Turun pikaraitiotien yleissuunnitelma käynnistyy

Ratikkapäätös voi siirtyä kevääseen 2026. YLEn uutinen.
Miettivät siis superbussia..
Tuosta ylen uutisesta lainatakseni ihmettelen kohtaa Superbussi on nivelletty bussi, johon mahtuu suunnilleen yhtä paljon matkustajia kuin raitiovaunuunkin?
Mihin superbussiin sopii 250 - 350 matkustajaa, tampereen ratikkaankin sopii nyt 265 matkustajaa ja laajennuksen jälkeen 345 matkustajaa?
 
Ratikkapäätös voi siirtyä kevääseen 2026. YLEn uutinen.
Hyvä hyvä. Onkin järkevää tutkia tarkkaan asioita ja kustannuksia. Turku ei tarvitse ratikkaa ja olisi suuri virhe päättää sen rakentamisen puolesta. Superbussi olisi varmasti puolet halvempi ja kokonaisuutena järkevämpi. Ratikkalobbarit ovat erittäin aktiivisia levittämään propagandaansa, kunnallispoliitikkojen tulisi olla hereillä ja tehdä realismiin perustuvia päätöksiä. Ratikka on yksinkertaisesti aivan liian kallis.
 
Voin luvata että jos superbussi koskaan tulisi Turkuun, se tehdään kuten suurin osa superbussijärjestelmistä eli todella halpuutetusti. Jonnekin uudisalueelle tehdään bussikäytävä á la Kolmen Katariinan bulevardi, mutta olemassaolevilla alueilla ei voida uhrata kaistaakaan superbussille kuin korkeintaan ruuhka-ajan 7-9 bussikaistoina.

Tämä pessimismi siksi, että kukaan raitiotietä vastustava poliitikko ei ole esittämässä superbussia liikenteellisistä syistä, vaan vastustaakseen raitiotietä joka ottaa pois ajokaistoja ruutukaava-alueella ja edistää monen vastustamia rakentamishankkeita. Lähes jokainen superbussi Euroopassa on raitiotien vastustuksesta juontava kompromissi, joiden linjaukset ovat superia murto-osan matkastaan ja varrella oleva gryndaus on jäänyt puoleen suunnitellusta.

Ainoastaan Aalborgin tuore Plusbus ja Metzin Mettis-bussit ovat ratikkamaisinta BRT:tä mitä mantereella on – saa täydentää jos tietää lisää.

Kukaan superbussin takana oleva poliitikko ei suostu kertomaan, millainen se superbussi tulee konkreettisesti olemaan. Esimerkiksi ratikkavaali-porukka verkkosivuillaan ei puhu mitään katuinfrasta, mutta mainitsee ratikan vaikutukset autoliikenteeseen. Siitä voi päätellä millainen pseudo-BRT on heidän tahtotilana.
 
Ratikkapäätös voi siirtyä kevääseen 2026. YLEn uutinen.
Pakko myöntää, että ei yllätä kun Turusta puhutaan. Minkään ison hankkeen viemistä maaliin tuntuvat päättäjät pelkäävän kovasti. Rautatieasema saatiin siirrettyä, mutta sen toimivaksi saamisen edellyttävää matkakeskusta saadaan odottaa vielä vuosia. Areenaa on vatvottu ikuisuus, sen suhteen voisi olla jo myöhäistä, kun Nokia Areena ehti jo vakiinnuttaa itsensä isojen tapahtumien keskipisteenä. Raitiovaunu on Tampereella kulkenut jo viisi vuotta, ja on niin suosittu että vaunuja pidennetään. Varsinkin Hervannan tämänhetkinen kasvu ei varmaan olisi mahdollista ilman raitiovaunun tarjoamaa kasvojenkohotusta alueelle.

Toivotaan, että saisivat edes keväällä sitten päätöksen aikaiseksi. Ja jos päätyvät ”superbussiin”, toivottavasti se on jotain kunnianhimoisempaa kuin vartin välein kulkeva, liikenneruuhkaan jumiutuva tavallinen 18 metrinen nivelbussi.
 
Voin luvata että jos superbussi koskaan tulisi Turkuun, se tehdään kuten suurin osa superbussijärjestelmistä eli todella halpuutetusti. Jonnekin uudisalueelle tehdään bussikäytävä á la Kolmen Katariinan bulevardi, mutta olemassaolevilla alueilla ei voida uhrata kaistaakaan superbussille kuin korkeintaan ruuhka-ajan 7-9 bussikaistoina.

Tämä pessimismi siksi, että kukaan raitiotietä vastustava poliitikko ei ole esittämässä superbussia liikenteellisistä syistä, vaan vastustaakseen raitiotietä joka ottaa pois ajokaistoja ruutukaava-alueella ja edistää monen vastustamia rakentamishankkeita. Lähes jokainen superbussi Euroopassa on raitiotien vastustuksesta juontava kompromissi, joiden linjaukset ovat superia murto-osan matkastaan ja varrella oleva gryndaus on jäänyt puoleen suunnitellusta.

Ainoastaan Aalborgin tuore Plusbus ja Metzin Mettis-bussit ovat ratikkamaisinta BRT:tä mitä mantereella on – saa täydentää jos tietää lisää.

Kukaan superbussin takana oleva poliitikko ei suostu kertomaan, millainen se superbussi tulee konkreettisesti olemaan. Esimerkiksi ratikkavaali-porukka verkkosivuillaan ei puhu mitään katuinfrasta, mutta mainitsee ratikan vaikutukset autoliikenteeseen. Siitä voi päätellä millainen pseudo-BRT on heidän tahtotilana.
Tutkailin tuossa vertailua ratikan ja superbussin välillä, superbussit vaativat yllättäen enemmän tilaa ympärilleen kuin raitiovaunut.
Eli kaupungista katuinfrasta täytyy lohkaista isompi siivu superbusseja varten kuin raitiovaunuille..
Toisekseen noiden mainitsemiesi (Plusbus ja Mettis) tuplanivel superbussien kapasiteetti (40-50 istumapaikkaa ja 100-115 seisomapaikkaa) on naurettava verrattuna nykyaikaiseen tampereen ratikkaan (104 istumapaikkaa ja 160 seisomapaikkaa), jopa vanha ja paljon superbussia pienempi Valmetin NrI nivelratikka pääsi lähelle (39 ja 100) tuota superbussien kapasiteettia.
Superbussejahan kokeiltiin jo 17 vuotta sitten (kolmellakin eri valmistajien superbussi vaihtoehdolla) raidejokerin vaihtoehtona, silloinkin todettiin että superbussit eivät ratkaise kapasiteettiongelmaa varsinkin vähäisten istumapaikkojen johdosta.
 
Joo, eikä siinä tilantarpeessa oikeastaan ole mitään yllättävää, kun miettii. Nykyaikainen ratikka ja bussi ovat suunnilleen yhtä leveitä, bussi saattaa olla parikymmentä senttiä kapeampi. Mutta kun se ei kulje kiskoilla, se tarvitsee sivusuuntaan tilaa elää. Ratikan kulku tiedetään teoriassa sentin tarkkuudella, käytännössä se vähän huojuu, mutta bussi, jota ei ole sidottu kiskoihin, tarvitsee bufferitilaa ihan eri tavalla.

Vierastan koko "superbussi"-sanaa, kun ei mitään sellaista ole olemassakaan. Vaikka siinä bussissa olisi kuinka monta niveltä, niin se on yhä edelleen bussi, jolla on bussin matkustusmukavuus ja bussin houkuttelevuus.
 
Ja jos päätyvät ”superbussiin”, toivottavasti se on jotain kunnianhimoisempaa kuin vartin välein kulkeva, liikenneruuhkaan jumiutuva tavallinen 18 metrinen nivelbussi.
Varmasti on jotain tuota kunnianhimoisempaa. Eiköhän reitillä kulje 18-metrisiä busseja ainakin 10 minuutin välein jos ei jopa 7,5 minuutin välein. ;)
 
Vierastan koko "superbussi"-sanaa, kun ei mitään sellaista ole olemassakaan. Vaikka siinä bussissa olisi kuinka monta niveltä, niin se on yhä edelleen bussi, jolla on bussin matkustusmukavuus ja bussin houkuttelevuus.
Curitibassa näin sellaisen järjestelmän, jota kehtaisi kutsua superbussiksi. Korkea- ja tasalattiaiset pehmustetut penkit, täyseristetyt kaistat, toimiva ilmastointi, liikennevaloetuudet, korotetut umpinaiset asemat (esteetön järjestelmä) ja kaksinivelbussit.

Sähköbussit on tulossa, mutta vielä ajetaan polttiksilla. Keskinopeus on jo polttiksilla ajettaessa sama 22 km/h kuin Tampereen ratikalla ja suunnitellulla Turun ratikalla. Nopeimmalla linjalla se on 25 km/h. Kaikilla paitsi nopeimmalla linjalla pysäkkiväli on keskimäärin 650 metriä.

Curitiban BRT:llä on yli 200 miljoonaa matkustajaa vuodessa, se on niin suosittu etten törmännyt oikeastaan missään sellaisiin liikenneruuhkiin mitä tuon kokoiselta kaupungilta odotin, vaikka kuljin myös kaverin kyydillä autolla pitkin kyliä.

Voisikohan pysäkkejä harventamalla päästä jopa 30 km/h lukemaan? Mainittakoon kuitenkin, että Curitibassa 25 km/h keskinopeuteen on geometrisista syistä helpompi päästä kuin Turussa.

Siinä missä Suomessa ei osata tehdä nopeaa pikaratikkaa, ei kyllä varmaan tulla tekemään nopeaa BRT:täkään. Kumpikin voidaan toteuttaa 25+ km/h keskinopeudella, jos vain haluttaisiin tehdä muuta kuin etanaliikennettä.

Jos pitäisi valita Turkuun yksi uusi joukkoliikenmemuoto, valitsisin lähijunan. Turku on keskustataajaman ulkopuolella harvaan rakennettu, mutta haulikolla ammuttuja tiiviitä lähiöitä löytyy runsaasti.

Rata kulkee koko seudun rannan pituussuunnassa Uudestakaupungista Vehmaisten, Mynämäen, Maskun, Raision, Turun keskustan (ja pistolla sataman), Kupittaan, Kaarinan (Liittoinen), Piikkiön ja Paimion kautta Saloon. Pelkästään tämä yksi lähijuna voisi toimia koko seudun vahvimpana runkolinjana huomattavasti nopeammin kuin ratikka tai bussi, jopa vaikka joutuisikin vaihtamaan bussiin toisessa päässä.
 
Ainakin aiemmin superbussista on linjattu siten, että sillä tavoitellaan raitiotien tasoa. Turun raitiotien kotisivuilta löytyy kohta aiemmat suunnitelmat ja selvitykset, joissa on selvitetty vuosina 2015-2019 raitiotien ja superbussin eroja. Selvityksissä superbussia pidettiin lähes yhtä hyvänä, mutta ei yhtä varmana kuin raitiotietä. Kuitenkin superbussit ovat kehittyneet viime vuosina, ja tilannetta on mielestäni syytä arvioida uudelleen. Esimerkiksi Esimerkiksi Nantesin BusWay:n linja 4 muistuttaa todella paljon raitiotietä ja koen, että sellainen voisi sopia myös Turkuun. Lisäksi Nantesissa käytettäviin sveitsiläisen Hess lighTram 25 superbussien kyytiin mahtuu kerralla noin 220 matkustajaa, mutta suurin osa paikoista on seisomapaikkoja.

Tässä esimerkiksi: Superbussin määritelmä Turun seudulla

Myös superbusseja saa johdinautoina, eli superbussien akkujen huolto- ja vaihtokustannukset voidaan saada edullisimmiksi, ja johdinauto lienee normaalia sähkösuperbussia pitkäikäisempi.
 
Viimeksi muokattu:
220 matkustajaa 25-metrisessä bussissa olisi 3,4 seisojaa neliömetriä kohden jos kaikki penkit revittäisiin sisältä pois, mukaanlukien kuskin ja nivelet eivät veisi ollenkaan tilaa. On siis käytetty jotain seisojatiheyttä, mitä matkustajat eivät normaalioloissa hyväksyisi, eikä bussiin mahdu realistisesti samaa vertaa matkustajia kuin 35-metriseen ratikkaan.
 
220 matkustajaa 25-metrisessä bussissa olisi 3,4 seisojaa neliömetriä kohden jos kaikki penkit revittäisiin sisältä pois, mukaanlukien kuskin ja nivelet eivät veisi ollenkaan tilaa. On siis käytetty jotain seisojatiheyttä, mitä matkustajat eivät normaalioloissa hyväksyisi, eikä bussiin mahdu realistisesti samaa vertaa matkustajia kuin 35-metriseen ratikkaan.
Niinpä, eikä siltikään tuossa Hess lighTram 25 ole kuin 52 istumapaikkaa, no turkulaiset ilmeisesti tottuneet matkansa seisomaan.. ;)
Noista paikoista vielä niin kannattaa lukea tämä artikkeli nivelautoista..
Superbussi maksaa noin miljoonan ja ratikka 2.5 miljoonaa, bussien elinkaari on yleensä 10 -15 vuotta ja ratikoiden 40 (tosin Helsingissä 55 vuotta), elinkaarikustannus tulee lähes samaksi mutta elinkaaren ylläpitokustannuksissa ratikka vie selvän voiton.
Olen todella skeptinen näuden superbussien elinkaariodotuksista koska sellaisia ei ole, lähinnä on nivelbussit ja nekään eivät kestäneet yleensä kuin 10-12 vuotta.
Esimerkiksi jousitus on noissa matalalatiaisissa superbusseissa monien tankojen ja nivelien varassa per pyöräkerta, puhumattakaan ohjaavista akseleista (ratikoissahan ei esim ohjausta tarvita).
Tuohon yhtälöön kun yhdistetään moottori ja voimansiirto per pyörä (näissä ei siis ole yhtenäistä akselia) vetonivelineen ollaan todella monimutkaisessa ja huoltoa vaativassa rakenteessa.
Niin ja myös tällä foorumilla on puitu vastaavaa bussiasiaa jo kauan sitten https://jlf.fi/viestiketjut/teli-ja-nivelbussit.333/
 
Viimeksi muokattu:
Curitibassa näin sellaisen järjestelmän, jota kehtaisi kutsua superbussiksi. Korkea- ja tasalattiaiset pehmustetut penkit, täyseristetyt kaistat, toimiva ilmastointi, liikennevaloetuudet, korotetut umpinaiset asemat (esteetön järjestelmä) ja kaksinivelbussit.
Curitibassa pitää ymmärtää se että superbussi on kompromissi metrojärjestelmälle, kun Curitiban kaupunki ja Brasilian federaatio oli viime vuosituhannella aivan persaukisia. Kaupungilla oli akuutti tarve metrolle, mutta rahaa riitti vain bussien liikennöintiin. Latinoamerikassa bussinkuljettaja 'tienaa' jopa 2x vähemmän kuin raideliikenteen kuljettaja sekä bensa on halpaa kuin saippua. Niinpä sen ajan kaupunginarkkitehti (Jaime Lerner, suosittelen kirjojansa) keksi superbussin.

Näiden lähtökohtien takia lähes kaikki Curitiban kaltaiset BRT-järjestelmät ovat Etelä-Amerikassa, koska superbussi on ainoa mihin heillä on varaa (tai mihin he saavat lainaa.) Kolumbian Bogota käsittääkseni alkoi vihdoin rakentamaan metroa – siis 8 milj. asukkaan kaupungin ensimmäistä raidejärjestelmää. Meillä kustannustaso, palkkakulut ja energian hinta on aivan eri luokkaa, joka tekee raidehankkeista merkittävästi kannattavemmat.

Curitibasta sen sijaan ottaisin pysäkkikatokset meille Suomeen :)

220 matkustajaa 25-metrisessä bussissa olisi 3,4 seisojaa neliömetriä kohden jos kaikki penkit revittäisiin sisältä pois, mukaanlukien kuskin ja nivelet eivät veisi ollenkaan tilaa. On siis käytetty jotain seisojatiheyttä, mitä matkustajat eivät normaalioloissa hyväksyisi, eikä bussiin mahdu realistisesti samaa vertaa matkustajia kuin 35-metriseen ratikkaan.
Ja tällaista neliömetri-sillipurkkia se kyyti on näissä latinojärjestelmissä. Youtubesta voi tutkia Bogotan Transmileniosta ja katsoa sitä Tokion metron kaltaista bussiin survoutumista, sillä tällaisiin lukemiin näiden bussien on suunniteltu yltävän.

Yleisesti tämä superbussien vetäminen pistää puuroja ja vellejä sekaisin. Somen Esson baareissa (Turku-ryhmät Facebookissa) väki googlettaa tai kyselee pölhöälyltä superbusseista, josta heille vastataan latino-superbusseilla jotka maagisesti vetää metrojunan verran väkeä, ilman hahmotustakaan miltä se näyttää.
 
Viimeksi muokattu:
Elinkaari tarkoittaa tuotteen elinikää valmistuksesta romuttamolle, eikä taida olla olemassa yhtäkään niin kertakäyttöistä bussijärjestelmää tai kehnoa valmistajaa, joiden autot romutettaisiin 10-vuotiaina. Se on normaalia, että esimmäinen omistaja pitää autoja sen 10-15 vuotta kovassa käytössä runkolinjoilla (esim. BRT), jonka jälkeen ne siirtyvät esimerkiksi vara-autoiksi, koulubusseiksi tai toiselle omistajalle vähemmän kuormittavaan käyttöön.

BRT on bussijärjestelmän lippulaivatuote, joten siellä pidetään kalustokierron uusimmat ja hienoimmat autot. Siksi vanhaa kalustoa ei pidetä väkisin pitkään ajossa, vaikka laadukkaasti valmistettu ja huollettu kalusto jaksaisi kestääkin 20-25 vuotta käyttöä. Se on silti puolet lyhyempi elinikä kuin raitiovaunulla, mutta liioittelemaan ei tarvitse ryhtyä. Tampereella kyllä yritettiin romuttaa autot mahdollisimman nopeasti ajamalla busseja mukulakivikaduilla, mutta tuollainen järjetön ratkaisu ei ole liikennemuodon itsensä vika.
 
Elinkaari tarkoittaa tuotteen elinikää valmistuksesta romuttamolle, eikä taida olla olemassa yhtäkään niin kertakäyttöistä bussijärjestelmää tai kehnoa valmistajaa, joiden autot romutettaisiin 10-vuotiaina. Se on normaalia, että esimmäinen omistaja pitää autoja sen 10-15 vuotta kovassa käytössä runkolinjoilla (esim. BRT), jonka jälkeen ne siirtyvät esimerkiksi vara-autoiksi, koulubusseiksi tai toiselle omistajalle vähemmän kuormittavaan käyttöön.
Vaikka toi olisi teoriassa totta, niin lähestyisin asiaa tarkastelemalla, miten meillä nyt toimitaan. Jotta voittaa kilpailun, pitää olla tuoretta kalustoa. Kun kausi päättyy eikä kalusto ole enää tuoretta, se dumpataan vaikka Moldovaan. Kuinka monta yli 15-vuotiasta bussia oikeasti on liikenteessä Föli-liikenteessä, absoluuttisesti ja prosentuaalisesti? Tai HSL-liikenteessä?
 
Takaisin
Ylös