Minusta silmiinpistävintä oli se, että naapurimaassa raitiotiehankkeen suunnittelupolku on tarkoin määritelty laissa. Meillähän suunnittelupolkua ei tiedä kukaan, ja eri toimijat tekevät eri hankkeissa kukakin vähän mitä sattuu.
Suomessa on EU:n mittakaavassa erikoinen tilanne siitä, että meillä ei ole lainsäädäntöä, joka koskee kaupunkiraideliikennettä. Meillä on vain rautateitä koskeva lainsäädäntö, jossa on EU:n direktiivien mukaan säädetty, etteivät lait koske kaupunkiraideliikennettä. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Eduskunnan oikeusasiamies antoi keväällä päätöksen, jossa se kehotti ministeriötä selvittämään sitä, että Helsingin metroa koskevaa lainsäädäntöä ei ole. Jo ennen EOA:n päätöstä ministeri Kyllönen asetti työryhmän samaa tarkoitusta varten.

Nykyiseen tilanteeseen on tultu siten, että kaupunkiraideliikennettä on ollut vain yhden kunnan, Helsingin kaupungin alueella. Aiemmin laki antoi kunnalle oikeuden asettaa järjestyssääntöjä, joilla oli lainvoima. Metrollakin oli oma sääntönsä. Mutta sitten kuntalaki muuttui, ja järjestyssäännöt poistuivat. Siitä lähtien metro ja ratikka ovat olleet vain kunnan sisäistä toimintaa, jota kunta on itse valvonut.

Tavallinen käytäntö EU:ssa on, että kaupunkiraideliikenteestä säädetään lailla. Osassa jäsenmaista rautateistä ja kaupunkiraideliikenteestä säädetään samalla lailla rautateiden kanssa, osassa erikseen. Kehittynein lainsäädäntö on Saksassa, jonka säädöksistä onkin tullut alan kansainvälinen standardi, kun teollisuus on ryhtynyt noudattamaan saksalaisia määräyksiä.

Antero
 
Takaisin
Ylös