Tunnelbanan rooli Tukholmassa

Vs: Länsimetro

Siksi yritän tivata asiaa paikkakuntalaisilta, koska parhaimman käsityksen saa esim vertailemalla miten oman työpaikan ihmiset tai naapurit kulkevat töihin ja harrastuksiinsa.

Tilastotieteessä "minä ja tuntemani ihmiset" ei kuulu suositeltavimpiin otoksiin.

-Late
 
Vs: Länsimetro

Siksi yritän tivata asiaa paikkakuntalaisilta, koska parhaimman käsityksen saa esim vertailemalla miten oman työpaikan ihmiset tai naapurit kulkevat töihin ja harrastuksiinsa.

Täällä 20 vuotta asuneena ja täällä opiskeleenna voinen edustaa 'täkäläisiä'.
Tukholman metrossa näkee niin päivä- kuin yöaikaan kaikenlaisia ihmisiä; ihan kerjäläisistä Bossin pukuihin pukeituneita.
Mutta t-banahan on niin luonnollinen osaa kaupunkielämää että tämän kaupungin asukkaat eivät mihinkään oikeastaan pääsiskään ilman junia.
Jo nyt kun T18 on sulkemassa 25/3 renovoinnin takia moneksi kuukaudeksi ihmiset ovat ruvenneet puihumaan mitän vaivalloista asiat tulevat olemaan kun pitää mennä bussilla. Ihan siitä syystä että metro on käsite täällä, niin hyällä kuin huonolla.

Minun työtovereistani useimmat tulevat bussi 3:lla S:t Eriksplanin metroasemalta joka on lähin Karolinskansairaalaan, tai bussi 607:lla jos tullaan Danderydin tai Vallentunan suunnalta.
Metron rakentaminen sairaalaan on päätetty, mutta milloin se avataan on vielä epäselvää, mutta ennen Citybanan avaamista se tulee kuitenkin olemaan.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Länsimetro

Tilastotieteessä "minä ja tuntemani ihmiset" ei kuulu suositeltavimpiin otoksiin.
En minä ole tekemässä tilastotiedettä, mutta jonkinlaisen käsityksen jonkun liikkumisvälineen suosiosta saa, jos tutkii ryhmää joista suurimalla osalla olisi mahdollisuus kulkea sillä, kun tietää kuinka moni kulkee sillä ja kuinka moni ei, ja miksi.

t. Rainer
 
Tukholman joukkoliikenteeseen tietynlainen jatkokommentti, nyt kun taas viime viikolla kävin paikan päällä ja ajelin runkobusseilla, Tunnelbanalla, Tvärbanalla ja Roslagsbanalla.

Tukholman joukkoliikenteen selvä etu Helsinkiin verrattuna on se, että metro on toteutettu kaupunkirakenteen kanssa samanaikaisesti ja mitoitettu järkevästi. Tämä korostuu erityisesti 1940-luvulta 1960-luvun alkuun saakka toteutettujen vihreän ja punaisen linjan maanpäällisillä osuuksilla, joilla kaupunkirakenteen ja joukkoliikenteen yhteensovitus on saumaton. Mitä ilmeisimmin myös käyttö asukasta kohden on korkein näillä osuuksilla. Myös "Bossin pukujen" osuus on kohtuullisen suuri näillä linjoilla.

Tukholmassakaan kaikki eivät osaa arvostaa tätä hienoutta. Luin Tukholman kauppakamarin esitettä, jossa vaadittiin tunnelbanan maanpäällisten osuuksien kaivamista maan alle periaatteella "yhdellä asemalla korvataan kaksi". Samassa esitteessä vaadittiin myös varsin pontevaan henkeen sitä, että Tukholmassa tulisi keskittyä vain tunnelbanan ja pendeltågin laajentamiseen. Kustannusten ja hyötyjen suhde sivuutettiin esitteessä kokonaan.

Tukholman joukkoliikenteen kolme selkeintä puutetta taas näkyivät tälläkin matkalla:
- Runkobussi "stombuss" on täysin alimitoitettu raitiotien korvike. Runkobussit ovat hitaita ja epämukavia verrattuna Helsingin raitiotiehen, moderneista keskustaraitioteistä puhumattakaan. Käytännössä Tukholmasta puuttuu toimiva keskustan pintaliikenne.
- "Erikoisemmat" esikaupunkiradat kuten Lidingöbanan, Nockebybanan, Roslagsbanan ja Saltsjöbanan loppuvat liian kauas keskustasta. Jos runkobussilinjaston tilalle rakennettaisiin raitiotie, ainakin osa näistä radoista voitaisiin jatkaa keskustaan saakka tunnelbanaan verrattuna vaihtoehtoisia reittejä.
- Kehäliikennettä on liian vähän, jolloin useimmilla seutumatkoilla joutuu kiertämään keskustan kautta. Tvärbana on merkittävä parannus, mutta toistaiseksi riittämätön.

Kunpa vain Tukholmassakin riittäisi malttia toteuttaa muualla hyväksi havaittuja ratkaisuja, varsinkin raitiotien laajennuksia! Djurgårdslinjenin raitiotien jatkaminen keskusasemalle on sentään nyt kilpailutuksen alla.

Metron laajennuksista laajennus Karolinskaan lienee toteutumassa. Metrot Nackaan ja mahdollisesti Täbyn - Arningen suuntaan ovat toki esillä, mutta helposti ikuisuussuunnitelmia.
 
Farstan haara on tänään otettu kesäisen remontin jälkeen käyttöön. Jotain ukkoja radan varrella heilui tänäänkin vielä ja työkaluja yms. roinaa oli nähtävissä mm. Gubbängenin ja Hökarängenin asemalaitureilla. Laiturinäytöissä oli aika lailla häikkää pitkin päivää.

Tb1:llä muuten junakuulutukset annetaan englanniksikin. Onko näin ollut pitkäänkin?
 
Farstan haara on tänään otettu kesäisen remontin jälkeen käyttöön. Jotain ukkoja radan varrella heilui tänäänkin vielä ja työkaluja yms. roinaa oli nähtävissä mm. Gubbängenin ja Hökarängenin asemalaitureilla. Laiturinäytöissä oli aika lailla häikkää pitkin päivää.

Vihdoinkin! Otin eilen illalla kuvan Gubbängenissä, kun rataa koeajettiin. Asemakin hohtaa uutuuttaan.

Gubbängenissä pyöri neljän aikoihin näytöllä pelkästään tieto siitä, että linja on taas avattu. Seurasin vain noin viisi minuuttia sitä ja sen aikana ei tietoa seuraavan junan tulosta näkynyt. Aamulla en ehtinyt katsoa, kun juna tuli juuri ja juoksin siihen. Ehdin sentään napata mukaani omenan, kun siellä niitä jaettiin. Nyt kahdeksan aikoihin Farsta strandiin luki 1 min., toiseen suuntaan Vällingby eikä mitään aikaa. Seurasin sitä taas muutaman minuutin.

Tb1:llä muuten junakuulutukset annetaan englanniksikin. Onko näin ollut pitkäänkin?

Alkukesästä alkoi englanninkieliset kuulutukset. Tämä on kuitenkin vaunukohtaista, ja ehkä noin neljännes vaunuista on vielä ilman englanninkielistä. Sitä en tiedä, tuleeko tämä pysymään vielä kesän jälkeenkin.
 
Ylivoimainen kulkuneuvo tuo T-bana Tukholmassa. En oikein tiedä miksi täällä valitetaan Sipoon tulevista matka-ajoista kun Mellunmäen jälkeen on tulossa vain 3-4 asemaa. T-banassa esimerkiksi punaisella linjalla Albyhyn kestää 45 minuuttia eikä se ole edes punaisen linjan pääteasema. 45 minuuttia on suunnilleen sama kuin matka aika VR:n vyöhykeliikenteessä Kirkkonummelle ja Hyvinkäälle.
 
Ylivoimainen kulkuneuvo tuo T-bana Tukholmassa. En oikein tiedä miksi täällä valitetaan Sipoon tulevista matka-ajoista... 45 minuuttia on suunnilleen sama kuin matka aika VR:n vyöhykeliikenteessä Kirkkonummelle ja Hyvinkäälle.

No olisihan tuo aivan järjetön matka-aika istua pendonhintaisella oranssinvärisellä "puupenkillä". Edullisemmassa pikaratikassa olisi sentään pehmustetut miellyttävät istuimet ja vastaava matka-aika menisi vaikkapa miellyttävistä maisemista nauttien ja torkkuen, jota ei pimeässä metrotunnelissa liukkailla puupenkeillä ja kirvesmiestä muistaen voisi tehdä.
 
No Kirkkonummen ja Riihimäen/Hyvinkään junat pysähtyvät vaan muutamilla asemilla, Tunnelbana kaikilla asemilla. T-juna mikä liikennöi öisin Riihimäellä ja pysähtyy kaikilla asemilla, matka aikaa kertyy 1.5 tuntia.

Tunnelbanan tapaan metroa voi ja kannattaakin vetää maan päälle siellä missä mahdollista. New Yorkin "subwaysta" maanalaista on vaan 40% ja sekin lähestulkoon kokonaan Manhattanilla. Töölössäkin tarvitaan tunnelia, kantakaupungin toisella puolella toinen juttu.
 
New Yorkin "subwaysta" maanalaista on vaan 40% ja sekin lähestulkoon kokonaan Manhattanilla. Töölössäkin tarvitaan tunnelia, kantakaupungin toisella puolella toinen juttu.

Kannattaako sitten sellaista metroa tehdä, joka ei pärjää 100 prosenttisesti maan päällä, maksaa tämän vuoksi hunajaa sekä pidentää käveltävää osuutta matkasta ja kokonaismatka-aikaa? Miksei sitten samantien oteta käyttöön sellainen metro, joka pärjää koko matkan maan päällä?

Se Uuden Yorkin maanalainen nyt on sitten ilmeisesti nykyaikainen, ehdottoman kätevä ja halpa järjestelmä. Tukholma tai Helsinki ei kumpikaan tietääkseni ole Manhattan, joka on soinen saari ja jossa on lähestulkoon pelkkiä suoria ja leveitä katuja eikä juurikaan mäkiä.
 
Viimeksi muokattu:
Toinen vaihtoehto olisi metron, joko vihreen tai punasen linjan jatkaminen Täbyn kautta Arningeen. Video vanhenee 8. lokakuuta.
Metroa on yritetty jatkaa Täbyhyn jo vuosikymmeniä sitten. Mutta paikalliset asukkaat ovat vastustaneet, koska nykyinen kapearaiteinen rautatie ja sen moottorivaunuyhteydet tarjoavat paremman palvelun eikä tarvita mitään investointeja ja maan mylläystä. Linkatun uutispätkän alussa oli kuvaa nykyisistä moottorivaunuista, jotka korvasivat muistaakseni 1980-luvulla Roslagsbanan alkuperäiset puukoriset sähkömoottorivaunut. Joilla siis matkustajat matkustivat mieluummin kuin tunnelbanajunilla.

Antero
 
Totta, mitä Antero sanoi. Eikö kaikkein helpoin ratkaisu olisi siis Roslagsbaanan osittain palauttaminen puretuille alueille ja osin kokonaan uusien linjausten teko? Joku rata voisi siis mennä vaikka uutispätkässä mainittuun Norrtäljeen, johon ei tarvitsisi silloin tehdä metroa eikä pendeliä.
 
Takaisin
Ylös