Tuusulantien pintametro

Torpparinmäet, maunulat ja pakilat on niin hajalleen asutettuja alueita että siellä tuskin kannattaa kallista infraa enemmässä määrin rakennella liikkumista varten. Bussi vain pyörimään alueiden sisälle ja syöttämään rahvasta asemalle. Sillä jäisi iso määrä peltilehmiä kotilaitumelle joka aamu.
Olen eri mieltä. Pakilan alueen väestöntiheys on rakennetuilla alueilla noin 3000 - 5000/km2. Esimerkiksi Itä-Pakilan pinta-ala on 1,8km2 ja asukasluku 3400, eli alle 2000/km2, mutta tuosta pinta-alasta yli puolet on siirtolapuutarhaa ja puistoa alueen itäreunalla. Torpparinmäen eteläosa on suht tiheästi rakennettua. Karkea arvioini on että Tuusulanväylän maakäytävässä 500 metrin päässä motarista asuu välillä Käpylä - Torpparinmäki noin 10 000 ihmistä, mikä on esimerkiksi kymmenen minuutin välein liikkuvalla ratikalla ihan riittävä väestöpohja.
 
Olen eri mieltä. Pakilan alueen väestöntiheys on rakennetuilla alueilla noin 3000 - 5000/km2. Esimerkiksi Itä-Pakilan pinta-ala on 1,8km2 ja asukasluku 3400, eli alle 2000/km2, mutta tuosta pinta-alasta yli puolet on siirtolapuutarhaa ja puistoa alueen itäreunalla. Torpparinmäen eteläosa on suht tiheästi rakennettua. Karkea arvioini on että Tuusulanväylän maakäytävässä 500 metrin päässä motarista asuu välillä Käpylä - Torpparinmäki noin 10 000 ihmistä, mikä on esimerkiksi kymmenen minuutin välein liikkuvalla ratikalla ihan riittävä väestöpohja.

Eipä tuolla rakennetun alueen väestötiheydellä juurikaan ole väliä, kun puistoihin ja siirtalapuutarhoihin ei kuitenkaan voida rakentaa lisää. Alue on hajanainen ja näin ollen ratikalle haasteellinen. Bussit kun kuitenkin keräävät ihmiset lähes kotiovelta. Ei niitä raiteita (edes kevyenä) helsingissäkään joka kulmaan kannata vetää, etenkin jos samalla heikennetään ihmisten joukkoliikennepalvelua.
 
Eipä tuolla rakennetun alueen väestötiheydellä juurikaan ole väliä, kun puistoihin ja siirtalapuutarhoihin ei kuitenkaan voida rakentaa lisää. Alue on hajanainen ja näin ollen ratikalle haasteellinen. Bussit kun kuitenkin keräävät ihmiset lähes kotiovelta. Ei niitä raiteita (edes kevyenä) helsingissäkään joka kulmaan kannata vetää, etenkin jos samalla heikennetään ihmisten joukkoliikennepalvelua.
Puistot ja siirtolapuutarhat on kuitenkin etupäässä Maunula - Pakila alueen reunoilla, niitä voi sitten palvella jollain satunnaisbussilla. Maunulassa asuu (keskusta) 6000 ihmistä, Pakiloissa yhteensä noin 10 000, Paloheinässä 6000 ja Torpparinmäessä 2500. Muutamaa pientä katvealuetta lukuunottamatta näitä 25 000 ihmistä (samaa suurusluokkaa kuin Laajasalossa Kruunuvuoren rakentamisen jälkeen tai Sipoon liitosalueilla) voi palvella kohtuullisin kävelymatkoin kahdella linjalla joista toinen kulkee Pakilantietä ja toinen Tuusulanväylän maakäytävässä. Yhteispituus näille jotain alle 5 km.

Ylipäänsä, sitä ei kukaan tunnu uskovan, mutta helsinkiläiset pientaloalueet ihan oikeasti on aika tiiviitä. Ja jos kaavoittaja ei pistä vastaan ja liikenneyhteydet paranee eli maan arvo nousee, ne tiivistyy korvausrakentamisella ihan itsestään.
 
Innostuinpa minäkin piirtelemään. Se on ihan hauskaa aina silloin tällöin. Vakavuusasteen saavat sitten muut määritellä.

Google-kartta

Selostus:

  • Linja 1 lakkautetaan ja vaihdetaan linjaan 60 Länsisatama-Torpparinmäki. Numero 60 kuvastaa mielestäni paremmin niitä paikkoja, joihin sillä pääsee, mutta voihan se toki olla 1 edelleenkin.
  • Linja 64 lakkautetaan (60 korvaa lähes kokonaan)
  • Linja 67 lyhennetään pois Torpparinmäestä ja harvennetaan lähtöjä 20-25 %.
  • Linja 65 alkaa kulkea Veräjämäestä Oulunkylän aseman ja Länsi-Oulunkylän kautta (Mäkitorpantietä) 64:n vanhaa reittiä. Optiona reitti Panuntien ja Koskelantien kautta, jollei 69 yksinään riitä.
  • Linja 55 lakkautetaan ja korvataan raitiolinjalla 5 Marian sairaala-Koskela. Optiona Kampin kautta suoraan kulkemiselle Fredrikinkatua Bulevardille ja Aleksanterinkadulle. Kalliossa Toisen Linjan kautta Sturenkadulle.
  • Linja 51 lakkautetaan. Linjan 56 pää siirretään Kannelmäestä 51:n reitille Konalaan. Kalasatamasta linjaa voidaan jatkaa Hakaniemeen tarvittaessa.

Muita muutoksia:
  • 7 oletetaan siirtyvän Hermanniin, joten 60 erityisesti paikkaa sitä.
  • Turhia pysäkkejä Mäkelänkadulta ja Hämeentieltä poistuu. Oletetaan 60:n ja 5:n pysähtymistiheys samaksi kuin 65:llä ja 55:llä.
  • Hernesaaresta saattaisi kulkea itään ratikkalinja, joka korvaa poistuvaa 1A:ta. Se ei ole välttämätön, koska 3 palvelee silti melko hyvin.
  • Jos Jätkäsaaren linjan heilurit täytyy käyttää muihin linjoihin, voidaan myös 60 päättää Marian sairaalalle. Jos jatko Lauttasaareen menee joskus läpi, se sopii siihen erinomaisesti.

Erityishuomiona

Karkea liikennöintimäärien muutos ruuhkatuntina yhteen suuntaan:
  • Linjan 64 loppuessa poistuu 4 lähtöä, 11,4 km
  • Linjalta 67 poistuu 3 lähtöä, 15,4 km (jätetään muiden lähtöjen lyhentyminen huomioimatta).
  • Linja 1/60:lle tulee 7 liikennöityä ratakilometriä lisää pohjoiseen päin. Oletetaan lähtömäärä samaksi, 7 lähtöä. Jätkäsaaren liikenne on tässä vertailussa "uponnut kustannus".
  • Linjalta 55/5 poistuu viisi bussilähtöä, 9,6 km, ja korvautuvat kuudella ratikkalähdöllä. Oletetaan matka tässä samaksi (ei Bulevardin kiertoa).
  • Linjan 51 ja 56:n vaikutus voidaan arvioida samaksi kuin 56:n lakkautus: 5 lähtöä, 11,7 km.
  • Linjan 65 vaikutukset ovat vähäiset. Lauttasaaren pään lakkauttamiseen ei tässä oteta kantaa.

Yhteensä bussikilometrejä siis poistuu n. 200 ruuhkatunnissa. Raitiotiekilometrejä tulee lisää reilu sata. Näin laskettuna liikennöintikustannusten pitäisi siis pysyä hyvinkin entisellään. Pieniä määriä olemassaolevia suoria yhteyksiä poistuu, mutta korvautuvat selkeällä palvelutasoparannuksella muualla. Nämä nostavat kysyntää ja lisäävät lipputuloja. Kapasiteettia ratikkareiteillä tuossa on selkeästi enemmän, joten mahtua pitäisi. Kokonaistalous siis todennäköisesti paranee tuosta huomattavasti.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kaakkurin alunperin esittämät perusideat näyttivät unohtuvan taas keskustelun aikana. Eli sorruttiin taas näpertelyyn.

1. Tuusulantien keskikaista

Siitä on noin 5 vuotta, kun perheeni kanssa kävin Ateenassa. Olimme nousseet lentokentän kellarista lähtevään metroon ja kun metro nousi maanpinnalle, meinasin saada hepulin (ja sainkin). Metro kulki moottoritien keskikaistalla!!!!

Heti kun tulin Helsinkiin ajoin autolla Tuusulantietä pitkin ja huomasin, että moninpaikoin keskikaista oli 30 metriäkin leveä (siinä on ne taideteoksen laskeutumisvalot). Kehä I:n jälkeen on tiukka mutka ja kapea keskikaista, mutta silloin voisi mennä maan alle (niin Anteenassakin tehtiin). Tuusulanväylä kulkee liittymissä alimmaisena eikä sen keskikaistaa ylitä mikään ramppi.

Itse ajattelin, että nopein tapa toteuttaa raideyhteys Lentoasemalle olisi lähteä Pasilan alaratapihalta, Harkimon hallin itäpuolelta ja pääradan ja yhdistettyjen kuljetusten terminaalin kohdalta maanalle kohti Maunulan liittymää (johon eka vaihtoterminaali johon kerättäisiin Maunulan, Pakilan, Paloheinän... jengi, kuten Kaakkuri ehdotti). Siitä jatkettaisi keskikaistaa KehäI:n risteykseen (johon taas vaihtoterminaali).

Sitten on vaikea paikka eli pitäiskö jatkaa Keskikaistaa KehäIII tai Tikkurilantien risteykseen (johoin vaihtoterminaali) vai koukataanko Kartanonkosken ja Jumbon kautta Lentoasemalle.

Tähän raiderunkoyhteyteen sitten tehokas bussisyöttöliikenne.

Vaihtoterminaaliratkaisusta olen kirjoittanut tälle foorumille viikko sitten.


2. Bussit käännytettävä KURVISSA.

Tuusulansuunnan bussit tyhjenevät jo nyt aamuisin "vapaaehtoisestikin" Sörnäisissä. Tehdään Kurviin tehokas vaihtoasema ja käännetään bussit takaisin maalle.
 
2. Bussit käännytettävä KURVISSA.

Tuusulansuunnan bussit tyhjenevät jo nyt aamuisin "vapaaehtoisestikin" Sörnäisissä. Tehdään Kurviin tehokas vaihtoasema ja käännetään bussit takaisin maalle.

Liityntäratkaisu pidentää matka-aikoja ja vaihdon vaivan myötä heikentää palvelutasoa.

Mitä lyhyempi runkomatka on, sitä suurempi on suhteellinen palvelutason heikennys. Sen vuoksi kaukaa, jopa naapurikunnista, tulevaa bussiliikennettä ei ole mitään mieltä lähteä katkomaan Sörnäisiin.
 
Takaisin
Ylös