Markkinaoikeudessa ei tiettävästi ole vireillä hankintaa koskevaa valitusta. Hankintayksikkö itse keskeytti hankinnan ja päätti jo aloittaa uuden kilpailutuksen (jota ei nyt näemmä sitten aloitetakaan).
Uudet bussit 2020
- Viestiketjun aloittaja Bussimies
- Aloituspäivämäärä
Markkinaoikeudessa ei tiettävästi ole vireillä hankintaa koskevaa valitusta. Hankintayksikkö itse keskeytti hankinnan ja päätti jo aloittaa uuden kilpailutuksen (jota ei nyt näemmä sitten aloitetakaan).
Niin, Vehon hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen tekemä valitus raukesi, kun hankinta keskeytettiin, eikä keskeyttämispäätöksestä ole valitettu.
- Liittynyt
- 12 Helmikuu 2007
- Viestit
- 587
Erittäin byrokraattista kalustohankintaa. Onko ylipäätään aika ajanut tällaisten TKL ja Tukl tyyppisten yhtiöiden ohi? Minun mielestä on.
- Liittynyt
- 25 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,296
Mielestäni ei ole. Kaluston hankintamenettely nyt vaan tehdään niin kuin tehdään. Se on tyystin toinen juttu ja kritiikki pitäisi kohdistaa nimenomaan siihen, eikä liikelaitosten omistusmuotoon. Kunhan näiden kaupunkien oma tuotanto pidetään erillään kilpailutetusta tuotannosta, on niillä myös paikkansa. Ne mahdollistavat tietynlaista joustavuutta joissakin sellaisissa tapauksissa, joissa liikenteeseen kohdistuu nopeampia muutostarpeita. Ne myös takaavat liikenteen jatkuvuuden, mikäli joihinkin kohteisiin ei saada halutunlaisia ja -hintaisia tarjouksia - joskin tällaiset tapaukset ovatkin erittäin harvinaisia. Ja pitää muistaa että esim. TKL on erittäin hyvin hoidettu liikelaitos, joka ainakin jokin aika sitten tuotti jopa voittoa.
Kalustohankinnat ja julkisomisteisten yhtiöiden olemassaolon perusteet ovat kyllä keskenään täysin eri keskustelu, josta kannattaisi perustaa oma ketjunsa.
Omana kommenttinani: Jos HSL-alueella olisi säilytetty TKL tai TuKL -tyyppinen julkisomisteinen operaattori, joka EI olisi osallistunut kilpailutuksiin ja jolta olisi voinut tehdä joustavaa suorahankintaa tarpeen mukaan, oltaisiin säästytty monelta harmilta. Tämä olisi tosin pitänyt linjata jo 90-luvulla kilpailutusten alkaessa. Nyt kaikki markkinahäirikköhässäkät oikeudenkäynteineen ja konkursseineen on tullut maksamaan osallisille rutkasti rahaa ja on käyty aivan turhia taisteluja, jotka olisi ollut vältettävissä.
Tampereella TKL on osoittautunut varsin hyväksi pelinappulaksi, jolta on voitu tilata täydentävää liikennettä, kun vuoroväliä on tullut tarve lisätä enemmän kuin kilpailutetut sopimukset mahdollistavat tai kun kesken aikataulukauden on tehty muutoksia, joihin TKL on pystynyt nopeasti reagoimaan. Kalustokokeilut ja erilaiset pilotoinnit ovat hoituneet myös luontevasti TKL:n kautta ilman, että yksityisen liikennöitsijän on tarvinnut ottaa taloudellista riskiä. TKL:n toiminnan tehokkuus on myös saatu hilattua yksityisten tasolle, joten tuotantokustannuksetkaan eivät ole sanottavasti korkeammat. Kun lisäksi kaupungilla säilyy aina mahdollisuus hankkia liikennettä suoraan omalta toimijalta tiedetyllä kustannustasolla, ei kilpailutetun liikenteen hintatasokaan pääse karkaamaan liian korkeaksi.
En näe, miksi aika olisi ajanut tällaisen järjestelyn ohi, kun siitä on osoitettavissa useita selkeitä hyötynäkökulmia.
kannattaa ehkä enemmän arvostella hankintalakia, joka tekee liikelaitosten, kuten tkl hankinnoista byrokraattisia. Mutta mitä tulee itse TKL:ään, niin se on varsin joustava tapa liikenteen tilaajalle lisätä nopealla aikataululla liikennettä. Se ajaa tälläkin hetkellä montaa eri linjaa jotka on alunperin kilpailutettu mutta liikennettä on jo lisätty maksimiin sopimusten sisällä niin tkl ajaa sitten lisäliikenteen. Tai vastaavasti jos liikenne jossain kilpailutetussa paketissa vähenee yli sopimusrajojen, niin tkl:n ajoja siirretään yksityiselle. Ei tarvitse keksiä höpöhöpö-linjoja joita ajetaan vain sen takia että sopimuksen mukaiset kilometrit täyttyy. No, ehkä HSL on tässäkin oppinut jotain vuosien varrella.
- Liittynyt
- 12 Helmikuu 2007
- Viestit
- 587
Olette ehkä oikeassa. Hyviä perusteluja kyllä. Tampereella toimii ehkä Turkua paremminkin. Niin kuin moni muukin asia.
Onkos näistä Länsilinjojen uusista vielä mitään havaintoja? Onko näitä tullut lisää? Millä järjestysnumeroilla nämä ovat?
Aikaisemmin tänään olin näkevinäni uutuuttaan kiiltävän LL 8900n, muistaakseni kylkinumerolla 170, saa korjata jos olen väärässä
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 1,394
Koska kunta vastaa paikallisliikenteestä ja yksityiset toimijat ovat alihankkijan roolissa. Kaukoliikenteessä liikennöitsijät vastaavat toiminnasta omalla riskillään, jolloin ne luonnollisesti myös vastaavat sekä hyötyvät innovoinnista. Sinällään kuntakin (eli joukkoliikenneviranomainen tarkasti, usein seudullisia) varmaankin voisi rakentaa jotain yhteistyösopimuksia yksityisten liikennöitsijöiden kanssa uusien innovaatioiden kokeilemiseksi.
Bussiliikenne ei perinteisesti ole Suomessa ollut mikään innovatiivisuuden edelläkävijä.
Kilpailutetussa liikenteessä kustannusten painaminen minimiin on toiminnan peruskulmakivi. Se on tehnyt kaupunkiliikenteen liikennöitsijöistä tehokkaita nykyisellä toimintakonseptilla, mutta samalla karsinut kaiken ylimääräisen pois, myös resurssit isompaan innovointiin. Toisessa ketjussa puhuttiin, kuinka Tukholman määkäräjät on jo kymmenisen vuotta yrittänyt muuttaa asetelmaa uusilla sopimusmalleilla Tukholman läänissä, mutta vieläkin tulokset ovat laihat. Niinpä Suomessa paikallisliikenteen innovointi tapahtuu virkamiesvoimin.
Kaukoliikenteessä kilpailun avauduttua markkinat valtasi kokonaan uusi toimija, jolla oli innovatiivisuutta (ja pääomaa). Se näytti perinteisten firmojen innovaatiokyvyn (puutteen). Yhdellä niistä oli kuitenkin sen verran vahva tase, että se pystyi ostamaan uuden tulokkaan.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 25 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,296
Ymmärtääkseni #164-166 ovat lyhyitä ja #167-186 apupyörillä varustettuja.
Kiitos tiedosta. Turussa näyttäisi toisen ketjun mukaan olevan ainakin uudet sisarautot #161-163 ja niissä on ovijärjestys 1+2. Onko #164-166 samalla ovituksella vai onko niissä myös takaovi?
- Liittynyt
- 4 Maaliskuu 2014
- Viestit
- 469
Facebookissa jaetussa kuvassa olin näkevinäni ovijärjestyksenä 1+2+1.
Muuten, Turun teliautossa oli sähköovet ja lyhyissä ilmaovet, onkohan jako samanlainen Tampereen autoissa?