Turku-Salo ja Turku-Loimaa paikallisjunat, selvitys

PNu sanoi:
Ehkä tämä Varsinais-Suomen liiton lämmittelybändi saa osaltaan vauhtia virallisemmaltakin taholta tehtäviin suunnitelmiin. Itse asiassa RHK on kai selvitystä aiheesta jo laatimassakin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Suomen liikennejärjestelmäsuunnittelua tuntemattomalle lienee syytä korostaa seuraavaa:
- Liikennejärjestelmäsuunnittelun vetovastuussa ovat usein maakuntaliitot
- Varsinais-Suomessa liikennejärjestelmäsuunnittelua vetää Varsinais-Suomen liitto ja siihen osallistuvat alueen kunnat, Tiehallinto, Ratahallintokeskus sekä myös erilaiset sidosryhmät kuten Linja-autoliitto ja VR Oy.
- Tehty selvitys on osa koko Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja aikaisempi Uudenkaupungin radan selvitys oli osa Vakka-Suomen (Varsinais-Suomen osa-alue) liikennejärjestelmäsuunnitelmaa.
- Jatkoselvitys, jossa selvitetään tarkemmin tarvittavat ratainvestoinnit ja ratakapasiteetti, on myöskin Ratahallintokeskuksen yhteishanke Varsinais-Suomen liiton kanssa.

Lyhyesti sanottuna: ei ole olemassa Varsinais-Suomen liittoa "virallisempaa" toimijatahoa laatimaan tällaisia alueellisia selvityksiä.
 
Compact sanoi:
Mikäli olen jostain oikein ymmärtänyt, on Suomessa simuloitu aikatauluja jo vaikka kuinka kauan ja tehty tietokoneajoja (alkaen 1960-luvulla) huomioiden vetureiden käyttäytymisominaisuuksia, junien kokoonpanoja sekä radan infrastruktuuria yms.
Klikkaa laajentaaksesi...

Totta. Suomessa on ainakin jo 1910-luvulta lähtien käytetty aikataulujen laadinnassa menetelmää, jossa nimenomaan todellinen matka-aika pyrittiin huomioimaan. Aikataulujen laadinta tapahtui käytännössä niin, että junalle määrättiin perusnopeus, jota junan tuli tasaisella radalla ja alamäessä noudattaa ja kiihdytysten, jarrutusten, ylämäkien ja erilaisten nopeusrajoitusten vuoksi junan aikatauluun lisättiin ylimääräistä aikaa tiettyjen sääntöjen mukaan. Näin saatuja tuloksia on täydennetty rataosakohtaisilla koeajoilla viimeistään 1930-luvulta lähtien. Koeajo antaakin jo vähintään yhtä luotettavia tuloksia kuin paraskin simulointi.

Sitten 1960-luvun alussa julkaistut sähköistysselvitykset sisältävät Hr12-, Hr13-, ja ruotsalaisen Rb-veturin vetämien junien ajonopeuden simulointia Savon radalla 800-1500 tonnin junapainoilla. Näissä on huomioitu jo rataprofiilinkin vaikutus, kuten täsmällisyyteen pyrittäessä toki kuuluukin. Melko yksityiskohtaisia simulointimenetelmiä vaikuttaisi siis olleen käytössä jo 45 vuotta sitten.
 
Mikko Laaksonen sanoi:
Lyhyesti sanottuna: ei ole olemassa Varsinais-Suomen liittoa "virallisempaa" toimijatahoa laatimaan tällaisia alueellisia selvityksiä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tarkoitan virallisella selvityksellä tietysti sitä, jonka pohjalta asia aikanaan tulee kansanedustajien päätettäväksi, jos on tullakseen. Sitä ei laadi valtion rataverkon tapauksessa Varsinais-Suomen liitto vaan RHK (toki epäilemättä yhteistyössä eri tahojen kanssa).
 
PNu sanoi:
Jos kiihdytyksen ja jarrutuksen aiheuttamaksi ajanhukaksi Maariassa ja Kyrössä arvioidaan yhteensä 3 min niin ajoaikaa jää 21 min 29 km:n matkaan eli keskimääräisen matkavauhdin tulisi olla 83 km/h, vaikka suurin sallittu nopeus on vain 80 km/h.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kuten jo aiemmin mainitsin, VR Oy antoi lähtötiedoksi, että tavarajunien nopeudet ovat 80-100 km/h. Turku-Toijala -rataosalla sallittu nopeus on 140 km/h.

PNu:lle ja muillekin tiedoksi, että tämäntapaisista konsulttitöistä sovitaan työn laajuus tilausvaiheessa. Työn laajuus tarkoittaa käytännössä sitä, millä tarkkuudella työ tehdään. Tämän työn laajuuteen eivät kuuluneet aikataulusimulaatiot eivätkä koeajot. Kalliiksi olisivat koeajot tulleetkin, kun olisi pitänyt teettää niitä varten 1524 mm:n teleillä varustettu sähkömoottorijuna ja tuoda se tänne.

Populaarimusiikkiin liittyvät liiketoimintamallit eivät ole käytössä liikennekonsultoinnissa. RHK ei päätä liikennöinnistä, ei myöskään Suomen eduskunta. RHK ja Eduskunta sen sijaan päättävät valtion rataverkon investoinneista. Näin ollen kumpikaan ei laadi mitään virallista liikennöintiselvitystä. RHK laatinee hankesuunnitelman tarvittavista investoinneista. Jos investoinnit edellyttävät eritysimäärärahaa valtion budjettiin, se tulee eduskunnan käsiteltäväksi.

Antero
 
Raportin kannessa on myös oma otokseni Turusta, jonne oli pyytämättä ja tilaamatta ajettu Sm4 juuri kun satuin asemalle toisessa asiassa, kamera repussani.

Koeajo Sm1 / Sm2 / Sm4 - kalustolla lienee perusteltu, kun suunnittelu etenee.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös