Elinkaari tarkoittaa tuotteen elinikää valmistuksesta romuttamolle, eikä taida olla olemassa yhtäkään niin kertakäyttöistä bussijärjestelmää tai kehnoa valmistajaa, joiden autot romutettaisiin 10-vuotiaina. Se on normaalia, että esimmäinen omistaja pitää autoja sen 10-15 vuotta kovassa käytössä runkolinjoilla (esim. BRT), jonka jälkeen ne siirtyvät esimerkiksi vara-autoiksi, koulubusseiksi tai toiselle omistajalle vähemmän kuormittavaan käyttöön.
No
kaupungit "puhuvat" elinkaarikustannuksista tehdessään laskelmia (tosin
wikipediassakin kirjoitettiin 10-15 vuoden elinkaaresta johon viittasin viestissäni)..
Tampereella 29 miljoonaa halvemmat bussit olisivat tulleet makasamaa 140 mijoonaa enemmän kun lasketaan elinkaari, eli superbussien valinta olisi ollut kuin pissa pakkasella joka lämmittää hetken (ja olleet itsenäisuuden kadun mäessä jonossa jumissa)..
Haluan nähdä missä kunnossa on sähköbusseissa esim akusto 10 vuoden päästä bussikäytössä koska nyt lähin vertaus on taksiliikenteessä olevat ja olleet sähköautot, tavallisissa sähköautoissa on kuitenkin suhteessa isompi akusto ja range kuin sähköbusseissa.
Se tarkoittaa myös että sähköautoissa lataus ei rasita lähellekään niin paljon akustoa kuin bussessa.
Juuri nyt ei esim nettiautossa ole kuin kaksi sähköautoa jotka on saavuttanut puolen miljoonan rajapyykin (vastaavia dieseleitä on esim 585 kappaletta)!
Ns. tavallisten bussien kohdalla ehkä näin, mutta ainakin kuvittelisin, että jälkimarkkinat nivelbusseille ja etenkin 24-metrisille ovat aika ohuet
Jälkimarkkinat on todettu heikoksi jo sen takia että joka valmistajalla on erilainen latausjärjestelmä, ei olet tavallaa yhden valmistajan kanssa naimisissa sitten hamaan loppuun asti..
Helsingissä ainakin todettiin viime talvena että miljoonia maksaneet sähkönivelbussit
ei Suomen talvessa pärjää (
Sähkönivelbussien vuoroja perutaan jopa satoja viikossa), ajamatta jääneiden vuorojen määrä on kymmenkertainen perinteisiin busseihin verrattuna..
Talvella ongelmat on tietenkin liukkaus (perän sivuttainen luistelu ja liikkeelle lähtö) lumipenkat ja pysäköidyt autot isosta tilantarpeesta johtuen ja lumesta ja jäästä johtuva epätaisaisuus latauspaikoilla joka estaa virroittimen osumisen latauslaitteeseen.
Haluampa todellakin nähdä kuinka tuollainen tuplanivelinen pärjää sitten suomen talvessa jos jo yhden nivelen kanssa on liki mahdotonta, tietysti kadut voitaisiin lämmittää suliksi.
