Tästä päästäänkin mukavasti yhteen suosikkiaiheistani eli sopimusmallien ansaintalogiikka - ja kuinka korona-olosuhteet tuovat oman lisähöysteensä siihen.
Perinteisesti kilpailuttamisen historiassa liikennöitsijän
ansainta on perustunut ajettuihin kilometreihin, linjatuntien ja autopäiviin eli
suoritteisiin, jotka on ennakkoon suunniteltu. Mm. HSL käyttää edelleen lähes yksinomaan tätä mallia (bruttomalli), jossa vain hyvin pieni osa, maksimissaan muutama prosentti on sidottu bonuksiin. Liikennöitsijän ansainta ei siis juuri riipu matkustusmääristä, jolloin asiakaspalvelun painoarvon ei tarvitse ollla merkittävä liikevaihdon kannalta. Teoreettisesti voidaan kuitenkin ajatella, että asiakaspalvelun laadulla on tietty oma merkityksensä (joskaan ei välttämättä kaikkein merkittävin) pitkässä juoksussa, sillä joukkoliikenteen trendit ja suosio vaikuttavat omalta osaltaan siihen kuinka paljon yhteiskunta on valmis satsaamaan tarjontaan. Luonnollisesti tarjonnan määrä ja siihen kohdistuvat resurssit vaikuttavat siihen kuinka paljon liikennöitsijöille on tarjolla markkinaa (liikennettä) ja osuutta markkinasta.
Tukholman läänissä SL lanseerasi viime vuosikymmenen alusta lähtien uudentyyppisiä sopimusmalleja, joita on kutsuttu superkannustaviksi malleiksi, erityisesti alueensa bussiliikenteeseen. Superkannustavissa malleissa liikennöitsijän ansainnasta
tietty osuus on sidottu suoraan matkustusmääriin ja asiakastyytyväisyyteen. SL on käyttänyt tämän osuuden kokona ainakin 25 %, 50 % ja 100 % eri sopimuksissa, joissa liikennöintikorvaus on sidottu €/nousija-mekanismiin - eli liikennöitsijän saama korvaus on suoraan verrannollinen nousijamääriin. Liikennöintikorvauksessa superkannuste-osuuden ulkopuolelle jäävä osuus on bruttomallin mukaista ansaintalogiikkaa, jossa korvaus perustuu suoritteisiin.
Liikenteen tilaaja voi superkannusteen osuudella (0-100%) määritellä kuinka paljon se haluaa pitää tuotantoriskistään itsellään ja kuinka paljon se haluaa antaa sitä liikennöitsijälle. Mitä enemmän riskiä halutaan antaa liikennöitsijälle sitä enemmän myös liikennesuunnittelun vapausasteita on annettava liikennöitsijälle. Norrtäljen alueellinen liikennöintipaketti, joka nyt kilpailutettiin uudelleen, oli ensimmäinen superkannustesopimus, jonka SL lanseerasi. Tässä tilaaja määritteli mm. alueellisen palvelutason, asettaa kalustolle päästätasovaatimukset mutta pitää lipputulot itsellään. Liikennöitsijä saa suunnitella mm. reitit, yksityiskohtaiset aikataulut, mitoittaa kalustokoon ja osallistua alueellisen markkinointiin. Nobina toi Tukholma-Norrtälje-runkolinjalle uudet 2-kerrosbussit 2010-luvun alussa.
Uskoisin, että tänä keväänä superkannustesopimukset ovat päässeet oikein kunnolla testiin, kun koronavirus on romahduttanut matkustajamääriä. Vaikka Ruotsi on toiminut koronavirus-rajoitteissa esimerkiksi Suomea löysemmin, lienee selvää, että myös Ruotsissa joukkoliikenteen käyttö on romahtanut useilla kymmenillä prosenteilla. No, superkannuste-mekanismihan tällaisessa tilanteessa, kun jokin ulkopuolinen ennalta-arvaamaton tekijä romahduttaa kysynnän hetkessä, koituu myös liikennöitsijän kohtaloksi. Olen noita SL:n bussisopimuksia joskus selannut läpi, mutten nyt kyllä muista oliko siellä pykälä kuinka toimitaan pandemian tai vaikkapa sotatilanteen varalta.
Olisikin mielenkiintoista tietää, onko tilaajan asettama palvelutaso siellä pidetty samana vai ovatko liikennöitsijä ja tilaaja yhteistuumin asettaneet uuden palvelutasomäärittelyn poikkeustilan ajaksi. Mikäli väliaikaisesta palveutasosta on päästy yhteisymmärrykseen ja se on sopimusteknisesti mahdollista, on se luonnollisesti liikennöitsijän kannalta parempi toimenpide. Karsittavan liikenteen osalta liikennöitsijä pääsee eroon noin 85% omista kuluistaan, jos oletetaan, että kiinteät kaluston pääomakulut muodostavat 15 % osuuden sekä Ruotsin lainsäädäntö mahdollistaa kuljettajien lomauttamisen määräajaksi. Muussa tapauksessa liikennöitsijän kustannusrakenne pysyisi samana, mutta tulot romahtaisivat, mikä tuottaisi selvää tappiota joka päivä. Liikennöitsijähän ei pääse vaikuttamaan mm. lipputuotteisiin eikä lippujen hintoihin.
HSL-alueellahan korona koituu suoraan tilaajan kohtaloksi - olemmehan lukeneet HSL:n massiivista lipputulomenetyksistä ja rahoitustarpeista, kun operaattoreille on edelleen maksettava suunnitelluista liikennesuoritteista. Toki bussiliikennesopimuksiin on sisällytetty mekanismi, jossa tilaaja on oikeutettu vähentämään (tai lisäämään) suoritteita tietyin rajoituksin, jotka ainakin vallitseviin olosuhteisiin nähden ovat liian maltillisia. Ja toki tätä ehtoa on nyt myös käytetty, kun kesäliikenteeseen siirryttiin 2 kuukautta etuajassa. Huomattavaa on kuitenkin se, ettemme sopimusliikenteen osalta ole ainakaan vielä kuulleet kuljettajien massalomautuksista.
Mitä nyt yritin paneutua Bussmaganisetin uutisointiin SL-alueen kilpailutustuloksista ja ansaintamekanismeistä, niin näyttäisi siltä, että ainakin Norrtäljen sopimuksessa liikennöintikorvauksen määräytymisperiaatteita olisi muutettu. Sopimusmalli itsessään säilyisi kannustavana (laadukkaaseen asiakaspalveluun), mutta ilmeisesti korvaus ei enää suoraan määräytyisi nousijamäärän perusteella, vaan tiettyjen laatutasojen mukaan, missä mm. asiakastyytyväisyys vaikuttaa isosti. Tällöinhän kysynnän romahdus ei koituisi suoraan liikennöitsijän kontolle, vaan ansainta säilyy kunhan laatu pysyy hyvänä joskin pienemmillä matkustusmäärillä. Tällaisen kuvan minä sain uutisoinnista. Voi olla, ettei siinä kaikkia ansaintamekanismeja tuotu esiin - ainakin puhuttiin paljon vuosihinnoista, tosin se voi olla tarjousvertailun kannalta ainoa tapa ratkaista kilpailutus.
---------- Viestit yhdistetty klo 15:10 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 15:01 ----------
Minkäkokoisia nuo paketit ovat? Veikkaan etteivät meikäläisten pikkupakettien suuruusluokassa.
Jos meinasit pakettien kokoa automäärässä mitattuna, niin muistaakseni suurimmassa paketissa on/on ollut yli 300 bussin liikenne. Tosin kun liikennöitsijällä on jonkin verran valtaa liikennesuunnittelussa ja kalustokoon mitoittamisessa, niin se todellinen ajoneuvomäärä sitten hieman "elää" liikennöitsijästä/tarjouksesta riippuen.