Turun Myllysilta

Vielä vaikeampaa kuin eleettömän arkkitehtuurin hallinta on tehdä onnistunutta "wau-arkkitehtuuria" tai koristeellista.

Myllysillan paikalle olisi kuitenkin ollut oleellisesti vaikeampaa tehdä onnistunut esimerkiksi Ultrixin kannattama riippusilta tai koristeellinen silta kuin tehdä onnistunut eleetön silta.

"Tylsyys on rumuutta" on myös sikäli huono maksiimi, että siinä voi aina itse määritellä mikä on tylsää. Kyllä myös esimerkiksi uusrenessanssikermakakkutalo tai tökerömpi jugend-ornamenttinen talo voi olla tylsä.
Pointtini on se uusrenesanssitalo, tai muu pienipiirteisempi, nimenomaan sen takia että se ei ole niin selkeä antaa enemmän anteeksi vaikka massoittelun suhteen. Semminkin kun uudet rakennelmat on yhä isompia.Esimerkiksi Helsingissä on KSV:ssa jokunen arkkitehti joka on mieltynyt pitsipuusiltoihin, kyllä semmoinenkin voi epäonnistua mutta kauheaa hirvitystä on tuolla tyylillä vaikea tehdä.

Lisäksi tietenkin se miltä etäisyydeltä vaikkapa silta havaitaan vaikuttaa, mutta nopeus vaikuttaa myös. Esimerkiksi nauhatoimistot on ihan järkevää arkkitehtuuria jos ajattelee että ne koetaan (pimeällä) 80 kiitävästä autosta, jalankulkijavauhdilla ne ovat tylsiä. Samoin sillan köydet tuottaa vauhdissa jännän efektin. Funkkiksen vaakasuorat vauhtiviivat muuten liittyy tuohon. Kysymys on siitä kenelle tehdään, kävelyaikakauden sillat ovat sellaisia katettuja katuja juuri tämän takia.

Ymmärrän toki aikataulut ja muut syyt Myllysillan kohdalla, eli yo. yleisemmällä tasolla.
 
Vielä vaikeampaa kuin eleettömän arkkitehtuurin hallinta on tehdä onnistunutta "wau-arkkitehtuuria" tai koristeellista. "Tylsyys on rumuutta" on myös sikäli huono maksiimi, että siinä voi aina itse määritellä mikä on tylsää.

Asiaa sivuten, kun silta noin kuohuttaa tyyliin "kulttuurivuosi 2011". Niin ensinnäkin siltaa ei ole tehty vain vuodelle 2011. Lisäksi kun pitkästä aikaa kuljin joenrantaa aurasillalta satamaan päin, välillä puolta vaihtaen niin katselin tuota "kultturi-jokea" tai läinnä sen rantoja. Nurmikot piloille kuluneet, rannat täyttää jos jokunmoiset nurmikolle sammuneet kaljoittelijat, epäsiistejä juottola-laivoja, kivireunuksesta joellle rehottavat ties mitkä rikkakasvit ja oksan rääpäläeet, rikottuja/sotkettuja penkkejä, roskia ympäriinsä, yksi uppoamaisillaan oleva sisämoottori vene suunilleen teatterin kohdalla.. listaa voisi jatkaa loputtomiin. Hävettää suorastaan olla turkulainen, kun tuollaista tarkastelee. Joten minusta uuden sillan kiinnostavuus/tylsyys on aika pieni ongelma noihin nähden. Ainakin silta on uusi ja pitäisi toimia/kestää.
 
Vaikka en olekaan rakennusinsinööri, tiedän, että rakentamisessa noudatetaan erittäin suuria varmuuskertoimia, koska mitoitus- ja rakennusvirheistä johtuvat vahingot ovat erittäin suuria. Rakentamisessa myös materiaalien ja työn laadun vaihtelut ovat suuria. Ja kun rakennukset ovat ainutkertaisia, teollisen sarjatuotannon normaali laadunvalvonta tuotantoa seuraamalla ei ole mahdollista. Monissa tilanteissa, kuten tässä Myllysillan kanssa, rakenteiden jälkikäteen tarkastaminen on mahdotonta purkamatta ja siten tuhoamatta itse rakennetta.

Rakennusteollisuudessa puhutaankin taitorakenteista, jotka ovat sekä suunnittelun että toteutuksen kannalta poikkeuksellisen vaativia yleiseen rakentamiseen verrattuna. Myllysilta oli vaativa taitorakenne. Vaativuutta edellytti sillan siro muotoilu. Vastaavanlaisia taitorakenteita ovat Euroopan vanhat katedraalit, joista omana opiskeluaikanani 1970-luvulla sanottiin, että nykyisten rakennusten laskentamenetelmien perusteella niiden ei pitäisi pysyä pystyssä ollenkaan. Mutta niin vaan ovat pysyneet satoja vuosia.

Myllysillassa näyttää menneen pieleen sekä taitorakenteen suunnittelu että taitorakentaminen. Luultavasti silta olisi kestänyt, jos vain toinen puoli toteutusta olisi mennyt pieleen. Varmuuskertoimet olisivat silloin riittäneet. Näyttää siltä, että ongelmat voi tiivistää näin:
  • Silta oli tuettu saveen peruskallion sijasta.
  • Sunnittelussa oli laskelmavirhe.
  • Rakentaminen on ollut huolimatonta ja materiaalit eivät täyttäneet vaatimuksia.

Antero
 
Anteron listaa on syytä täydentää vielä yhdellä pääpointilla:

- Sillan rakenne oli kokeellinen, vastaavaa siltaa ei ole toista rakennettu ei ennen eikä jälkeen.

Sillan rakennetta on hankala kuvata kun en pysty linkkaamaan näkemissäni asiakirjoissa ollutta rakennekuvaa. Käytännössä rakenteen voi luonnehtia siten, että silta oli kaaren muotoinen jousi,
joka lepäsi kahdella jousen päistä sisään päin olleella saven sisällä toki kallioon asti ulottuvalla pukilla.

Sillassa oli siis käytännössä pelkästään liikkuvia osia.
 
Aika hyvä tuuri siis, että silta pysyi yli 30 vuotta käyttökelpoisena.
 
Sillan rakennetta on hankala kuvata kun en pysty linkkaamaan näkemissäni asiakirjoissa ollutta rakennekuvaa. Käytännössä rakenteen voi luonnehtia siten, että silta oli kaaren muotoinen jousi, joka lepäsi kahdella jousen päistä sisään päin olleella saven sisällä toki kallioon asti ulottuvalla pukilla.
Kuva tosiaan kertoisi enemmän kuin tuhannet sanat. Itsekin näin piirroksen sillan rakenteesta jossain lehdessä – ja ihmettelin näkemääni melkoisesti. Eli kuvitelkaa, että otatte 2 kappaleta A-muoista pukkia ja panette ne toisistaan yhtä etäälle kuin on pukkien korkeus. Ottakaa sitten esim. kaarelle taipunut lauta, joka on tuon pukkien etäisyyden mittainen. Naulatkaa lauta molempiin pukkeihin niin, että laudan kaari on ylöspäin. Kun sitten painatte lautaa keskeltä niin, että se oikenee, mitä tapahtuu? Lauta painaa oietessaan A-pukkeja ylhäältä etäämmäksi toisistaan.

Aurajoen rantojen savi on yhtä tukevaa kuin ilma tässä demonstraatiossa. Maapohja, jolla pukit seisovat, vastaa kalliota, johon Myllysillan tuet ulottuivat saven alla. Ja itse Myllysiltaa vastaa kaarella oleva lauta.

Myllysillan tapaisia siltoja voi rakentaa kahden kallion väliin. Antiikkiset kiviset kaarisillat ovat Myllysillan idean sukulaisia siinä mielessä, että kaareen ladotut kivet pysyvät paikallaan toisiaan puristaen siksi, että sillan kummankaan pään rakenteet eivät pääse etääntymään toisistaan. Jos asia tuntuu vaikealta ymmärtää, voi kuvitella, mitä tapahtuu, jos yrittää rakentaa kivistä kaaren tuon alussa kuvaamani A-pukkidemonstraation pukkien väliin. Tietenkin pukit kaatuvat toisistaan poispäin jo pelkkien kivien painosta.

Antero
 
Takaisin
Ylös