Tukholman Spårväg Syd

Eikös Iso liityntä pari vuotta sitten ollut viimeisin kaikkialle leviävän ”metron haikailu”?
Toki se oli nykyistä laajempaa aluetta palveleva, mutta kaukana tarkoittamastani Tunnelbanan kevyestä ja joustavasta standardista, joka on aivan muuta kuin meillä käytössä oleva rautatiestandardi. Itse asiassa Castrénin metro edusti jopa hivenen kevyempää ajattelua verrattuna Tunnelbanan Vihreään linjaan. Castrénin luomuksen tärkein esikuva oli siltä osin tiettävästi Oslon läntiset esikaupunkiradat, joista suurin osa on nyttemmin integroitu Tunnelbaneniin.

Kuten asiaankuuluvissa ketjuissa on toistuvasti oiottu, Castrénin metron kalusto ei olisi perustunut Helsingin 1950-luvulla hankkimiin telimoottorivaunuihin, vaan selvästi suurempiin, noin 2800 mm leveisiin junanvaunuihin. Vuosien 1955 - 59 vaunuhankinnoissa oli varauduttu Castrénin visioita edeltäneisiin pikaraitiotiesuunnitelmiin, joihin liittyivät myös tietyt tilavaraukset mm. Kulosaaren sillalla.

Asematunnelin (Helsinki) vanhempi metroaseman tilavaraus taas ei teknisesti eroa olennaisesti Tukholman sen aikaisesta periaatteista eli punaisesta linjasta. 1950-luvulla toteutettu TUB 1 sitävastoin kulkee tunneliosuuksillaan pääsääntöisesti huomattavasti lähempänä maanpintaa.
 
Kuten asiaankuuluvissa ketjuissa on toistuvasti oiottu, Castrénin metron kalusto ei olisi perustunut Helsingin 1950-luvulla hankkimiin telimoottorivaunuihin, vaan selvästi suurempiin, noin 2800 mm leveisiin junanvaunuihin. Vuosien 1955 - 59 vaunuhankinnoissa oli varauduttu Castrénin visioita edeltäneisiin pikaraitiotiesuunnitelmiin, joihin liittyivät myös tietyt tilavaraukset mm. Kulosaaren sillalla.
Ehkäpä tässä onkin kyse semantiikasta eli siitä, mitä nyt nimitetään Castrénin metroksi. Castrén teki omana aikanaan monenlaista, kuten Helsingin ensimmäisen liityntäliikenteen, jota voisi myös kutsua Castrénin metroksi. Castrén suunnitteli Itä-Helsingin pikaratikat ja niille sopivaa kalustoa hankittiin Castrénin aikana. Näiden ratikoiden oli tarkoitus kulkea keskustassa maan alla, jotta mm. Rautatientori olisi saatu joukkoliikenneterminaalia parempaan käyttöön, pysäköintialueeksi. Tätä olen nimittänyt Castrénin metroksi.

Mutta Helsingin junan kokoista metroa ei enää ollut tekemässä Castrén, joka ennen ratkaisevia päätöksiä hyllytettiin, koska ei ollut niiden päätösten kannalla jotka hänen hyllyttämisensä jälkeen tehtiin. Tiedän, että on suunniteltu leveitä vaunuja jo Castrénin aikana, mutta Castrénin suhteen jokin meni pieleen, kun hän ei halunnut nykyistä metroa. Siksi en nimitä enään junametrosuunnitelmia Castrénin metroksi, vaan ne ovat minulle Valtasen metroja.

Iltasen kirja ei ole nyt käsillä ja HKL:n Herranen ei kerro asioita kovinkaan syvällisesti. Alkuperäisaineistoa en ole päässyt lukemaan, ja metrotoimiston innokas asiakirjojen polttaminen lienee hävittänyt suurimman osan historiasta. Siksi oma tulkintani on tämä:

Castrén ymmärsi katutilan riittämättömyyden kasvavan autoilun kanssa ja suunnitteli osittain tunneloitua pikaratikkaa. Sillä pikaratiotiestä puhuttiin, kun olin lapsi ja ihmettelin kaukaloita siltojen keskellä. Liityntäliikenteestä Castrénilla oli hyvää kokemusta runkolinjasta, joten hän oli sellaisen järjestelmän kannalla, jossa raiteita ja pysäkkejä on paljon ja liityntää vähän.

Kaikki eivät olleet suorien yhteyksien kannalla, vaan esittivät junametroa, ja ajatukselle käytiin hakemassa tukea ulkomailta ratikkavastaisista kaupungeista. Castrénin metrotoimistossa tutkittiin myös junametroa, ja tutkimisten tulokset ilmeisesti vakuuttivat Castrénin siitä, ettei se ollut oikea ratkaisu, vaikka ehkä hänkin joutui antamaan periksi jotain.

Joka tapauksessa Castrénista, joka mm. vaati metrovaunuhankinnoista avointa tarjouskilpailua, muodostui este junametrolle ja jo kerran kokeillulle liityntäliikenteelle, joten hänet pantiin syrjään Valtasen voittamassa palatsivallankumouksessa 1968. Ja tämän jälkeen konkretia oli aivan muuta kuin mitä Castrén oli ollut jo 1950-luvulta rakentamassa.

Antero
 
Tämä kuitenkin jakaa YIMBYä vähän kahtia. Toiset järjestössä ymmärtävät sen, että tietyille linjoille ratikka on ehdottomasti optimaali, ja että jos tunnelbanaa joskus tarvitaan, niin tämä on sitten sen ajan murhe, ja siihenkin voidaan yrittää hyödyntää jo aiemmin rakennettua ratikkalinjaa. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin olevan enemmän toiveita ja odotuksia tunneliverkoston laajenemiseen periaatteella "kyllä sitä ehkä sitten joskus tulevaisuudessa saatetaan tarvita". Ymmärtääkseni kuitenkin mm. suurin osa YIMBYn "nokkamiehistä" kannattaa enemmän ratikkaa etenkin nykytilanteessa.
Olenko väärässä jos olen ymmärtänyt että aika monen Tukholman aluen raidesuunnitelman yli on vedetty henkselit kustannussyistä ainakin joksikin aikaa, sekä metron että pikaraitioteiden jatkeiden osalta? Ainoa mikä varmuudella toteutetaan on Citybanan eli rautateiden päärata keskustan ali, ja kallishan siitä tulee, mutta onhan sitä jouduttu odottamaan kanssa.

Sitä minä toisaalta ihmettelen, että miksi suunnitellaan Saltsjöbanan paikallisrautatien muuttamista raitiotieksi, Tvärbananin jatkeeksi, mitä sillä saavutetaan? Miksei sitä voi muuttaa T-bananin neljänneksi linjaksi niin että käytetään metrovaunuja joissa on virroitin katolla, kuten nytkin, ja nostetaan radan status vain kaupallisessa mielessä paikallisrautatiestä T-banaksi. Asemia ehkä joudutaan vähän siistimään ja rakentamaan pari kohtauspaikkaa lisää että vuoroväliä voisi tihentää sikäli kun on tarvetta. Tietysti meidän härmäläisten toiveena olisi myös asema Viking Linen terminaalin kohdalle;)

Saltsjöbananin pääteasema Slussenissa on jo nyt niin lähellä ydinkeskustaa kuin olla voi, kuka oikein hyötyisi siitä että rata katkaistaisiin ja suunta muutettaisiin kiemurtelemaan keskustan ympäri ratikkana? Pikaraitioteitä kannattaisi rakentaa sinne missä ei kiskoja ennestään ole.

t. Rainer
 
Olenko väärässä jos olen ymmärtänyt että aika monen Tukholman aluen raidesuunnitelman yli on vedetty henkselit kustannussyistä ainakin joksikin aikaa, sekä metron että pikaraitioteiden jatkeiden osalta? Ainoa mikä varmuudella toteutetaan on Citybanan eli rautateiden päärata keskustan ali, ja kallishan siitä tulee, mutta onhan sitä jouduttu odottamaan kanssa.

Nyt viimeinen viesti valtapuolueilta oli, että autotiet ja ratikkaradat toteutetaan, tunnelbanan rakentamiset pistetään hetkeksi jäihin. Ratikkahankkeista jäihin on ilmeisesti laitettu vain tämä Spårväg Syd, mutta muita ollaan vain hieman lykkäämässä. Vaan painostus Spårväg Cityyn ja nelosen ratikkalinjaan on tällä hetkellä aika kovaa eli lykkäykset saattavat myös lyhentyä lähiaikoina.

Citybanan on jo kovaa vauhtia rakenteilla ja siinä ei peräännytä, vaikka rahaa menisi odotettua enemmän.

Sitä minä toisaalta ihmettelen, että miksi suunnitellaan Saltsjöbanan paikallisrautatien muuttamista raitiotieksi, Tvärbananin jatkeeksi, mitä sillä saavutetaan?

Sillä saavutetaan pienillä kustannuksilla nykyistä parempaa palvelutasoa sekä yhden muista irrallisen järjestelmän poistuminen kokonaan. Ylläpitokustannukset vähenee luultavasti aika roimasti.

Miksei sitä voi muuttaa T-bananin neljänneksi linjaksi niin että käytetään metrovaunuja joissa on virroitin katolla, kuten nytkin, ja nostetaan radan status vain kaupallisessa mielessä paikallisrautatiestä T-banaksi.

Tukholman uusilla raitiolinjoilla on hyvä maine, enkä suinkaan usko, että tunnelbanana linja olisi sen suositumpi. Yhtään parempi se ainakaan ei olisi ja metrovaunujen kokoluokka on linjalle täysin turha ja turhan kallis.

Saltsjöbananin pääteasema Slussenissa on jo nyt niin lähellä ydinkeskustaa kuin olla voi, kuka oikein hyötyisi siitä että rata katkaistaisiin ja suunta muutettaisiin kiemurtelemaan keskustan ympäri ratikkana?

Sergelin tori olisi Saltsjöbananille parempi pääteasema ja aivan ydinkeskustassa. Etenkin laivamatkustajia voisi miellyttää tällainen koukkaus: Radan jatko suoraan nykyiseltä päätepysäkiltä, käännös luoteeseen ja tunnelbanan sillan mukaisesti Munkbroledenille, sieltä vaikkapa junasillan yläpuolella kulkien ja rautatieaseman kiertäen Sergelin torille. Mikä voisikaan olla sen parempi kuin Satama - Slussen - Gamla stan - rautatieasema - Sergelin tori?

Reittivaihtoehtoja on kymmeniä ja kaikki toteutettavissa hyvinkin helposti. Nykyinen Slussenin pysäkki jäisi paikoilleen ja keskustaan jatkavat pääsisivät vaihdotta Åhlensille, ja miksei vaikka Skansenille saakka. Tähän ei tunnelbana taivu.
 
Eiköhän kysse oli siittä, että ruottalaiset diskuteeraa vaikka kuinka kauan ja sitten eivät tee yhtään mitään?
 
Eiköhän kysse oli siittä, että ruottalaiset diskuteeraa vaikka kuinka kauan ja sitten eivät tee yhtään mitään?

No kyllä diskuteeraa, sitä ei todellakaan käy kieltäminen. Kokoustetaan, jotta saadaan selville, milloin kokoustetaan... Kumma kyllä täällä silti tuntuu, että asiat suoritetaan huomattavasti nopeammassa tahdissa kuin ainakin pääkaupunkisedulla, muusta Suomesta en osaa/uskalla sanoa.
 
Onhan se parempi kuin ei diskuteerata ollenkaan, kuten meillä on ollut käytäntö. Yksi mies, yksi ääni ja yksi totuus -periaate ei keskusteluja kaipaa.

Kyllä ehdottomasti. Minäkään en ole yhtään diktatuurin kannalla, vaan suosin demokratiaa ja yhteisiä päätöksiä, yhteisiä etuja.
 
Välillä vaan turhauttaa kun suunnitellaan aina vaan ja ei kuitenkaan näytä tulevan valmista :)
 
Takaisin
Ylös